Lukeminen on herran vuonna 2026 erikummallisessa tilanteessa. Suomalaisten lukutaito ja lukuinto ovat laskeneet tasaisesti 2000-luvulla, kun tietokoneet, televisiot ja puhelimet tarjoavat monelle mielekkäämpää tekemistä.
Samaan aikaan lukutaidon tärkeys on huipussaan, sillä tekstiä on tarjolla enemmän kuin koskaan. Informaatiota pursuilee ovien, ikkunoiden ja ruutujen täydeltä, ja kaikkien tulisi pystyä prosessoimaan sitä. Monilukutaito on muuttunut selviytymiskeinoksi.
Samalla lukemisesta on tutkimusten mukaan monia hyötyjä. Se vahvistaa työmuistia, parantaa keskittymiskykyä, vähentää stressiä ja laajentaa sanavarastoa. Se auttaa myös tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteita sekä vahvistaa empatiakykyä. Lista on pitkä, mutta ei kai mikään voi olla liian hyödyllistä?
Lukeminen opettaa ja tehostaa oppimista
Lukutaito ja lukutottumukset tehostavat tutkitusti oppimista. Jos kotona luetaan päivittäin, lapsi suhtautuu lukemiseen ja opiskeluun huomattavasti myönteisemmin. Valtaosa oppiaineista sisältää myös omanlaista kieltään, jonka ymmärtäminen vaatii sujuvaa lukutaitoa. Hyötyjen joukkoon voi laskea myös nämä:
Lukeminen kasvattaa sanavarastoa
Kirjoitettu kieli on puhetta monipuolisempaa, joten lukiessa mukaan tarttuu paljon uusia sanoja. Sanaston lisäksi lukemalla oppii kielen ominaispiirteitä ja rakenteita, mikä rikastaa omaa ulosantia ja kirjoitustaitoa. Runot ja lorut esittelevät puolestaan oivallisesti kielen monipuolisuutta ja sen leikkisää ja vapaampaa puolta.
Lukeminen opettaa
Toisaalta lukeminen opettaa maailmasta. Maailma on täynnä kirjoituksia historiasta ja nykypäivästä, meidän ja muiden kulttuureista, mikä auttaa jäsentelemään ajankohtaisia aiheita ja tarjoaa niille vertailukohtia. Lukemalla voi syventyä myös omaan suosikkiaiheeseen.
Lukeminen kehittää sosiaalisia taitoja
Tarinat auttavat lukijaa astumaan toisen saappaisiin ja ymmärtämään, että mielipiteitä ja ajatuksia on monenlaisia. Lukeminen tekee erityisesti lapsista avoimempia ja empaattisempia. Lisäksi lukuhetket voivat vahvistaa perheen sisäisiä suhteita. Äänenluku on vanhempien ja lasten yhteistä aikaa, johon olisi hyvä liittää keskustelua, sillä se kehittää itseilmaisua ja tunteiden käsittelyä.
Miltä kuulostaisi suomen kielen kurssi Superprofilla?
Lukeminen estää syrjäytymistä ja helpottaa arkea
Kaikki yllä olevat taidot ovat tärkeitä yhteiskunnallisia ja arkisia taitoja. Ilman niitä todennäköisyys joutua koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle kasvaa. Omalta osaltaan lukeminen ennaltaehkäisee siis myös syrjäytymistä.
Syrjäytyminen voi tapahtua jo kouluvaiheessa. Heikko lukutaito voi näkyä heikkona koulumenestyksenä ja vaikuttaa esimerkiksi opiskelupaikan saantiin tai työllistymiseen. Tutkimusten mukaan yksi parhaita tapoja ehkäistä syrjäytymistä on jatkaa opintoja peruskoulun jälkeen.
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä myös hyvillä arjen hallinnan taidoilla. Hyvä lukutaito helpottaa muun muassa viranomaisten kanssa asiointia, tiedonhakua, hakemusten täyttämistä ja sähköpostien lähettämistä.
Lukeminen kehittää mielikuvitusta ja luovuutta
Lukeminen rikastaa myös mielikuvitusta. Erityisesti kaunokirjallisuus tarjoaa loputtoman määrän tarinoita, jotka vievät lukijan seikkailuille. Kirjat ovat pelien ja elokuvien tapaan taidemuotoja, joissa kaikki on mahdollista.
Toisin kuin visuaaliset viihdemuodot, kirjat jättävät paljon mielikuvituksen varaan. Kirjan sivuilla voidaan kuvailla miljöötä ja hahmoja – tai jättää se tekemättä – mutta mielikuvien muodostaminen ja aukkojen täyttäminen jää joka tapauksessa lukijan harteille.
Monipuolinen lukeminen ruokkii mielikuvitusta myös siinä mielessä, että lukija tutustuu kirjallisuuden kirjaviin mahdollisuuksiin ja vaihtoehtoihin. Tätä voi ammentaa erityisesti luovassa kirjoittamisessa, mutta lukukokemukset voivat tukea myös omien seikkailuiden ja pakopaikkojen luomista.
Lukeminen voi lisäksi tukea luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisua, mitä voi soveltaa kaikkialla. Arki on pullollaan symboliikkaa, monimerkityksisyyttä ja kielikuvia, joiden kohdalla voi hyötyä lukemisen tuomasta luovuudesta.
Lukeminen tukee terveyttä
Lukeminen kehittää siis monenlaisia taitoja, mutta sillä on myös monia terveyshyötyjä. Lukeminen muun muassa aktivoi aivoja ja ennaltaehkäisee muistisairauksia. Joidenkin tutkimusten mukaan lukeminen voi pidentää elinikää jopa 23 kuukaudella!
