Lukeminen on yksi tärkeimmistä taidoista, jonka ihminen voi oppia. Törmäämme teksteihin kaikkialla, ja kykyämme ymmärtää niitä testataan kaiken aikaa. Esimerkiksi koulutehtävien tekeminen vaatii lukutaitoa, kuten myös tiedon hankkiminen ja uuden oppiminen.
Tavan arkikin on vaikeaa ilman sujuvaa lukutaitoa. Kaupasta pitää pystyä tunnistamaan laktoositautisten tuotteet, WhatsAppissa pitää sopia kimppakyydeistä, ennakkotäytetyt veroilmoituksen pitää tarkistaa, eivätkä Ikean kalusteet kasaa itse itseään.
Valtaosa suomalaisista kokee osaavansa lukea. Lukutaito ei kuitenkaan tarkoita vain mekaanista lukemista, vaan tekstiä pitää pystyä ymmärtämään ja soveltamaan. Tässä teksti voi tarkoittaa perinteistä matematiikan tehtävää, videota tai pelkkää ääniraitaa ja kaikkea siltä väliltä.
Tämä artikkelipaketti on suunnattu kaikille lukijoille:
- Haluatko kehittää omaa lukutaitoasi tai nopeuttasi?
- Etsitkö mukavaa luettavaa?
- Yritätkö saada lapsesi innostumaan lukemisesta?
- Kaipaatko lisätietoa runoudesta ja sen merkityksestä kielen oppimisessa?
Olet tullut oikeaan paikkaan.
Miten oppia lukemaan?
Ennen vanhaan lukea-verbi tarkoitti luettelemista tai lukumäärän laskemista: vankilaan mentiin lukemaan tiilenpäitä. Tänä päivänä lukea voi myös juristiksi tai peliä. Jos urheilija lukee peliä hyvin, hän ymmärtää sitä ja pystyy ennakoimaan sen kulkua.
Tekstinkään lukemisessa ei riitä, että osaa poimia sanat paperilta, vaan luettua pitää pystyä ymmärtämään ja soveltamaan. Jos teini tai aikuinen haluaa "oppia lukemaan", se viittaa harvemmin mekaaniseen lukutaitoon vaan lukutottumuksiin eli siihen, miten lukemisesta saisi tehtyä mukavampaa tai helpompaa. Tässä muutamia ideoita:
🧠 Lukustrategiat
Ennen lukemista on hyvä aktivoida aiempaa tietoa ja miettiä, mitä tiedät tekstin aiheesta. Samalla kannattaa miettiä omia tavoitteita eli sitä, miksi luet kyseistä tekstiä. Sisällysluettelon, otsikoiden ja kuvien avulla voi rakentaa myös kokonaiskuvaa.
👥 Yhteisöllisyys
Lukeminen voi vaikuttaa tylsältä, koska sitä tehdään yksin. Lukemisesta innostunut vanhempi, kirjaston lukupiiri tai kirjakerho voivat kaikki lisätä lukemisen yhteisöllisyyttä. Kirjasuositukset kavereilta ovat nekin hyvä vaihtoehto.
🎨 Toiminnallisuus
Lukemiseen saa uusia ulottuvuuksia, jos tarinalle luo toisenlaisen lopun tai siitä tekee sarjakuvan. Kirjoitusharjoitukset auttavat ymmärtämään eri tekstilajeja ja niiden eroja sekä sitä, miten ajatuksia puetaan sanojen muotoon.
📚 Monipuolisuus
Lukemisessa kehittyy parhaiten, kun sitä tekee monipuolisesti ja paljon. Perinteisen kaunokirjallisuuden lisäksi voi lukea omaan harrastukseen liittyviä lehtiä, elokuvien tekstityksiä, runoutta tai vaikkapa tietokirjoja. Ei ole niin väliä, mitä lukee, kunhan lukee.
😊 Mielekkyys
Loppupeleissä tärkeintä on se, että lukukokemus on tavalla tai toisella mielekäs. Kirjastosta ei tarvitse raahata vinoja pinoja klassikoita, koska jotkut tykkäävät niistä. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen voi jättää hyvällä omatunnolla kesken, jos se maistuu puulta.
Lukemaan oppimisen tavoite on hyvä ja tärkeä, mutta se tekee lukemisesta helposti suorittamista. Joillekin suorittaminen sopii, mutta usein on parempi marssia kirjastonhoitajan pakeille ja kysyä teoksia, jotka ovat helppolukuisia ja kiinnostavasta aiheesta.
Etsi itsellesi juuri se oikea suomen kielen opettaja jo tänään!
Miten lapset ja nuoret saa kiinnostumaan lukemisesta?
Lukuharrastuksen ja lukuinnon pohja luodaan todella nuorena. Jos koti pursuilee kirjoja ja vanhemmat lukevat usein, lapsi ymmärtää tekstien tärkeyden. Jos taas kotoa ei löydy luettavaa ja vanhemmat vähättelevät lukemisen merkitystä, ajattelutapa tarttuu monesti lapseen.
