Suomessa julkaistaan väkilukuun nähden paljon kirjoja, ja näin on ollut jo pitkään. Ensimmäiset Suomessa painetut kirjat sijoittuvat 1640-luvulle, jolloin ruotsi oli vielä hallitseva kieli. Suomen kieli syrjäytti ruotsin kirjallisuuden valtakielenä 1800-luvun jälkipuoliskolla, ja Aleksis Kiveä pidetään suomalaisen kirjallisuuden isähahmona, sillä hän oli ensimmäinen menestynyt suomeksi kirjoittanut kirjailija.

Suomenkielisen kirjallisuuden historia on siis verrattain lyhyt, mutta siihen mahtuu monia merkkiteoksia, joihin kaikkien tulisi tutustua. Olemme kaikki törmänneet niihin: Suomen lasten Kalevala tuo kansanrunojen vauhdikkaat tarinat selkeälle nykykielelle ja nuoremmalle yleisölle, ja lukiokurssin kirjalistalla voi vieläkin komeilla Tuntematon sotilas tai Sinuhe egyptiläinen. Ne ovat suomalaisia klassikoita ja syystä.

Esittelemme tässä artikkelissa suomalaista kirjallisuutta ja pohdimme muun muassa sitä, mikä kirjasta tekee klassikon. Esittelemme muutamia suomalaisen kirjallisuuden kaanonin edustajia, moderneja klassikoita sekä 2000-luvun helmiä: tarkoituksena on listata monipuolista luettavaa, jotta mahdollisimman moni pystyisi löytämään itselle sopivan kirjan ja innostumaan lukemisesta.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Mikä tekee klassikon?

Klassikko on teos, joka kestää ajan hammasta ja säilyy ajankohtaisena. Usein klassikoiden teemat ovat samaistuttavia, uskottavia ja universaaleja. Klassikko on harvoin teoksena helppo: jotta se säilyy ajankohtaisena, käsiteltävien aiheiden tulee pystyä siirtymään sukupolvelta toiselle ja säilyttää mielenkiintonsa myös lukukertojen välillä. Käsiteltävät teemat ja symboliikka ovat usein monitahoisia, ja lukijat pystyvät tulkitsemaan niitä eri tavoin.

Klassikon aseman saavuttaminen voi usein aikaa: tätä nykyä Aleksis Kiven Seitsemää veljestä (1870) pidetään ensimmäisenä suomalaisena romaanina, mutta sen ymmärtäminen vei yli 30 vuotta. Tämä ajoi Kiven sekä taloudelliseen että henkiseen haaksirikkoon, sillä teos soti aikaansa vastaan. Toisaalta klassikoksi voi nousta myös pienemmän yleisön teos, kuten Volter Kilven Alastalon salissa, jota pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden vaikeimmista mutta samalla merkittävimmissä teoksista.

Mutta onko ”klassikolle” mitään tarkkaa määritelmää? Kirjallisuuspiireissä klassikon piirteet ovat usein painosmäärä, kantaaottavuus, uudistusmielisyys sekä uudelleen versiointi. Uudet painokset kertovat teoksen suosiosta, klassikko ottaa usein yhteiskunnan epäkohdat tapetille ja pyrkii parantamaan niitä, ja uudelleenversioinnilla teoksen lukijakuntaa halutaan laajentaa. Klassikkostatus ei kuitenkaan tee kirjasta automaattisesti suosittua (kaikkien keskuudessa), eikä suosittu teos ole automaattisesti klassikko. Klassikoihin on tärkeä tutustua ja perehtyä, mutta niiden avulla harvoin houkutellaan lisää ihmisiä lukuharrastuksen pariin.

Mark Twainin sitaatti on kärjistävä, mutta siinä piilee totuuden siemen:

Klassikko on kirja, jonka jokainen olisi mielellään lukenut, mutta jota kukaan ei mielellään lukisi.
Mark Twain

Ajatus klassikoiden lukemisesta houkuttaa monia, mutta todellisuus on usein toinen. Ennen klassikoita olisikin hyvä oppia ensin nauttimaan lukemisesta ja tottua lukemaan sekä valita kirjoja jonkin muun kuin klassikkostatuksen varjolla.

