Kielitoimiston sanakirja määrittelee runon ja runouden seuraavasti: ”Runo on lyhyt ja määrämuotoa noudattava rytmiin, soinnillisuuteen ja kielikuviin perustuva kaunokirjallinen tuote” ja ”Runous on runomuotoinen kirjallisuus, lyriikka”. Kaunokirjallisuudesta poiketen runot pyrkivät herättämään ajatuksia ja tunteita erittäin tiiviissä paketissa erilaisten kielellisten keinojen avulla.

Monelle suomalaiselle kirjojen lukeminen on vaikeaa: pidemmille teksteille ei välttämättä löydy aikaa tai muut harrastukset vievät yksinkertaisesti voiton. Runous tarjoaa ongelmaan ratkaisun, ainakin paperilla. Niiden lukeminen koetaan kuitenkin harmittavan usein vaikeaksi tai työlääksi. Tällaisen ajatuksen taustalta löytyy tavallisesti kokemuksen puute sekä suppea käsitys runoudesta. Nykyrunoutta on turha yrittää määritellä yhdellä tai kahdella lauseella, kuten kohta selviää – kaikille löytyy varmasti mieluisia runoja, jos aiheeseen vain malttaa perehtyä. Runojen vaikeus yhdistetään usein siihen, että niitä on vaikea ymmärtää. Runojen kauneus piilee kuitenkin juuri siinä, ettei niitä voi ymmärtää väärin.

Runoutta kannattaa siis lähestyä rohkeasti pää edellä! Saat tästä artikkelista tietoa suomalaisesta runoudesta nykypäivänä, joka voi avaraa käsitystäsi runoudesta ja helpottaa sopivien runojen löytämistä. Pohdimme myös runojen merkitystä yleisellä tasolla sekä sitä, miten niitä voi hyödyntää osana kielen oppimista.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
22€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
43€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
22€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
43€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Mitä runous on?

Runouden määritteleminen on vaikeaa, mutta yrittänyttä ei laiteta:

Runous eli lyriikka on kirjallisuuden lajeista vanhin. Alun alkaen sitä esitettiin tanssien ja laulaen, kunnes se jakautui eri luokkiin, kuten laulu- ja mietelyriikkaan. Myös suomalaisen runouden juuret ulottuvat pitkälle esihistoriaan: runous muodosti pitkään keskeisen osan sanataidetta, ja runot siirtyivät runonlaulajilta toisille muun muassa alku- ja loppusointujen ja rytmien avulla.

Vuosisatojen ja -tuhansien saatossa runous on kokenut monia muodonmuutoksia: keskiajalla runojen sisällöt saivat vaikutteita kristinuskosta, ja myös renessanssi, romantiikka ja modernismi jättivät kaikki omat jälkensä. Näistä syistä runoja on turha yrittää lokeroida: nykyrunous on hylännyt monet perinteiset tunnusmerkit, ja näin tulee varmasti tapahtumaan myös jatkossa.

Vielä 1900-luvulla runot rakentuivat rytmin ja riimin varaan, mutta nykyään tilanne on toinen: runomittoja ei käytetä enää samalla tapaa, ja nykyään suositaan vapaata mittaa ja rytmiä. Toki nykyrunoudella on muutamia ominaispiirteitä, joista sen tunnistaa:

  • Runon tunnistaa helposti sen asettelusta eli siitä, miltä runo näyttää. Runo koostuu tavallisesti säkeistä (tavallisesti yksi lause tai itsenäinen ilmaus) ja säkeistöistä (useampi peräkkäinen säe), jotka on aseteltu tietyllä tapaa.
  • Runot ovat kautta aikain olleet kuvallisia. Toisin sanoen ne sisältävät paljon kielikuvia, kuten symboleita, metaforia ja vertauksia.

Näiden lisäksi toistot ovat runoille tyypillisiä aikakaudesta riippumatta: runot voivat toistaa esimerkiksi sanoja tai säkeitä. Näistä jälkimmäinen on kaikille tuttu musiikista: kappaleiden sanoituksissa käytetään monia samoja keinoja kuin runoissa, ja kertosäkeen voima perustuu juuri toistoon. Musiikki toimiikin hyvänä porttina runojen maailmaan.

