Lukuharrastuksen ja lukuinnon pohja luodaan todella nuorena. Koti ja vanhemmat ovat tärkeässä roolissa siinä, minkälainen kuva lapselle muodostuu lukemisesta ja sen tärkeydestä. Lapsen lukutaito ja -into linkittyvät tiivistii myös koulumenestykseen ja siellä viihtymiseen.
Siksi olisi tärkeää, että jokaista lasta rohkaistaan ja kannustetaan lukemaan pienestä pitäen. Pelkkä sanallinen rohkaisu ei kuitenkaan riittää, vaan vanhempien tulisi näyttää lapsille mallia ja lukea ahkerasti myös itse. Laitetaan siis puhelin ja pleikkarit hyllylle ja rakennetaan lukemisesta rutiini ja mielekäs osa arkea!
Etsi itsellesi sopiva suomen kielen kurssi.
Kodin rooli lukuharrastuksen alussa
Pelkkä kirjojen läsnäolo voi rohkaista lasta lukemaan. Kodin kirjahyllyt kannattaa täyttää kirjoilla, yöpöydällä voi levätä kulloinkin vuorossa oleva tekele ja vessassa voi olla vino pino Aku Ankkoja. Jos kirjahyllyä ei ole, sellainen kannattaa ostaa!
Kun kirjoja on näkösällä, lapsi ymmärtää, että ne ovat tavallinen osa arkea ja vanhemmille tärkeitä. Pelkkä kulissi ei kuitenkaan riitä, vaan lapsen on hyvä nähdä vanhemmat lukemassa, ja lapselle kannattaa myös lukea ääneen mahdollisimman paljon. Äitiyspakkauksissa on syystä kirja mukana!
Ääneen lukeminen
Ääneen lukemisen voi aloittaa jo ennen lapsen syntymää, sillä masuasukki tunnistaa läheistensä äänet ja puheen rytmin. Ääneen lukemisen voi luonnollisesti aloittaa myöhemminkin, mutta liian aikaisin sitä ei voi tehdä.
Vastasyntynyt oppii paljon kuuntelemalla arkista puhetta, mutta kirjojen monipuoliset ja leikkisät ilmaisut tarjoavat vielä enemmän. Ääneen lukeminen kehittää tutkitusti lapsen kielenkehitystä, sanavarastoa, muistia ja mielikuvitusta sekä tukee yleistä oppimista.
Samat hyödyt liittyvät myös runouteen, minkä takia runoja käytetään osana kielen opetusta. Lukuhetki toimii myös vanhempien ja lapsen yhteisenä aikana ja lähentää heidän sidettään. Se ei haittaa, ettei lapsi osaa lukea – hän on aktiivisesti mukana kuunnellen, kysellen ja kuvia seuraillen.
Ääneen lukemista ei pidä lopettaa, kun lapsi oppii lukemaan. Lukeminen vaatii aluksi ponnisteluja, joten yhteisen lukuhetken aikana lapsi voi keskittyä kuunteluun ja tarinan seuraamiseen. Lukemisesta tulee helposti osa arkea, kun satukirjaan tarttuu ennen nukkumaan menoa.
Hyvä lukusessio ei pääty silloin, kun tarina loppuu, vaan tekstistä voi keskustella lukemisen aikana ja sen jälkeen. Lapselta voi kysyä esimerkiksi tarinan eri vaiheista ja henkilöhahmoista:
- Minkä väriset kumisaappaat hahmolla on?
- Miksi hän halusi hyppiä kuralätäköissä?
- Mitä mieltä tarinan äiti oli siitä?
Lukemista kodin ulkopuolella
Lukuharrastus kannattaa viedä mahdollisimman nopeasti kodin ulkopuolelle. Kirjastovisiitit nuorella iällä voivat olla lapsesta jännittäviä, ja lapsi voi olla mukana päättämässä, mitä seuraavaksi luetaan. Lapsi on hyvä ottaa mukaan myös tarinan tai sadun valintaan, jotta kiinnostus tulee lapsen puolelta.
Tiettyjä tarinoita luetaan todennäköisesti niin paljon, että pienimmätkin yksityiskohdat muistaa unissaan, mutta tuttu tarina tarjoaa lapselle turvaa – hän tietää, että jännittävällä tarinalla on turvallinen ja ennen kaikkea tuttu loppu.
