Lukuharrastuksen ja lukuinnon pohja luodaan todella nuorena. Koti ja vanhemmat ovat merkittävässä roolissa siinä, minkälainen kuva lapselle muodostuu lukemisesta ja sen tärkeydestä. Lapsen lukutaito ja -into linkittyvät tiivistii myös koulumenestykseen ja siellä viihtymiseen. Olisi siis tärkeää, että jokaista lasta rohkaistaisiin ja kannustettaisiin lukemaan pienestä pitäen.

Pelkkä sanallinen rohkaisu ei kuitenkaan riittää. Vanhempien tulisi näyttää lapsille mallia ja lukea paljon myös itse. Teknologisen kehityksen myötä monet viettävät ison osan vapaa-ajastaan somessa, Netflixissä tai pleikkarilla. Tämä ei tietenkään ole väärin, mutta myös lukemisesta pitäisi saada muodostettua rutiini ja tavallinen osa arkea. Miten se onnistuu parhaiten? Otetaan siitä selvää.

Etsi itsellesi sopiva suomen kielen kurssi.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Kodin rooli lukuharrastuksen alussa

Pelkkä kirjojen läsnäolo voi rohkaista lasta lukemaan. Kodin kirjahyllyt kannattaakin täyttää kirjoilla, yöpöydältä voi löytyä kulloinkin vuorossa oleva tekele ja vessassa voi olla Aku Ankkoja viihdykkeenä. Nämä kaikki auttavat lasta ymmärtämään, että erilaiset tekstit ovat tavallinen osa elämää ja että kirjat ovat vanhemmille tärkeitä. Se ei tietenkään riitä, että kirjat ovat vain näkösällä. Lapsen on hyvä nähdä vanhemmat lukemassa, ja lapselle kannattaa myös lukea ääneen mahdollisimman paljon – äitiyspakkauksissa on syystä kirja mukana!

Ääneen lukemisen voi aloittaa jo ennen lapsen syntymää, sillä maha-asukki tunnistaa läheistensä äänet ja puheen rytmin. Ääneen lukemisen voi luonnollisesti aloittaa myöhemminkin, mutta liian aikaisin sitä ei voi tehdä. Vastasyntynyt oppii paljon pelkän arkisen puheen kuuntelemisesta, mutta kirjojen monipuoliset ja leikkisät ilmaisut tarjoavat vielä enemmän. Ääneen lukeminen kehittää tutkitusti lapsen kielenkehitystä, sanavarastoa, muistia ja mielikuvitusta sekä tukee yleistä oppimista. Nämä hyödyt liittyvät myös runouteen, minkä takia runoja käytetään osana kielen opetusta!

Lukuhetki toimii myös vanhempien ja lapsen yhteisenä aikana ja lähentää heidän sidettään. Se ei haittaa, ettei lapsi osaa lukea – hän on aktiivisesti mukana kuunnellen, kysellen ja kuvia seuraamalla. Ääneen lukemista ei kannata lopettaa, kun lapsi oppii lukemaan. Aluksi lukeminen vaatii monelta ponnisteluja, joten yhteisen lukusession aikana lapsi voi keskittyä kuunteluun ja tarinan seuraamiseen. Lukusessioiden kannattaa olla päivittäisiä, ja lukemisesta kasvaa helposti osa arkea esimerkiksi iltasatujen kautta.

Mies lukemassa kuvakirjaa pienelle lapselle
Ääneen lukeminen ei tarjoa pelkästään yhteistä laatuaikaa, vaan se tukee myös kielitaidon kehittymistä ja rauhoittaa lasta. (Kuva: Unsplash/Picsea)

Hyvä lukusessio ei pääty silloin, kun tarina loppuu, vaan tekstistä kannattaa keskustella lukemisen aikana ja sen jälkeen. Lapselta voi kysyä esimerkiksi tarinan eri vaiheista ja henkilöhahmoista: ”Minkä väriset kumisaappaat hahmolla on? Miksi hän halusi hyppiä kuralätäköissä? Mitä mieltä äiti oli siitä?” Kysymykset auttavat lasta muodostamaan mielipiteitä, luomaan mielikuvia ja muistelemaan tapahtumia.

Ääneen lukemiseen kannattaa myös panostaa: ilmeet, eleet ja erilaiset äänet opettavat tunteiden ilmaisua ja ovat samalla hauskoja ja viihdyttäviä; ne helpottavat myös tarinan muistamista. Olisi hyvä, että vanhemmat ovat aidosti kiinnostuneita lapsen lukemisesta: kuunnelkaa ääntämistä, juhlikaa kehitystä, kehukaa lasta ja harjoitelkaa aktiivisesti yhdessä.