Muita tunnusmerkkejä ei juuri olekaan, ja suomalainen runous on tietyllä tapaa murroksessa: riimit ja maalaisidylli ovat menettäneet hohtoaan, ja runoutta on tuotu aktiivisesti 2000-luvulle. Lavarunous, jossa runoutta tai kappaleiden tekstejä esitetään yleisölle, on nyt kovassa nosteessa, ja runoihin voi törmätä myös somessa.

Runot heijastavat usein aikansa oloja ja yhteiskuntaa, minkä takia aika on ajanut monen kohdalla ohi Eino Leinosta ja kansallisromantiikasta. Nykyrunous käsittelee rohkeasti nykyajan ongelmia, mikä toivottavasti houkuttelee yhä enemmän harrastajia runouden pariin.

Lukisitko kuitenkin runojen sijasta mieluummin kaunokirjallisuutta? Tutustu siinä tapauksessa lukuvinkkeihimme!

Avoin runokirjan sivu
Runouden ei tarvitse olla kimuranttia ja vaikealukuista. (Kuva: Unsplash/Thought Catalog)

Runojen kohdalla ei kannata miettiä lukunopeutta, vaan pääpainon tulisi olla runon sanomassa ja sen tulkinnassa.

Runouden merkitys

Runous on niin monimuotoista, että sitä voi lähestyä kuten itse haluaa. Runojen kirjoittajalle eli runoilijalle se voi tarjota väylän omien ajatusten ilmaisemiseen. Runot voivat käsitellä sitä, mitä aistimme havaitsevat ympäröivästä maailmasta tai jotain pintaa syvempää. Usein kuuleekin, että runouden avulla pääsee käsiksi maailmoihin ja tilanteisiin, johon tavallinen kieli ei tarjoa keinoja. Jos tavallisesta kielestä löytyy musta ja valkea, runoudesta löytyy niiden eri sävyt ja harmaa.

Omien ajatusten lisäksi runot auttavat tunteiden käsittelyssä. Tunteiden pukeminen sanoiksi on usein vaikeaa, missä runouden vapaus ja sääntöjen puute voi auttaa. Toisaalta runoilijan yksi tavoite voi olla herättää lukijoissa samanlaisia tunteita kuin itsessä. Runoja voi kuitenkin tulkita monin eri tavoin, joten lukija saattaa kokea samat tai täysin eri tunteet kuin runoilija.

Runous on sielun ruokaa ja lääkettä.

Runojen avulla myös lukija pystyy siis käsittelemään tunteitaan. Runoja lukemalla voi huomata, että muutkin ovat kokeneet samanlaisia ajatuksia ja tunteita. Tuskin on olemassa tilanteita, joita ei olisi puettu joskus runon muotoon. Toisaalta runot voivat tarjota myös elämyksiä, rohkaisuja tai elämänohjeita. Joillekin runot ovat ensisijaisesti viihdettä ja viihdykettä: oma suosikkiruno voi laittaa aamuisin hymyn huulille, ja vaikeassa paikassa humoristinen runo voi tarjota tärkeät naurut.

Runot palvelevat siis monia päämääriä, ja ihmiset lukevat ja kirjoittavat niitä eri syistä. Erityisesti lasten kohdalla runoissa korostuu hauskuus, minkä takia ne sopivat hyvin myös kielen ja lukemisen oppimisen tueksi.

Henkilö vaaleassa t-paidassa runokirja kädessä
Joillekin runot tarjoavat oivalluksia, toisille samaistumispintaa. (Kuva: Unsplash/Thought Catalog)

Runous osana kielen oppimista

Kielenopetus pyrkii Suomessa kehittämään oppijan suomen kielen taitoja sekä moniluku- ja vuorovaikutustaitoja. Tärkeä osa tätä on ymmärtää kielen monipuolisuus: kotona puhutaan eri tavalla kuin koulussa, matematiikan kieli on erilaista kuin biologian, ja lakikielen kiemurat ovat täysin oma lukunsa. Runouden kieli on yksi näistä kielen muodoista, joita käytetään eri tavoin eri tilanteissa. Runot auttavat siis lapsia ja nuoria ymmärtämään sen, ettei ole olemassa yhtä oikeaa kielimuotoa, vaan kielen sopivuuteen vaikuttavat muun muassa käyttötilanne, kielen käyttäjä sekä hänen tavoitteensa.