Kirjoja ja lehtiä pinossa
Lukuintoa voi etsiä esimerkiksi lehtien sivuilta. (Kuva: Unsplash/Charisse Kenion)

Suomalaisen kirjallisuuden klassikot

Suomalaista kirjallisuutta on mahdoton käsitellä ilman tiettyjä merkkiteoksia. Oikeastaan niitä on kymmeniä ja taas kymmeniä, mutta tähän valikoituivat vain tietyt.

Kalevala

Elias Lönnrotin kokoamaa Kalevalaa (vuonna 1849 julkaistu Uusi Kalevala) pidetään Suomen kansalliseepoksena ja yhtenä kansankulttuurimme kulmakivistä. Tähän päivään mennessä suullisen perinteen ja runojen merkitys on laskenut merkittävästi, mutta ne olivat keskeinen osa niin arkea kuin juhlaa aina 1900-luvulle saakka. Teos opettaa paljon suomalaisesta kulttuurista, uskomuksista ja perinteistä. Kalevala ei ole lukukokemuksena kevyimmästä päästä, mutta aiheeseen voi tutustua myös Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalan avulla.

Seitsemän veljestä

Vuonna 1873 ilmestynyt Seitsemän veljeksen romaaniversio on Aleksis Kiven merkittävin teos ja suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen romaani. Se seuraa nimelleen uskollisesti seitsemän veljeksen kommelluksia nykyisen Keski-Uudenmaan ja Nurmijärven alueella, mikä näkyy myös Nurmijärven vaakunassa. Kiven kieli on vanhahtavaa ja paikkapaikoin kiemuraista, mutta siihen tottuu, ja tarinan humoristisuutta ja lämminhenkisyyttä on todella vaikea voittaa. Seitsemän veljestä on kasvutarina, joka maalaa kauniin joskin hieman rosoisen kuvan suomalaisuudesta ja sen merkityksestä.

Työmiehen vaimo

Minna Canthin Työmiehen vaimo (1885) on toinen suomalaisen realismin merkkiteos, ja se ansaitsee paikkansa suomalaisen kirjallisuuden kaanonissa pelkän kantaaottavuutensa takia. Näytelmän keskeisiä teemoja ovat alkoholi, perheväkivalta ja sukupuolten epätasa-arvo. Canth oli ensimmäinen huomattava naiskirjailija Suomessa, ja näytelmä vaikutti osaltaan lakimuutokseen, jonka mukaan naiset saavat hallita omaa omaisuuttaan.

Tuntematon sotilas

Sotien aikaan ja niiden jälkeen ilmestyi paljon sota-aiheista kirjallisuutta, joista merkittävin lienee Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954). Ilmestyessään teos keräsi sekä ylistystä että kritiikkiä: rohkea sodanvastaisuus ja realistinen kuvaus jakoivat mielipiteitä, mutta sittemmin vaaka on kallistunut vahvasti myönteisen puolelle. Teoksen raadollisuus sotii perinteisempää sankarimyyttiä ja urhoollisuutta vastaan, jotka ovat kovin yleisiä sotakirjallisuudessa. Kiitosta ovat keränneet myös kirjava ja uskottava henkilöstö sekä sodan kuvaus rivimiehen näkökulmasta.

Nappaa juuri itsellesi sopiva suomen kielen kurssi!

Vanhoja kirjoja kirjahyllyllä
Sota-aiheinen kirjallisuus muodostaa tärkeän osan suomalaista kirjallisuutta. (Kuva: Unsplash/Annie Spratt)

Monia klassikoita lukee tavallista hitaamminen, mutta lukunopeuttakin voi halutessaan kehittää!

