Englanninkielen levinneisyyden vuoksi valtaosa suomalaisista törmää kieleen päivittäin, halusi sitä tai ei. Yksi voi kuulla englantia säännöllisissä videopelisessioissa, toisen koti-illat menevät Netflix-sarjoja ahmiessa ja kolmas törmää työpaikallaan vieraskielisiin kollegoihin. Tänä päivänä onkin kovin yleistä, että englantia pääsee käyttämään suullisesti.

Tarkastelemme tässä artikkelissa sitä, miten suullinen viestintä on olennainen osa kaikkien suomalaisten koulutaivalta sekä miten sitä harjoitellaan ja testataan, ja tarjoamme lopuksi vinkkejä suullisia esityksiä varten.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Englanti
Lidia
5
5 (10 arvostelua)
Lidia
24€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Minttu
5
5 (3 arvostelua)
Minttu
10€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Meghan
5
5 (5 arvostelua)
Meghan
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
5
5 (5 arvostelua)
Ida
26€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Sara
5
5 (9 arvostelua)
Sara
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Saara
5
5 (4 arvostelua)
Saara
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Noora
5
5 (5 arvostelua)
Noora
12€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Vilma
4,5
4,5 (2 arvostelua)
Vilma
14€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Lidia
5
5 (10 arvostelua)
Lidia
24€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Minttu
5
5 (3 arvostelua)
Minttu
10€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Meghan
5
5 (5 arvostelua)
Meghan
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
5
5 (5 arvostelua)
Ida
26€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Sara
5
5 (9 arvostelua)
Sara
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Saara
5
5 (4 arvostelua)
Saara
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Noora
5
5 (5 arvostelua)
Noora
12€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Vilma
4,5
4,5 (2 arvostelua)
Vilma
14€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Suullinen viestintä kieltenopetuksessa

Suulliset harjoitukset ovat olleet keskeinen osa kieltenopetusta jo pitkään: nuoresta iästä alkaen aletaan harjoitella yksittäisten sanojen ja lauseiden lausumista, ja kaikkien opiskelijoiden edessä häämöttää monen monta suullista esitelmää. Kun oppilaan tulevaisuuden suunnitelmat alkavat selviytyä, fokus siirtyy yleisistä esitelmistä tosielämän tilanteiden simulointiin, kuten työhaastatteluihin tai asiakkaiden kanssa kommunikointiin vieraalla kielellä. Esitelmät ja kielikokeet ovat kuitenkin monelle se vaikein osa vieraita kieliä, joillekin jopa peikko.

Tämä on huomattu myös kieltenopetuksessa. Uusi opetussuunnitelma painottaa mahdollisimman monipuolista ja arkista suullista viestintää: tarkoituksena ei ole valmistella hyvä esitys vaan madaltaa kynnystä kielen suullisesta käytöstä. Harjoituksissa hyödynnetään paljon pari- ja ryhmätöitä, jolloin vieraalla kielellä puhuminen ei jännitä niin paljoa. Pareittain ja ryhmissä voidaan keskustella lähes mistä tahansa, kunhan vain kieli on englanti. Kaikki nämä osaltaan tukevat isommalle yleisölle esiintymistä, mutta se ei ole opetuksen keskeisin tavoite. Opetus pyrkii siihen, että oppilaat uskaltavat käyttää englannin kieltä, pystyvät osallistumaan keskusteluihin ja ymmärtävät puhetta.

Pienempien harjoitusten ja arkisemman kommunikoinnin lisäksi suullista osaamista mitataan esitelmien ja kielikokeiden avulla.

Nuoria aikuisia pöydän ääressä
Pareittain tai pienryhmissä puhuminen on usein helpompaa kuin luokan edessä. (Kuva: Unsplash/Brooke Cagle)

Esitelmät ja kielikokeet

Suomessa esitelmät ovat yleisin suullisen taidon mittari, ja suullisen kielitaidon kokeita on tähän mennessä hyödynnetty lähinnä lukion englannin kielen valinnaisissa opinnoissa. Pidettävien esitelmien sisältö ja laajuus riippuu täysin luokka-asteesta/kurssista, mutta ne kaikki toimivat mittareina siitä, miten hyvin oppilas tai opiskelija vastaa asetettuja arviointikriteerejä. Mitä enemmän englanninopintoja on takana, sitä vaativammat kriteerit luonnollisesti ovat.