Tämän lisäksi runoudesta voi oppia paljon muun muassa tunteiden käsittelystä, ajatusten muodostamisesta ja ongelmanratkaisusta. Mihin runojen teho sitten perustuu? Lapsi kehittyy kielenkäyttäjänä parhaiten ensimmäisen yhdeksän ikävuoden aikana. Lapset ovat myös uteliaita ja leikkisiä, mitä runot ja lorut tukevat: lapsi kiinnittää huomiota riimeihin ja hassuihin sanoihin, joita runot ovat pullollaan. He kuuntelevat myös mielellään sitä, alkavatko ja päättyvätkö sanat samalla äänteellä. Runojen kielellä leikkiminen rohkaisee lapsia siis kokeilemaan ja hulluttelemaan kielellä. Lisäksi runoista herää usein kysymyksiä ja ihmettelyä, mikä kannustaa tulkitsemaan ja muodostamaan omia ajatuksia.

Runoista voi myös saada paljon tietoa. Lastenrunoista voi oppia esimerkiksi ammateista tai eläimistä, ja vaikka informaatio on tietotekstiä tiiviimmässä paketissa, tieto jää usein paremmin mieleen juuri mielenkiintoisten riimien, alkusointujen, toistojen ja muiden tehokeinojen avulla. Runot ovat usein myös lyhyitä, joten ne sopivat harjoitteluun hyvin: lapsi jaksaa sekä kuunnella että lukea niitä. Runon pitää kuitenkin olla mielenkiintoinen, jotta siihen jaksaa keskittyä. Tuttua aihetta on mielekkäämpää kuunnella, sillä sitä on helpompi ymmärtää. Joidenkin kohdalla vieraat ja oudot sanat voivat kuitenkin herättää mielenkiinnon.

Runoudesta on siis monia hyötyjä, kuten lukemisestakin.

Puunvärisiä Scrabble-kirjaimia valkoisella taustalla
Runojen ja lorujen leikkisyys kiinnostaa monia lapsia. (Kuva: Unsplash/Brett Jordan)

Runoja hyödynnetään opetuksessa erityisesti lasten kanssa; monet aikuiset kokevat runot tylsiksi tai vaikeiksi, kuten myös nuoret, mikäli niihin ei ole tottunut lapsena. Lapset kuitenkin pitävät niistä, mikäli niitä käsitellään leikinomaisesti ja mielikuvituksellisesti.

Runoja ei tarvitse aina lähestyä pelkästään kielen oppimisen kannalta, vaan välillä yhdellä iskulla voi listiä kaksi kärpästä: jos tavoitteena on opetella Euroopan maat tai saksan kielen datiivipreposition, ne voi kirjoittaa runon tai lorun muotoon. Japanin kulttuurin tutustuessa voi puolestaan kirjoittaa haikuja, ja haikujen tavujen laskeminen yhdistyy kätevästi matematiikkaan.

Runous ei siis ole pelkkää kiemuraista kieltä, kansallisromantiikka ja suuria ajatuksia. Runous voi tarjota paljon vauvasta vaariin, ja sitä voi lähestyä kuten itse haluaa. Ensimmäinen oma runo voi olla vaikkapa kauppalista, jonka visuaalinen muoto näyttää omenalta. Toinen voi käsitellä koulu- tai työpäivää ja nojata loppusointujen voimaan. Jos kirjoittaminen ei kiinnosta, runoja voi etsiä itseään kiinnostavista aiheista. Runoudelle ei ole sääntöjä tai raameja, ja se on juuri niin helppoa tai vaikeaa kuin itse haluaa.

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.