Samaa kirjaa ei kuitenkaan kannata lukea loputtomiin, koska hyvä lukutaito kehittyy lukemalla paljon ja monipuolisesti. Kirjastoista voi löytyä tähän sopivia satutunteja, kirjavinkkejä, lukudiplomeja ja kirja-aiheisia tapahtumia, jotka kannustavat lapsia lukemaan.
Tekstejä voi etsiä myös lastenkirjojen ulkopuolelta. Vanhemmat voivat esimerkiksi kirjoittaa lyhyitä ohjeita tai leikin säännöt lapselle luettavaksi. Tekstejä löytyy myös muualta: lapsi voi olla apuna keittiössä ja kertoa, mitä reseptissä tehdään seuraavaksi. Aamupalapöydässä voidaan puolestaan lukea meijerin tarinaa maitopurkin kyljestä.
Lasten ja nuorten lukuinnon vahvistaminen
Koulutaipaleen alussa olisi hyvä tietää, mitä lapsi tykkää lukea ja millä tasolla lukeminen on. Kun lukemisesta tulee itsenäisempää, tekstin tulee olla sopivan haastava muttei liian. Huonot lukukokemukset voivat latistaa lukuinnon nopeasti, eikä kirjaan tartu niin helposti, jos omaa lukutaitoaan alkaa epäillä.
Kuvakirjat ja sarjakuvat ovat hyviä vaihtoehtoja lapsille, joille lukeminen on vaikeaa, sillä niissä on tavallista vähemmän tekstiä ja kuvat tukevat tarinan etenemistä. Näin lukemisesta voi saada paljon irti, vaikkei kaikkea ymmärtäisikään.
Sarjakuvat ovat myös siinä mielessä hyviä, että niiden hahmot ja tapahtumapaikat toistuvat tiuhaan. Tarinaan on siis helppo päästä kiinni, ja hahmoja on hauska seurata eri numeroiden välillä. Lapsille tehdään samasta syystä paljon kirjasarjoja.
Alakoululaisille voi suositella muun muassa näitä:
Mauri Kunnaksen lämminhenkisiä ja humoristisia kuvakirjoja
Veera Salmen kekseliäitä ja hyväntuulisia kertomuksia lapsuuden kommelluksista
Favillin ja Cavallon inspiroiva kokoelma rohkeista naisista
J.K. Rowlingin taianomainen fantasiaseikkailu (osat 1–3 nuoremmille, 4→ vanhemmille)
Jessica Townsendin vauhdikas ja mielikuvituksellinen fantasiaseikkailu
Nopolan sisarusten hulvaton ja arkinen kertomussarja
Entä jos lukeminen ei yksinkertaisesti nappaa? Teini-ikää lähestyttäessä lukeminen voi tuntua tylsältä muiden harrastusten rinnalla, ehkä jopa nololta. Haasteena onkin tehdä lukemisesta trendikästä; aikuisille sitä voi markkinoida lukemisen monien hyötyjen kautta, mutta teineille "Lukeminen todella kannattaa!" harvoin riittää.
Suomessa erityisesti poikien lukutaito ja -innostus on huolestuttavassa laskussa, koska pelit, elokuvat ja muut harrastukset vievät voiton. Tilanne on harmillinen, mutta vastakkainasettelusta ja haastajista voi ammentaa inspiraatiota: jos Minecraft vie ison osan vapaa-ajasta, lainatkaa Minecraft-kirja.
Vauhtia mielekkäästä lukemisesta
Lukemisessa pätee sama kuin syömisessä: mikä toiselle on herkkua, voi toiselle olla myrkkyä.
Lin Jutang
Nuorten kohdalla on tärkeää, että lukeminen ei ole pakotettua ja että teksti on heille mieluisa. Koulussa usein joutuu lukemaan erilaisia kirjoja ja tekstejä. Siltä ei voi välttyä, joten vapaa-ajan lukemisessa olisi tärkeää, että nuori saa valita kirjan tai tekstin vapaasti.
Joidenkin kohdalla pieni rohkaisu voi olla paikallaan. Yhteisellä kauppareissulla voi joutua tekemään yllätysvisiitin kirjakauppaan, täysin omilla asioilla toki. Jos näet nuoren hypistelemässä kirjaa, osta se tai lainaa se myöhemmin kirjastosta.
