Maailmaan mahtuu monenlaisia lukijoita lukunopeuden osalta. Jotkut ponnistelevat lukemisen teknisen puolen ja luetunymmärtämisen kanssa, jolloin lukemisesta on vaikea nauttia, tekstin olennaista sisältöä on hankala paikantaa ja ajatuskin karkailee.
Toiset päässä ovat nopeat lukijat, jotka nauttivat lukemisesta. Heille kokonaisuuksien ymmärtäminen helppoa, vaikkei sanoja aktiivisesti lukisikaan. Valtaosa lukijoista osuu näiden ääripäiden väliin, eivätkä kaikki edes ajattele omaa lukunopeuttaan.
Lukunopeus ei sellaisenaan linkity älykkyyteen, vaikka lukunopeus voi vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti tietoa omaksuu. Lukunopeutta voi myös kehittää, mutta siihen ei ole vippaskonsteja tai oikoteitä. Monen kohdalla säännöllinen harjoittelu riittää, mutta joillekin lähestymistavan muutos voi olla tarpeen.
Löydä itsellesi paras suomen kielen kurssi!
Miten nopeasti ihmiset lukevat?
Yleispäteviä lukunopeuksia on vaikea määrittää, koska nopeus on monen summa:
Mieluisaa ja ennalta tuttua aihetta lukee nopeinten. Aivoissa on valmiiksi siihen liittyvää tietoa, mikä helpottaa yhteyksien muodostamista ja muistamista.
Jos suosikkiaiheita on kaksi, kuten Vauva.fi-foorumin keskustelut ja säädösmuutokset, keskustelupalstaa lukee lähtökohtaisesti nopeammin.
Jos tavoitteena on opetella Vauva.fi-keskustelun sisältö ulkoa ja vain silmäillä säädösmuutosta, jälkimmäinen on varmasti nopeampaa. Entä jos tavoitteet ovat toisin päin?
Myös kielellä on merkitystä, kun määritellään keskivertolukunopeuksia. Suomen kielessä sanat ovat pitkiä ja yhdyssanat yleisiä, joten suomalainen lukee sanamäärän perusteella englantilaista hitaammin.
Suomalaiset lukevat keskimäärin noin 150–200 sanaa minuutissa, korkeakoulutetut hieman enemmän (200–400). Jos tavoitteena on oppia teksti ulkoa, lukunopeus voi olla 100 sanaa minuutissa, opiskeltaessa noin 200 sanaa ja silmäilyssä +400 sanaa. Pikaluvussa sanamäärä voi jopa tuplaantua.
Jos tavoitteena on kehittää lukunopeutta, aluksi on hyvä selvittää oma lähtötaso. Sen voi tehdä netissä pikalukusovelluksilla tai mekaanisesti: lue tekstiä 3 minuuttia ja merkitse, kuinka pitkälle pääsit. Laske sitten sanat ja jaa luku kolmella, niin saat selville lukunopeuden eli luetut sanat minuutissa.
Harjoittelulla ei kuitenkaan kannata tähdätä pikaluvun lukemiin (+500 sanaan minuutissa), koska suositellut tekniikat toimivat vain harvoilla. Lukuprosessi koostuu kolmesta osasta:
- silmän liikkeestä
- sanaan pysähtymisestä
- ymmärryksestä (uusi tieto yhdistetään vanhaan)
Pikaluku pyrkii vaikuttamaan näihin kaikkiin: silmän liikettä pyritään nopeuttamaan ja pysähdysvälejä suurentamaan, mutta niiden toimivuudelle ei ole luotettavaa näyttöä. Lisäksi silmän rakenne ja työmuistin rajoitteet tulevat tekniikoissa usein vastaan. Kaikkien kohdalla lukunopeutta saa toki nostettua, mutta se tapahtuu usein ymmärtämisen kustannuksella.
Tiesitkö, että runot tehostavat kielen oppimista?
Käytännön vinkit lukunopeuden kehittämiseen
Lukunopeuden kehittämiseen ei siis löydy oikoteitä. Se vaatii säännöllistä harjoittelua siinä missä yleinen kunnon kohotus tai lihasmassan kasvatuskin. Harjoittelua ei kannata lähestyä pikalukumielessä vaan yleisesti, sillä lukemisesta on monia hyötyjä!
1. Etsi motivoivaa luettavaa
Ennen lukunopeuden harjoittelemista lukemisesta olisi hyvä oppia nauttimaan. Monen kohdalla se on helpommin sanottu kuin tehty. Lukutoukat yhdistetään usein kaunokirjallisuuteen, mutta tarjolla on paljon muutakin:
- tietokirjallisuutta
- sarjakuvia ja lehtiä
- digitaalista sisältöä
- esseitä ja kulttuurijulkaisuja
- asiatekstejä ja dokumentteja
Kaunokirjallisuutta on myös niin paljon erilaista, että jokaiselle löytyy taatusti mieluisa teos. Tekstejä valittaessa voi mietti aikaisempia lukukokemuksia ja aihepiirejä, joista tykkää.
2. Valitse tuttu aihepiiri
Jos mieluisaa aihetta on mukava lukea, tuttua aihetta on helpompi lukea. Kun teemat ja sanasto ovat ennalta tuttuja, lukeminen ei vaadi ylimääräistä keskittymistä. Lukukokemus onkin usein parhaimmillaan, kun mielekkyys yhdistyy helppouteen.
3. Luo rauhallinen lukuympäristö
2020-luvun informaatiotulvassa ja loputtomien ärsykkeiden keskellä voi olla vaikea keskittyä. Laita siis puhelin äänettömälle, ikkunat kiinni, ja rakenna kotiin lukunurkkaus, jossa tekstiin voi keskittyä rauhassa. Kirjastojen hiljaiset tilat ja ulkoilta sopivat nekin lukemiseen hyvin.