Lukuharrastus kannattaa viedä mahdollisimman nopeasti kodin ulkopuolelle. Kirjastovisiitit nuorella iällä voivat olla lapsesta jännittäviä, ja siellä lapsi voi olla päättämässä, mitä seuraavaksi luetaan. Lapsi on hyvä ottaa mukaan myös tarinan tai sadun valintaan, jotta kiinnostus tulee lapsen puolelta. Tiettyjä tarinoita luetaan todennäköisesti niin paljon, että vanhemmat ja lapset muistavat pienimmätkin yksityiskohdat ulkoa, mutta tuttu tarina tarjoaa lapselle turvaa: hän tietää, että jännittävällä tarinalla on turvallinen ja ennen kaikkea tuttu loppu. Kirjastoista voi löytyä myös satutunteja, kirjavinkkejä, lukudiplomeja ja kirja-aiheisia tapahtumia, jotka kannustavat lapsia lukemaan.

Tärkeintä on monipuolinen ja aktiivinen lukeminen. Laadukkaita lastenkirjoja on tarjolla pilvin pimein, mutta tekstejä on myös muualla. Vanhemmat voivat esimerkiksi kirjoittaa lyhyitä ohjeita tai leikin säännöt, jotka lapsi lukee. Tekstejä ei välttämättä tarvitse kirjoittaa itse: lapsi voi olla apuna keittiössä ja kertoa, mitä reseptissä tehdään seuraavaksi. Aamupalapöydässä hän voi puolestaan lukea meijerin tarinaa maitopurkin kyljestä.

Muistilappuja seinällä
Jokaisen kotoa löytyy monenlaisia tekstejä, joita lapsi voi lukea. (Kuva: Unsplash/Sarah Kilian)

Lasten ja nuorten lukuinnon vahvistaminen

Koulutaipaleen alussa olisi hyvä tietää, mitä lapsi tykkää lukea ja millä tasolla lukeminen on. Kun lukemisesta tulee yhä itsenäisempää, tekstien tulee olla sopivan haastava muttei liian – huonot lukukokemukset voivat latistaa lukuintoa nopeasti, eikä kirjaan tartu niin helposti, jos omaa lukutaitoaan alkaa epäillä.

Kuvakirjat ja sarjakuvat ovat hyviä vaihtoehtoja lapsille, joille lukeminen tuntuu vaikealta, sillä niissä tekstiä on tavallista vähemmän ja kuvat tukevat tarinan etenemistä. Näin lukemisesta voi saada paljon irti, vaikkei kaikkea ymmärtäisikään. Sarjakuvat ovat erinomaisia myös siinä mielessä, että niiden hahmot ja tapahtumapaikat ovat usein samoja tai ainakin tuttuja. Tarinaan on siis helppo päästä kiinni, ja hahmoja on hauska seurata eri numeroiden välillä. Tästä syystä lapsille tehdään myös paljon kirjasarjoja.

Ala-astelaisille voi suositella muun muassa seuraavia kirjoja:

  • Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia, Kesä Koiramäessä ja Hurjan hauska autokirja
  • Veera Salmen Puluboi- ja Mauri-kirjat
  • Favallin ja C. Francescan Iltasatuja kapinallisille tytöille
  • K. Rowlingin Harry Potter -sarja: kolme ensimmäistä sopii pienillekin koululaisille, ainakin aikuisen kanssa luettuna, neljännestä kirjasta eteenpäin hieman vanhemmille.
  • Jessica Townsendin Nevermoor: Morriganin koetukset -kirjan maaginen tarina muistuttaa Tylypahkan seikkailuja ja täyttää täydellisesti Potter-nälän.
  • Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -sarja

Entä jos lukeminen ei yksinkertaisesti nappaa? Erityisesti teini-ikää lähestyttäessä lukeminen voi vaikuttaa tylsältä harrastukselta muiden vaihtoehtojen rinnalla, ehkä jopa nololta. Lukemisesta pitäisi saada trendikästä – aikuisille sitä voi markkinoida lukemisen monien hyötyjen kautta, mutta teineille ”Lukeminen todella kannattaa!” ei välttämättä riitä.

Suomessa erityisesti poikien lukutaito ja -innostus on huolestuttavassa laskussa – pelit, elokuvat ja muut harrastukset vievät usein voiton. Tilanne on harmillinen, mutta vastakkainasettelusta on harvoin hyötyä. Nuoren harrastuksista kannattaa ennemmin ammentaa inspiraatiota: jos Minecraft vie ison osan vapaa-ajasta, lainatkaa Minecraft-kirja.

Harry Potter -kirja ja fanitavaraa
Harry Potter on monien nuorten suosikkikirjasarja. (Kuva: Unsplash/Shayna Douglas)

Nuorten kohdalla on tärkeää, että lukeminen ei ole pakotettua ja että teksti on heille mieluisa. Koulussa usein joutuu lukemaan erilaisia kirjoja ja tekstejä. Siltä ei voi välttyä, mutta olisi tärkeää, että nuori saa itse päättää, mitä lukee. Joidenkin kohdalla pieni rohkaisu voi olla paikallaan: yhteisellä kauppareissulla voi joutua tekemään pikavisiitin kirjakaupassa, täysin omilla asioilla toki. Jos näet nuoren hypistelemässä oma-aloitteisesti kirjaa, osta se tai lainaa se myöhemmin kirjastosta.