Tässä muutamia vinkkejä, joilla oman lapsen lukuintoa saa pidettyä yllä ja kasvatettua:
Lukekaa paljon ja näyttäkää esimerkkiä. Korostakaa lukemisen merkitystä ja tehkää siitä luonnollinen ja tärkeä osa arkea.
Ääneen lukeminen tukee kielen kehitystä ja vahvistaa sanavarastoa, muistia ja mielikuvitusta. Samalla se tarjoaa rauhoittavan ja yhteisen hetken.
Kirjaan pitää tarttua säännöllisesti, jotta siitä kasvaa rutiini. Päivittäin iltasatu on hyvä tapa rakentaa rutiinia ilman suuria ponnisteluja.
Käykää kirjastossa ja antakaa lapsen valita itse kirjoja. Myös lukupiirit ja satutunnit voivat innostaa ja tuoda uusia lukukavereita.
Entä jos lapsi ei koskaan tottunut lukemaan? Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä opiskelumaisempaa lukemisesta tulee. Lukeminen kumpuaa vähemmän ja vähemmän omasta aloitteesta ja nautinnosta ja enemmän muiden tahdosta ja tiedonhausta.
Tästä syystä nuorten kanssa kannattaa painottaa valinnanvapautta. Anna hänelle useita kiinnostavia vaihtoehtoja, kuten 5–10 teoksen vinkkilista, mutta älä tee valintaa nuoren puolesta. Yritä etsiä tekstejä, jotka liittyvät nuoren harrastuksiin tai suosikkiaiheisiin. Tähän voi saada apua kirjastosta tai netistä.
Jos tämäkään ei toimi, ota kovat keinot käyttöön ja kokeile lahjuksia. Viikkorahabonus, ylimääräinen herkkupäivä tai muu mielekäs palkinto on pieni paha, jos nuori innostuu lukemisesta.
Lukuvinkkejä
Minkälaista tekstiä sitä kannattaa sitten lukea? Hyviä vaihtoehtoja piisaa! Monet lukutoukat keskittyvät kaunokirjallisuuteen, mutta lukuharrastus voi keskittyä myös harrastuslehtiin tai esimerkiksi sarjakuviin. Elokuvien tekstityksetkin ovat tyhjää parempi!
Mikäli hakusessa on kaunokirjallisia teoksia, tässä Superprofin vinkit:
Lapsille sopivaa luettavaa
Mauri Kunnas: Koiramäen Suomen historia
Sinikka Nopola & Tiina Nopola: Risto Räppääjä ja villi kone
Veera Salmi: Puluboi ja Poni
Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja
J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi
Jessica Townsend: Nevermoor: Morriganin koetukset
Nuorille sopivaa luettavaa
Suzanne Collins: Nälkäpeli
Veronica Roth: Outolintu
Rick Riordan: Salamavaras
Angie Sage: Magyk
Kerstin Gier: Unien kirjat
Stephenie Meyer: Houkutus
David Lagercrantz: Minä, Zlatan Ibrahimović
Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja
Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase
Jukka Behm: Pehmolelutyttö
Suomalaisia klassikoita ja 2000-luvun helmiä
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
Väinö Linna: Tuntematon sotilas
Veijo Meri: Manillaköysi
Minna Canth: Työmiehen vaimo
F. E. Sillanpää: Nuorena nukkunut
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
Sofi Oksanen: Puhdistus
Netti on myös pullollaan lukuvinkkivideoita eri aihepiireistä:
Kategorioista ei kannata välittää liikaa: jotkut aloittavat lukuharrastuksen lasten- ja nuortenkirjoilla, kun taas toiset sukeltavat suoraan "syvään päätyyn". Klassikot voivat sopia myös nuoremmalle polvelle, mutta ne eivät ole parhaita lukuinnon sytyttäjiä.
Jos pitkät teokset tuottavat vaikeuksia, mikset kokeilisi runoutta? Runot tarjoavat runoilijalle ja lukijalle väylän tunteiden käsittelyyn ja itseilmaisuun. Niistä voi saada myös uusia oivalluksia, hersyvät naurut tai muuten vaan onnistuneita lukukokemuksia.
Runoutta hyödynnetään paljon kielenopetuksessa, varsinkin lasten kohdalla. Runoista voi esimerkiksi oppia, miten monipuolisesti ja leikkisästi kieltä voi käyttää. Niiden hauskuus kiinnittää usein lasten huomion, ja lyhyyden vuoksi ne sopivat lapsille ja nuorille.
Runoista voi myös oppia. Lastenrunot käsittelevät usein tärkeitä ja arkisia aiheita, ja ne jäävät monesti oppikirjaa paremmin mieleen. Runojen hullunkuriset ilmaukset herättävät mielenkiintoa, ja riimittely helpottaa asioiden muistamista.