Lukeminen purkaa tehokkaasti myös stressiä. Sussexin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että vain muutaman minuutin lukeminen rentouttaa kehoa ja laskee sykettä. Stressitasot laskivat tutkimuksessa enemmän kuin musiikkia kuunnellessa tai lenkkipolulla, joten lukeminen todella on tehokas tapa päästellä höyryjä.
Lukeminen on parasta mahdollista aivotreeniä, sillä se pakottaa mielen pysähtymään ja keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Toisin kuin jatkuva doomscrollaus, lukeminen vahvistaa keskittymiskykyä ja parantaa muistia.
Alhaiset stressitasot ja rentoutuminen ovat pääsyitä sille, miksi lukeminen helpottaa myös nukahtamista. Lukeminen ei ole pelkkä korvike stressaaville asioille, vaan se aktivoi aidosti mielikuvitusta ja ajatuksia.
Toisaalta lukeminen parantaa unenlaatua ja nukahtamista korvaamalla haitallisemmat aktiviteetit, kuten ruutujen tuijottamisen. Näytöistä säteilevä sinivalo vaikuttaa melatoniinin (nukahtamishormonin) tuotantoon ja huijaa aivot aktiiviseksi, mikä voi tehdä nukahtamisesta ja rentoutumisesta vaikeaa.
Lukemisen hyödyt voivat vakuuttaa monet aikuiset lukemaan, mutta lasten ja nuorten kohdalla lukuinnon nostattaminen voi vaatia pidempiaikaista panostusta.
Lukeminen tarjoaa viihdettä ja nautintoa
Joillekin lukeminen on pelkkää viihdettä, ja sen tarjoamat muut hyödyt tulevat siinä sivussa. Tänä päivänä viihdevalikoima on valtava: puhelimet, telkkarit ja konsolit ovat vieneet ison siivun siitä ajasta, joka ennen pyhitettiin lukemiselle.
Tämä ei ole pelkästään huono asia. Saman tarinan voi kertoa niin novellin sivuilla kuin valkokankaalla, ja monipuolinen valikoima takaa sen, että jokaiselle löytyy mielekäs harrastus. Teknologia on myös tuonut kirjat yhä laajemmalle yleisölle e- ja äänikirjoina. Äänikirjat sopivat erityisesti niille, joille lukeminen on työlästä tai jotka joutuvat ponnistelemaan lukunopeuden kanssa.
Tekstien viihdekäyttö sopii erityisesti heille, jotka haluavat päästää mielikuvituksensa valloilleen. Kirjat jättävät tilaa lukijan omalle tulkinnalle, kun tapahtumapaikkoja ja hahmojen ulkonäköjä pitää pohtia itse. Jokainen siis muodostaa kirjasta oman tulkintansa.
Hahmoihin ja tapahtumiin eläytyminen nojaa siihen, että tarina ei pyöri televisioruudulla vaan oman pään sisällä. Tämä liittyy kokemuksen hallintaan: kirjassa pystyy helposti palaamaan taaksepäin, pohtimaan ja muuttamaan mielikuvia.
Elokuvateatterikokemus on päinvastoin ohjaajan käsissä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kirja olisi elokuvaa parempi viihdemuoto. Molemmat ovat erinomaisia omilla tavoillaan, eivätkä ne sulje toisiaan pois. Lukuintokeskustelussa pitäisikin välttää nokkapokkaa ja "meidän harrastus on parempi kuin teidän" -asenteita.
Lukija elää elämänsä aikana tuhat elämää. Hän, joka ei lue, elää vain yhden.
George R. R. Martin
Kirjat voivat tarjota myös nautintoa. Nautinto voi syntyä kirjojen fantasiamaailmoista ja seikkailuista, mitä yllä oleva George R. R. Martinin Lohikäärmetanssi-teoksen kommentti kuvaa veikein kärjistävästi. Joillekin nautinto liittyy oppimiseen ja tiedonnälkään. Kirjat ovat maailman parhaita tiedonlähteitä, eikä tieto lopu koskaan kesken. Aina on jotain uutta mitä oppia, mikä ruokkii lukuharrastusta läpi elämän.
Loppukaneettina voi todeta, että olisi koko yhteiskunnan etu, jos lukemisesta tulisi muotiharrastus. Monet syövät vitamiineja ja lisäravinteita päivittäin, sillä niiden terveyshyödyt ovat yleisessä tiedossa ja putelin kyljessä. Harva siitä varsinaisesti nauttii, mutta niin vain tehdään.
Tupakointia markkinoitiin onnistuneesti vuosisatojen ajan terveellisenä, ja 1940-luvulle saakka oli harvinaisempaa olla polttamatta kuin polttaa. Auttaisiko siis, jos kirjojen takakansissa lukisi isolla "Lukeminen lieventää stressiä, tehostaa oppimista ja pidentää elinikää"?
Lukemisen hyödyt pähkinänkuoressa
- Aivot: parantaa keskittymiskykyä ja vahvistaa muistia.
- Terveys: vähentää stressiä, rentouttaa ja parantaa unen laatua.
- Oppiminen: kasvattaa sanavarastoa ja tehostaa oppimista.
- Empatia: kehittää tunnetaitoja, ymmärrystä muista ihmisistä ja sosiaalisia taitoja.
- Luovuus: ruokkii mielikuvitusta ja parantaa ongelmanratkaisukykyä.
- Yhteiskunta: estää syrjäytymistä ja tukee arjen taitoja.
- Viihde: tarjoaa nautintoa ja mahdollisuuden kokea uusia maailmoja.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
