Olen asunut ulkomailla ja tehnyt töitä ulkomaiselle yritykselle. Englanninkielen- sekä äidinkielentaitoni ovat erinomaiset. Erityisesti kielioppi.

Minulle uusien kielten, tässä tapauksessa englannin, harjoittelussa vaikeinta on ollut aloittaa itse puhuminen; osaan kirjoittaa taitavasti englanniksi sekä olen varsin tarkka kuuntelemaan, mutta ääneen minä olen kömpelö takeltelija - eniten pelkään muiden mielipiteitä ääntämisestäni sekä kiusallista tunnetta, joka seuraa, mikäli en muistakaan jotakin sanaa - tällaista ongelmaa ei tietenkään ole kirjoitettaessa. Emilia onkin henkilö, joka osaa pelotta aloittaa keskustelun ääneen, sekä johdattaa sinutkin siinä sivussa samaan. Enkä tällä tarkoita, ettäkö hän olisi surkea Englannissa: päinvastoin, hän on minulle hyvin läheinen ja tiedän hänen viettäneen kuukausia ulkomailla asuen sekä englanniksi työskennellen, sekä että hän on hyvin luonteva englannin puhuja. Eikä myöskään ole haitaksi hänen muuten korkeat sosiaaliset taidot sekä selkärangasta johtuva halu auttaa. Emilian kanssa englantia opiskeltuani tunnen oloni voimakkaaksi aloittaessani rohkeasti keskusteluja englanniksi sanojen viiltäessä vaivattomasti moittimattoman aksenttini kera. Voisin tätä nykyä jopa mennä täydestä, täysverisestä englantilaisesta.