EN08-lukiokurssilla kielikoe on tavallisesti 40 minuutin mittainen ja koostuu lukutehtävästä, kerronnallisesta osiosta ja keskustelusta. Koe tehdään usein pareittain tai pienryhmissä. Kaikki opiskelijat eivät siis välttämättä joudu vastaavanlaista kielikoetta koskaan tekemään, mutta sen arviointikriteerejä käytetään myös tavan esitelmien kohdalla. Arvioinnissa keskitytään seuraaviin osa-alueisiin:

  • esityksen monipuolisuus ja puhujan aktiivisuus
  • kielenkäytön sujuvuus ja vaivattomuus
  • intonaatio ja painotukset
  • sanaston ja rakenteiden monipuolisuus
  • kielioppi ja sen hallinta

Osattavaa on siis opiskelutaipaleen loppupuolella jo paljon, ja kaikkia näitä harjoitellaan osana opintoja.

Kielikokeet yleistyvät sitä mukaan, mitä pidemmälle opinnot etenevät. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa moniin tutkintoihin sisältyy pakollisia kieliopintoja, joissa harjoitellaan ja testataan sekä kirjallista että suullista viestintää. Kurssien kielikokeet keskittyvät usein tilanteisiin, joihin voi törmätä tulevaisuudessa työelämässä.

Henkilö pitämässä esitystä yleisön edessä
Isolle yleisölle puhuminen voi kauhistuttaa, mutta onneksi sitä voi harjoitella. (Kuva: Unsplash/Teemu Paananen)

Entä jos englanti tuntuu olevan hallussa, mutta esitelmän pitäminen jännittää paljon? Pieni jännitys on usein hyvästä, sillä se pitää mielen ja kehon esityksen aikana skarppina. Itseluottamus ja usko omiin kykyihin tukevat myös onnistunutta esitystä, ja alta löydät meidän vinkkimme suullisen esityksen valmisteluun ja pitämiseen.

Vinkkejä suullisiin esityksiin

Valitse aihe, josta olet kiinnostunut

Jos pidettävän esitelmän aihe on vapaasti valittavissa, keskity niihin aiheisiin, josta oikeasti välität. Sellaisen esitelmän valmistelu on huomattavasti mukavampaa ja nopeampaa, jonka kohdalla perustiedot ovat jo hallussa, ja oma kiinnostus usein välittyy yleisölle esityksen aikana. Aihetta valitessa kannattaa myös miettiä tehtävänantoa tai tilaisuutta: kenelle tulet puhumaan, missä ja miksi? Näihin kysymyksiin on hyvä vastata aihetta valitessa, sillä ne vaikuttavat muun muassa esityksen muodollisuuteen ja käsiteltävään aiheeseen.

Valmistaudu huolella

Harva pystyy pitämään vakuuttavan esitelmän ilman sen suurempaa suunnittelua ja harjoittelua, joten esitelmän valmistelu on ensisijaisen tärkeää. Jos pystyt pitämään esityksen suunnitelmien mukaisesti kotona, varsinaisessa esiintymistilanteessa on vähemmän kysymysmerkkejä ja saat tilanteesta paremman otteen, mikä auttaa erityisesti jännityksen kanssa. Monen kohdalla jännitys liittyy omaan aksenttiin ja ääntämiseen, mutta niistä ei kannata turhaan stressata: meillä kaikilla on aksentti, toisilla vahvempi kuin toisilla, ja ne kaikki osaltaan rikastuttavat puhuttua kieltä. Valmisteluvaiheessa huomio kannattaa keskittää esitelmän sisältöön.

Varsinainen suunnittelu kannattaa aloittaa esiltemän rakenteesta: miten aloitat, mitkä ydinkohdat ovat ja miten lopetat? Jos aihe on vieras, hyödynnä rohkeasti tietoa ja etsi inspiraatiota eri lähteistä. Kun pääpointit alkavat hahmottua, harjoittele esitystä ja lisää tarvittaessa lihaa luiden ympärille. Harjoitellessa voi hyödyntää kaikkea saatavilla olevaa materiaalia, mutta pyri siihen, että esitelmä onnistuu lopuksi pelkkien tukisanojen avulla.