Manillaköysi

Veijo Meren Manillaköysi (1957) lähestyy sodankuvausta täysin eri näkövinkkelistä: jatkosodasta lomille palaava Joose löytää kotimatkallaan köyden ja päättää salakuljettaa sen kotiin. Mustaan huumoriin nojaava romaani rakentuu junassa olevien henkilöiden sotakertomusten varaan. Monet tarinoista ovat täysin absurdeja ja hullunkurisia, mutta kaiken sen huumorin taustalla piilevät sotakirjallisuudelle tyypilliset vakavat aiheet. Tästä huolimatta Manillaköysi on lukukokemuksena mukava ja helppo.

Jäniksen vuosi

Vuonna 1975 julkaistu Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi sai minut innostumaan klassikoista. Romaanin päähenkilön Kaarlo Vatasen ja vammautuneen jäniksenpoikasen matka läpi Suomen on sekä hauska että haikea. Teoksen keskeisiä teemoja ovat ihmisen suhde luontoon ja yksilön rooli osana yhteiskunnan koneistoa. Jäniksen vuosi on myös lukukokemuksena miellyttävä, kieli on helppoa ja tarina etenee vauhdilla eteenpäin, joten sitä suosittelee lämpimästi kaikille. Kirja toimi aikanaan sysäyksenä suomalaiselle käännöskirjallisuudelle, ja se on edelleen suosittu teos erityisesti Ranskassa.

Häräntappoase

Anna-Leena Härkösen Häräntappoaseesta (1984) voi kiistatta puhua nuorisokirjallisuuden klassikkona. Puhekielinen, maalle sijoittuva Romeo ja Juulia -tarina käsittelee onnistuneesti nuorten ajatuksia ja heidän kokemia tunteitaan, ja kirjan teemat vetoavat myös nykypäivän nuoriin: ihastuminen, rakastuminen, alkoholi, anarkia ja huumori. Härkönen kirjoitti teoksen 17-vuotiaana ollessaan vielä lukiossa, mikä omalla tavallaan lisää teoksen aitoutta.

Nuortenkirjoja kirjahyllyssä
Nuortenkirjallisuudessa jännitävät seikkailut yhdistyvät usein oman ikäluokan ongelmiin. (Kuva: Unsplash/Sincerely Media)

Monet klassikot opettavat ja viihdyttävät, mutta lukemisesta on monia muitakin hyötyjä.

2000-luvun helmet

Edellä esitellyt teokset voi huoletta luokitella ainakin omien genrejensä klassikoiksi. Klassikkolistoilta harvoin löytyy teoksia 2000-luvuilta, mikä antaa kuvan, ettei viimeisiin vuosikymmeniin mahdu juurikaan merkkiteoksia. Tämä johtuu siitä, etteivät klassikot synny yhdessä yössä. Suomessa on julkaistu 2000-luvulla lukuisia kirjoja, jotka ovat saavuttaneet jättisuosion ja arvostusta, mutta sitä on monesti vaikea sanoa, mitkä niistä tulevat säilyttämään asemansa ja mitkä unohtuvat.

Seuraavista kirjoista kaikki eivät varmasti nouse klassikkoasemaan (jotkut saattavat), mutta ne voivat herättää kiinnostuksen lukemista kohtaan. Listan lopusta löytyy muutamia erityisesti nuorille sopivia kirjoja, ja voit löytää lisää lasten- ja nuortenkirjoja lukumotivaatiota käsittelevästä artikkelistamme.

Ennen päivänlaskua ei voi

Vuosituhannen vaihteessa julkaistu Ennen päivänlaskua ei voi on Johanna Sinisalon esikoisromaani, joka voitti Finlandia-palkinnon ensimmäisenä fantasia- tai scifi-romaanina koskaan. Teos yhdistelee suomalaista mytologiaa onnistuneesti nykypäivän arkirealismiin: kirjan päähenkilö löytää takapihaltaan peikon, ottaa sen hoiviinsa ja kiintyy siihen. Fiktion ja faktan yhdistämiseen on kohdistunut osaltaan kritiikkiä, mutta monia se myös miellyttää. Sinisalon kieli on helppolukuista, ja kirjan kappaleet ovat lyhyitä, mikä tekee lukukokemuksesta mukavan.