Jos sekään ei toimi, on aika ottaa kovemmat keinot käyttöön – lahjonta. Pienemmille lapsille voi riittää hieno tarra lukukalenteriin, mutta teineille se tuskin kelpaa. Joitakin saattaa motivoida hieman suurempi viikkoraha tai muu rahallinen palkinto, kun taas joissain perheissä yhteiset lukuhetket yhdistetään herkutteluun. Ylimääräinen sokerihumala tai kymmenen euron lahjonta on pieni paha siitä, jos lapsen tai nuoren saa lukemaan kokonaisen kirjan, saati innostumaan lukemisesta. Tässä kannattaa kuitenkin olla tarkkana: tekstin nopea silmäily samalla, kun palkinnon kuvat kiiluvat silmissä, ei sada kenenkään laariin. Kirja siis pitää oikeasti lukea, ja ennen palkinnon saamista lapsi voi esimerkiksi kertoa, mitä oli kirjasta mieltä, ja summata sen tapahtumat (lukijan iän mukaan).

Tässä muutamia yläastelaisille ja lukiolaisille sopivia teoksia:

  • Kerstin Gier Unien kirjat -trilogia (jännittävä ja romanttinen fantasia-seikkailu)
  • Suzanne Collinsin Nälkäpeli-sarja (dystopinen ja jännittävä scifi-seikkailu)
  • Rick Riordanin Percy Jackson -sarja (kreikkalaiseen mytologiaan pohjautuva fantasiasarja)
  • David Lagercrantzin Minä, Zlatan Ibrahimovic (huippujalkapalloilijan elämänkerta)
  • William Goldingin Kärpästen herra (ihmisyyden ja eläimellisyyden valtataistelu autiolla saarella)
  • Adam Kayn Kohta voi vähän kirpaista (humoristinen, synnytyssairaalalääkärin salainen päiväkirja)

Nuoria voi tässä kohtaa alkaa kiinnostamaan myös suomalaisen kirjallisuuden klassikot. Niistä harvat ovat lukukokemuksina helpoimmasta päästä, mutta ne opettavat paljon suomalaisuudesta ja maamme historiasta, ja löytyyhän niiden joukosta myös vauhdikkaita seikkailuita ja fantasian elementtejä.

Kirjoja rivissä hyllyllä
Aloittelevalle lukijalle kannattaa esitellä erilaisia kirjoja, joista hän valitsee mieluisensa. (Kuva: Unsplash/joba khan)

Lukeminen voi olla vaikeaa

Joskus vanhempien ponnistelutkaan eivät auta. Kaikki eivät kiinnostu lukemisesta, mikä on vain tosiasia. On perheitä, joissa yksi lapsi lukee paljon ja toinen ei ollenkaan, vaikka kasvuympäristö on ollut täysin identtinen. Joidenkin kohdalla muut harrastukset voivat tuntua mielekkäämmiltä, kun taas joillekin lukeminen on yksinkertaisesti vaikeaa.

Lukeminen voi olla hankalaa monesta syystä: tekstiä ei välttämättä ymmärrä, lukeminen voi takkuilla tai sanoja voi olla vaikea hahmottaa. Joidenkin kohdalla lukeminen on hidasta ja siksi työlästä, mutta on hyvä muistaa, että lukunopeus kehittyy harjoittelun myötä! Hankaluus voi johtua myös huonoista kokemuksista. Luokassa ääneen lukeminen on esimerkiksi voinut jännittää niin paljon, että lukemista on oppinut vihaamaan ja välttelemään. Suomessa 6–10 prosenttia ikäluokasta kärsii lukivaikeudesta. Joidenkin kohdalla lukivaikeus tarkoittaa sitä, että luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät tavallista myöhemmin, kun taas toisilla vaikeudet voivat jatkua läpi elämän. Nykyään lukivaikeus osataan onneksi tunnistaa jo alakoulussa, ja erilaiset apuvälineet (esim. e-kirjat) voivat helpottaa lukemista.

Kaikkien kohdalla lukemisen vähyys ei siis liity motivaation puutteeseen vaan lukemisen vaikeuteen. Jos taustalla on kuitenkin se, että lukeminen koetaan tylsäksi, vanhemmat pystyvät auttamaan siinä. Auto-, ratsastus- tai jalkapallolehdet, e-kirjat, interaktiiviset kirjat, videopelimaailmaan sijoittuvat kertomukset tai elokuvien tekstitykset ovat kaikki vaihtoehtoja perinteiselle kaunokirjallisuudelle. Ei ole tärkeää, että lapsi lukee juuri kaunokirjallisuutta – pääasia on, että hän lukee.

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.