Jos sekään ei toimi, on aika ottaa kovemmat keinot käyttöön – lahjonta. Pienemmille lapsille voi riittää hieno tarra lukukalenteriin, mutta teineille se tuskin kelpaa. Jotakuta voi motivoida hieman suurempi viikkoraha tai muu rahallinen palkinto tai vaikkapa herkkuhetki.
Ylimääräinen sokerihumala tai kymmenen euron lahjonta on pieni paha siitä, jos lapsen tai nuoren saa lukemaan kokonaisen kirjan, saati innostumaan lukemisesta. Tässä pitää kuitenkin olla tarkkana! Se ei sada kenenkään laariin, jos tekstin silmäilee nopeasti läpi euronkuvat silmissä.
Kirja pitää lukea oikeasti läpi, ja lapsi voi ennen palkinnon saamista kertoa, mitä oli kirjasta mieltä, ja summata sen tapahtumat (lukijan iän mukaan). Tässä muutamia yläastelaisille ja lukiolaisille sopivia teoksia:
Kerstin Gierin jännittävä ja romanttinen fantasia-seikkailu
Suzanne Collinsin dystopinen ja jännittävä scifi-seikkailu
Rick Riordanin kreikkalaiseen mytologiaan pohjautuva fantasiasarja
David Lagercrantzin kirjoittama huippujalkapalloilijan elämänkerta
William Goldingin teos ihmisyyden ja eläimellisyyden valtataistelusta autiolla saarella
Adam Kayn humoristinen, synnytyssairaalalääkärin salainen päiväkirja
Nuoria voi tässä kohtaa alkaa kiinnostamaan myös suomalaisen kirjallisuuden klassikot. Ne ovat harvemmin helppolukuisia, mutta niistä voi oppia paljon suomalaisuudesta ja maamme historiasta. Klassikoiden joukosta löytyy myös vauhdikkaita seikkailuita ja fantasiaelementtejä.
Lukeminen voi olla vaikeaa
Joskus vanhempien ponnistelutkaan eivät auta. Kaikki eivät kiinnostu lukemisesta, vaikka lukeminen olisi muiden mielestä huippuhauskaa ja hyödyllistä. Joidenkin kohdalla muut harrastukset vievät voiton, kun taas toisille lukeminen on yksinkertaisesti vaikeaa tai tylsää.
Lukeminen voi olla hankalaa monesta syystä: tekstiä ei välttämättä ymmärrä, lukeminen voi takkuilla tai sanoja voi olla vaikea hahmottaa. Joidenkin kohdalla lukeminen on hidasta ja siksi työlästä, mutta on hyvä muistaa, että lukunopeus kehittyy harjoittelun myötä.
Hankaluus voi johtua myös huonoista kokemuksista. Esimerkiksi luokassa ääneen lukeminen on voinut jännittää niin paljon, että lukemista on oppinut vihaamaan ja välttelemään.
Suomessa 6–10 prosenttia ikäluokasta kärsii lukivaikeudesta. Joidenkin kohdalla lukivaikeus tarkoittaa sitä, että luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät tavallista myöhemmin. Toisilla vaikeudet voivat jatkua läpi elämän. Nykyään lukivaikeus osataan onneksi tunnistaa jo alakoulussa, ja erilaiset apuvälineet (esim. e-kirjat) voivat helpottaa lukemista.
Kaikkien kohdalla lukemisen vähyys ei siis liity motivaation puutteeseen vaan lukemisen vaikeuteen. Jos syynä kuitenkin on lukemisen tylsyys, vanhemmat voivat auttaa. Tässä artikkelin vinkkivitoset tiivistetysti:
Miten kannustaa lukemista
- Pitäkää kirjoja kotona esillä.
- Lukekaa lapselle ääneen pienestä pitäen.
- Lukekaa ja keskustelkaa kirjoista yhdessä.
- Etsikää kirjoja, joista lapsi tai nuori tykkää.
- Antakaa lapsen tai nuoren vaikuttaa tekstin valintaan.
- Rohkaiskaa ja lahjokaa tarvittaessa.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