Vadelmavenepakolainen

Miika Nousiaisen esikoisromaani Vadelmavenepakolainen (2007) on hullunkurinen kertomus kouvolalaisesta Mikko Virtasesta, joka kuvailee itseään ”kansalaistransuksi”. Hän vihaa Suomea ja suomalaisuutta ja palvoo Ruotsia, oikeaa kotimaataan. Kirja on helppolukuinen ja hauska; Ruotsista kiinnostuneille se tarjoaa yllättävänkin yksityiskohtaisen katsauksen maan yhteiskuntaan ja sosiaalidemokratiaan, joskin hieman kärjistetyn sellaisen. Muille se toimii hulvattomana suomi–ruotsi-maaotteluna, jossa stereotypiat on venytetty äärimmilleen, ja hersyvän huumorin takana piilee myös paljon älykkyyttä.

Puhdistus

Sofi Oksasen tähänastisen uran merkittävin teos on eittämättä vuonna 2008 julkaistu Puhdistus, joka nousi nopeasti sekä kriitikoiden että suuremman yleisön suosikiksi. Kirjan keskeisiä teemoja ovat sota, kommunismi sekä naisiin kohdistuva hyväksikäyttö. Se kuvaa Viron historiaa 1930- ja 1990-lukujen välillä kolmen naisen silmin. Teos pohtii onnistuneesti myös isänmaallisuutta ja sen monia puolia – käsiteltävät teemat ovat ajankohtaisia, universaaleja ja raskaita. Lukukokemuksena Puhdistus ei siis ole kevyt, mutta Oksasen kirjoitustyyli on mukaansatempaava, erityisesti kun siihen tottuu.

Aukinainen kirja pöydällä
Puhdistus kertoo Sofi Oksasen suvun piirissä kulkeneita tarinoita. (Kuva: Unsplash/Brandi Redd)

Karikko

Seita Vuorelan Karikko (2012) on nuortenromaani, joka rakentuu tragedian ympärille: 14-vuotiaan Mitjan paras ystävä syöksyy katolta asfalttiin, kun pojat ovat tutkimassa hylättyä rakennusta luvatta. Teos käsittelee onnistuneesti nuoruutta, surua ja erityisesti poikien ryhmädynamiikkaa. Tarinan sävy on luonnollisesti synkkä, eikä se ole nuortenkirjallisuuden kevyimmästä päästä: 357 sivuun mahtuu paljon pureskeltavaa, joten se sopii kohtalaisesti lukeville nuorille ja aikuisille.

Rambo

Monia nuortenkirjallisuuden pystejä pokannut Rambo (2015) on toimintaterapeutti Nadja Sumasen esikoisteos, joka käsittelee masennuksen, yksinäisyyden ja kiusaamisen teemoja huumorilla. Kirja on 15-vuotiaan Rambo-pojan kasvutarina: hänellä on ADHD-diagnoosi, masentunut äiti ja aikeina viettää tylsä kesäloma. Hän matkaa kuitenkin kaupungin vilskeestä mökki-idylliin, mikä tuo hänen arkeensa rakennetta, ruokaa ja tärkeitä ihmisiä.

Pehmolelutyttö

Vuoden 2017 Finlandia Junior -palkinnon voittaja Pehmolelutyttö on samaan aikaan rohkea, tärkeä ja törkeä. Jukka Behmin teos seuraa yhdeksäsluokkalaista Emiliaa, jolla on salaisuus: hän myy aikaansa tuntemattomille miehille. Kirjan keskeisin teema on siis tyttöjen kohtaama ahdistelu ja häirintä. Se kuvaa onnistuneesti kuilua nuoruuden ja aikuisuuden välillä – nuoret näkevät maailman helposti eri tavoin kuin aikuiset, ja aikuisten voi olla vaikea ymmärtää nykypäivän teiniyttä. Nuori päähenkilö ei tee teoksesta automaattisesti nuorten kirjaa, mutta sitä Pehmolelutyttö pohjimmiltaan on. Tarina vetoaa erityisesti tyttöihin, mutta sitä voi suositella myös aikuisille ja eritoten vanhemmille, joille se avaa nuorten mielenmaisemaa ja heidän kohtaamia ongelmia.

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.