Tee myös mielikuvaharjoituksia esitelmän pitämisestä: millainen esiintymistila on, kuinka suuri yleisö on, missä seisot esiintymisen aikana yms. Yleisö kannattaa ottaa huomioon esitystä suunnitellessa ja heitä kannattaa yrittää aktivoida esitelmän aikana: mieti aiheeseen liittyviä kysymyksiä, jotka voisivat herättää keskustelua. Pidä kysymykset kuitenkin yksinkertaisina – kysymykset, joihin voi vastata viittaamalla, ovat varma valinta.

Muistilappuja taululla
Esityksen perusteellinen suunnittelu ja harjoittelu auttaa erityisesti jännityksen kanssa. (Kuva: Unsplash/Daria Nepriakhina 🇺🇦)

Jos mielessä pyörii vieläkin oma aksentti ja ääntämisen vaikeus, sitä voi onneksi harjoitella!

Panosta kehonkieleen

Esitelmä koostuu sekä verbaalisesta että non-verbaalisesta viestinnästä: pelkkä sisällöllisesti rikas ja paikkansapitävä esitys voi voittaa yleisön puolelleen, mutta usein kehonkielellä on merkittävä rooli siinä, millainen kuva esitelmästä jää. Jos saat valita istumisen ja seisomisen väliltä, valitse ehdottomasti jälkimmäinen. Näin saat yleisön paremmin haltuun ja ryhdikkyys korostuu. Mieti hyvä paikka, missä et ole mahdollisten tukimateriaalien (esim. PowerPoint-esityksen) tiellä, ja seiso ryhdikkäästi.

Muista, että esitelmän pitäjänä hallitset tilannetta täysin. Ota siis aikasi, yritä rentoutua ja pysy rauhallisena ennen esitelmän aloittamista. Vältä turhia liikkeitä, kuten sormien naputusta tai jalan tamppausta, ja pidä rintamasuunta yleisöön päin. Muista myös hymyillä ja pidä katsekontakti kuulijoissa.

Ensivaikutelmalla on merkittävä rooli suullisessa viestinnässä.

Hyödynnä materiaaleja monipuolisesti

Tukisanat voivat olla yksinkertaisesti paperilla, mutta esitelmää kannattaa tukea myös visuaalisilla elementeillä jos vain mahdollista. Ne eivät vain helpota esityksen pitämistä vaan myös tuovat siihen lisää syvyyttä ja monipuolisuutta. Niiden avulla myös yleisön on mukavampi ja helpompi seurata esitystä.

PowerPoint-esitys on perinteinen ja toimiva visuaalinen tuki tilanteeseen kuin tilanteeseen, mutta niihinkin tulisi panostaa. Jos dioissa on liikaa tekstiä, yleisön huomio siirtyy kuuntelemisesta lukemiseen. Keskity dioissa vain avainsanoihin tai yksinkertaisiin lauseisiin, ja varmista tarpeeksi suuri kirjainkoko ja riviväli. Diaesityksessä kannattaa myös hyödyntää monipuolisesti kuvia ja esimerkiksi lyhyitä videoita.

Muista hengittää

Oli kyseessä kielikoe tai esitelmä, koeta pysyä rauhallisena. Älä yritä saada esitelmään maaliin niin nopeasti kuin mahdollista, vaan muista hengittää ja pidä taukoja lauseiden ja osioiden välissä. Tauot rytmittävät esitelmää mukavasti, ja rauhallinen puhetahti helpottaa esitelmän seuraamista. Luonnollisten taukojen aikana yleisöä kannattaa seurata, ja tauot tarjoavat myös mahdollisuuden kysymyksille.

Monen kohdalla puhetahti kiristyy jännityksen myötä, joten varsinainen esitys voi olla jopa minuutin tai pari harjoituskertaa nopeampi. Jännityksen takia jotkut suunnitellut asiat voivat myös unohtua. Tämä kannattaa ottaa huomioon esitelmää valmistellessa; erityisesti, jos esitelmälle on annettu tavoiteaika.

Taitava puhuja pystyy pitämään esitelmänsä juuri sopivan mittaisena, mutta lähtökohtaisesti tiivis esitelmä on pitkää parempi. Mitä enemmän puhut, sitä enemmän yleisö unohtaa – ja harvoin esitelmien jälkeen jäädään kaipaamaan lisää. Mieti siis, mikä esiteltävässä aiheessa on mielenkiintoisinta ja keskity siihen.

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.