Miten olisi suomen kielen kurssi Helsinki?
4. Huomioi vireystila
Vireystila vaikuttaa kaikkeen mitä teemme. Jos kirjaan tarttuu aina pitkän työ- tai koulupäivän jälkeen ennen nukkumaanmenoa, lukeminen voi olla hidasta ja työlästä. Yli- ja alivireyttä kannattaa välttää, sillä molemmat vaikeuttavat keskittymistä ja vievät huomion tekstistä muualle.
5. Lue pätkissä
Lukeminen on tehokkaimmillaan lyhyissä pätkissä. Jos luet koko päivän, lukunopeus todennäköisesti tippuu loppua kohden. Jos tavoitteena on lukea mahdollisimman nopeasti tunti päivässä, kokeile jakaa se kahteen 30 minuutin pätkään.
6. Hyödynnä monipuolisia lukustrategioita
Lukemista ja lukunopeutta voi tehostaa erilaisin tukikeinoin, joista yksi on ennakointi. Voit aluksi miettiä, mitä teksti voisi pitää sisällään, ja aktivoida näin aiempaa tietoa. Voit myös silmäillä tekstin kokonaisuudessaan läpi ja rakentaa kokonaiskuvaa sisällysluettelon, takakansitekstin ja otsikoiden avulla.
Olennaisen tiedon paikantaminen voi sekin helpottaa ymmärtämistä ja nopeuttaa lukemista. Otsikot, kuvat ja kuvatekstit, kaaviot sekä kappaleiden ensimmäiset ja viimeiset lauseet ovat (tekstistä riippuen) kohtia, jossa keskeinen tieto yleensä esitetään. Korostettuihin kohtiin ja tiivistelmiin kannattaa myös kiinnittää huomiota.
Nämä vinkit eivät liity yksinomaan lukunopeuteen vaan lukemiseen yleensä, mikä korostaa sitä, että lukunopeus kehittyy ainoastaan lukemalla. Mitä monipuolisemmin luet, sitä parempi. Jos harjoittelun suunnitteleminen tuntuu työläältä, älä ota siitä liikaa paineita. Jos luet paljon ja ajatuksella, lukunopeus kasvaa siinä sivussa.
Etsitkö vielä mieluisaa luettavaa? Kirjavinkkimme sisältävät sekä suomalaisen kirjallisuuden klassikoita että 2000-luvun helmiä.
Lisänopeutta sovelluksista
Lukunopeuden harjoitteluun on kehitetty monenlaisia sovelluksia, kuten Spreeder, ReadMe! ja Accelerator. Niissä voi olla erilaisia ominaisuuksia, mutta perusperiaate on usein sama: kasvattaa lukunopeutta minimoimalla silmän liikkeet.
Käytännössä teksti on purettu muotoon, jossa lukijan ei tarvitse liikuttaa silmää sanojen välillä, vaan sanat paljastetaan vuorollaan samassa kohtaa ruutua. Tätä voi kokeilla esimerkiksi Spreederin verkkosivuilla. Sovelluksiin voi syöttää valitsemansa tekstit, valita sopivan lukunopeuden ja nostaa vauhtia askel askeleelta.
Sovellusten avulla lukunopeus voi kehittyä nopeasti, mutta siitä ei ole takeita, että luetunymmärtäminen kehittyisi samaa tahtia. Sovelluksissa sanoja ei pysty yhdistämään toisiinsa niin kuin tavallisessa tekstissä, vaan merkitykset ja kokonaisuudet pitää muodostaa pään sisällä.
Etsitkö suomen kielen yksityisopetusta? Kirjoita Googleen hakusanat "suomen kielen kurssi" + "kotikaupunki", tähän tapaan: suomen kielen kurssi Turku
Lukukokemus ei painota etenemisnopeutta vaan ymmärrystä. Hitaampikin lukija voi olla hyvä lukemaan. Nopea lukija voi puolestaan hahmottaa kokonaiskuvan helposti, mutta yksityiskohtainen tieto voi mennä ohi.
Samanlaisen tilanteen voi luoda manuaalisesti: kokeile liikuttaa kynää tai sormea luettavan tekstin alla ja seurata katsella vain sitä. Kun katse ei voi palata taaksepäin, osa sanoista voi mennä täysin ohi, mutta tekstin voi silti ymmärtää pääpiirteittäin hyvin.
Aiempiin sanoihin ja lauseihin palaaminen on kuitenkin lukiessa todella yleistä, koska se helpottaa ymmärtämistä. Se ei ole pikalukusovelluksissa mahdollista, joten tekstiä on vaikeampi sisäistää. Sovellukset tukevat siis silmän rajoitteita mutta eivät aivojen.
Lukunopeuden kohdalla olisikin hyvä keskittyä ymmärrettävyyteen ja tehokkuuteen. Esimerkiksi kokeeseen kerratessa on parempi lukea sisältö kerran tai kaksi ajatuksella ja hitaasti kuin neljä kertaa nopeasti.
Jos lukunopeuteen keskittyy liikaa, lukemisesta tulee suorittamista ja kilpailu kelloa vastaan, mikä on väistämättä pois lukunautinnosta, tekstin sisäistämisestä ja oppimisesta. Tähän sopii hyvin Naval Ravikantin ajatus siitä, että lukemalla ei pidä yrittää vakuuttaa muita tai saavuttaa jotain:
Mitä älykkäämmäksi tulet, sitä hitaammin luet.
Naval Ravikant
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