Jos runoista ei ole kokemusta, ne on helppo mieltää vaikeiksi. Runous on kuitenkin kehittynyt viimeisen 50 vuoden aikana paljon, eikä se ole pelkkää kansallisromantiikkaa ja kimuranttia kieltä. Nykyrunous käsittelee rohkeasti nykypäivän ongelmia selkosuomella, ja kaikille löytyy mielekästä runoutta, kunhan sitä malttaa etsiä!
Lukemisen hyödyt
Yllä oleva osio tarjosi maistiaisen runouden hyödyistä, ja monet niistä pätevät lukemiseen yleisellä tasolla:
📚 Lukeminen opettaa ja tehostaa oppimista
Lukeminen kasvattaa sanavarastoa, tarjoaa tietoa ja kehittää kirjoitus- ja lukutaitoa. Lukemisesta innostuneet lapset viihtyvät usein koulussa paremmin ja suhtautuvat oppimiseen myönteisemmin.
🧠 Lukeminen tukee hyvinvointia ja terveyttä
Lukeminen aktivoi aivoja ja ennaltaehkäisee muistisairauksia. Se lievittää stressiä, rauhoittaa mieltä ja voi helpottaa nukahtamista. Samalla se tarjoaa viihdettä ja rentoutumista arjen vilskeessä.
✨ Lukeminen kehittää mielikuvitusta
Kirjat jättävät tilaa omille tulkinnoille, sillä hahmot ja tapahtumapaikat pitää kuvitella omassa pienessä mielessä. Tekstit tarjoavat myös loputtoman määrän seikkailuja: saman päivän aikana voi seikkailla Helsingissä, Tylypahkassa ja Marsissa.
🌟 Lukeminen vahvistaa keskittymiskykyä
Vaikka lukeminen onnistuu lyhyissä pätkissä, se vaatii keskittymistä ja kykyä seurata pidempiä tarinoita. Keskittymiskyky on nykypäivän dopamiiniryöpyssä arvokas taito niin opinnoissa, työelämässä kuin tavan arjessa.
🤝 Lukeminen lisää empatiaa
Kirjojen sivuilla voi astua toisen henkilön saappaisiin ja oppia, että ihmiset voivat nähdä asiat hyvin eri tavoin. Lukeminen vahvistaakin empatiataitoja, ymmärrystä, avoimuutta ja yleisiä sosiaalisia taitoja.
Lukunopeuden kehittäminen
Joko uskot, että lukeminen on harrastuksena parhaasta päästä? Kerkesitkö jo varata kirjastosta muutaman potentiaalisen teoksen? Hieno juttu!
Lukuharrastuksen alussa on luonnollista miettiä lukemisen teknistä puolta ja lukunopeutta. Niiden takia ei kuitenkaan kannata menettää yöuniaan. Paksua kirjaa ei tarvitse ahmaista hetkessä, eikä lukemisen tarvitse olla nopeaa. Lukunopeus ei ole myöskään vakio, minkä brittifilosofi Francis Bacon on muotoillut kauniisti:
Muutamia kirjoja pitää maistaa, jotkut pitää hotkaista ja jotkut harvat pitää pureskella ja sulattaa.
Francis Bacon
Jos kuitenkin haluat oppia lukemaan nopeammin, tässä siihen kolme vinkkiä: lue, lue ja lue vielä vähän lisää. Lukunopeus kehittyy kaikilla säännöllisellä harjoittelulla, eikä sitä nosteta muutaman tunnissa tai päivässä.
Pikalukutekniikoita markkinoidaan usein mullistuksina, mutta niissä piilee pieni ongelma: luetun ymmärtäminen pysyy harvoin kehityksessä mukana. Tekstiä voi siis lukea nopeammin pikalukusovelluksella, mutta et välttämättä ymmärrä lukemaasi kunnolla tai muista siitä mitään.
Lukunopeuden harjoittelua kannattaakin lähestyä maltillisesti ja pitkäjänteisesti:
Vinkkejä lukunopeuden kehittämiseen
- Lue tekstejä, joista tykkäät. Kiinnostava teksti tekee lukemisesta helpompaa ja nopeampaa.
- Valitse tuttu aihe. Kun aihe on tuttu, aivot ja silmät prosessoivat sanoja ja tietoa nopeammin.
- Minimoi ärsykkeet. Jätä puhelin kauas ja käytä tarvittaessa korvatulppia tai vastamelukuulokkeita.
- Lue vireimmilläsi. Lukeminen on usein nopeinta lyhyissä pätkissä (esim. 30 min) virkeällä mielellä.
- Hyödynnä monipuolisia lukustrategioita. Silmäile otsikot, kuvat ja takakansi ja aktivoi aiempi tieto ennen lukemista.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
