Lukea-verbi on alkujaan tarkoittanut luettelemista ja lukumäärän laskemista. Vankilaan on menty lukemaan tiilenpäitä. Jos päiviä on vähän jäljellä, ne ovat luetut. Mummokin saattaa vastata: ”Totta kai, ei meillä lueta!”, kun lapsi kysyy, saako tämä ottaa vielä toisen siivun kakkua. Sittemmin lukeminen on vakiintunut tarkoittamaan konkreettisen kirjoituksen lukemista, mutta nykyään voi lukea myös ajatuksia, peliä tai lääkäriksi.

Sanan kehitys kuvastaa hyvin sen merkitystä nykypäivänä: enää ei riitä, että osaa lukea lauseita paperilta, vaan pitää myös pystyä ymmärtämään ja tulkitsemaan erilaista informaatiota erilaisissa yhteyksissä. Äidinkielen opetuksessa painotetaan tätä nykyä monilukutaitoa eli kykyä ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.

Toisaalta lukemaan oppiminen ei tarkoita pelkästään lukemisen mekaanista puolta vaan myös lukutottumuksia – sitä, että ottaa kirjan säännöllisesti käteen ja ehkä jopa nauttii siitä. Lähestymme lukemisen oppimista tästä näkövinkkelistä: pohdimme ensin Suomea lukumaana ja lukutaidon konkreettista kehitystä, ja tarjoamme lopuksi vinkkejä, joilla lukuharrastusta voi tukea, tehostaa ja monipuolistaa.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Suomi lukumaana

Suomea on pidetty pitkään kovana lukumaana. Suomalaiset keikkuivat 2000-luvun alussa PISA-testien kärjissä, ja monet maat ottivat suomalaisesta koulujärjestelmästä mallia. Missä nyt mennään? Vuosina 2000 ja 2003 Suomi sijoittui Pisa-testien piikkipaikalle lukemisen osalta, mutta sen jälkeen käyrä on näyttänyt alaspäin. Viimeisimmässä 2018 vuoden testissä Suomi oli sijalla 7 – tytöt lukevat edelleen poikia paremmin, mutta molempien kohdalla lukutaito on heikentynyt.

PISA- ja PIRLS-testit (4.-luokkalaisten lukutaitoa mittaava testi) kertovat omaa karua kieltään myös lukuinnosta: suomalaislasten lukumotivaatio kuuluu kansainvälisellä tasolla häntäpäähän, ja vapaa-ajan lukuharrastuneisuus on laskenut juuri Suomessa kaikista eniten. Osaamme siis lukea hyvin ja luotamme lukutaitoomme, mutta emme juurikaan tykkää siitä.

Tilastokeskuksen tutkimus tarjoaa myös mielenkiintoista tietoa: kirjojen lukeminen on vieläkin suomalaisten yleisimmistä harrastuksista ja jopa noussut 2000-luvun alusta, mutta luettujen kirjojen määrä on laskenut merkittävästi. Vuonna 1981 noin 30 prosenttia oli lukenut vähintään 10 kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana – vuonna 2017 vain 13 prosenttia.

Playstation-ohjaimet television edessä
Teknologinen kehitys on vähentänyt lukuharrastuksen suosiota, mikä näkyy lukutaidon heikkenemisenä. (Kuva: Unsplash/JESHOOTS.COM)

Lukutaidon kehittyminen

Oletko koskaan miettinyt, miten oikeastaan opit lukemaan? Joillekin se tapahtuu jo 4–5-vuotiaana, valtaosalle hieman myöhemmin esiopetuksessa tai ensimmäisen ja toisen luokan aikana. Alakoulun äidinkielen tunneilta voi muistua mieleen aakkoslaulut, oman nimen kirjoittaminen ja kaunokirjoitusvihko, mutta ei paljon muuta.

Lukemisen harjoittelu alkaa juuri kirjaimista: ensin opetellaan oman nimen aakkoset ja vähitellen loput. Kirjaintuntemus on lukutaidon ensimmäinen askel. Sitten kirjaimia aletaan liittämään äänteisiin. Suomi on siitä helppo kieli, että jokaista kirjainta vastaa tietty äänne. Kun äänteet ovat tuttuja, niitä aletaan yhdistämään tavuiksi. Tavuja yhdistelemällä saadaan sanoja, ja sanoista edetään askel kerrallaan kohti lauseita, virkkeitä, kappaleita ja kokonaisia kertomuksia.

Kirjaimet, äänteet, tavut ja sanat sekä niiden hallinta luo pohjan peruslukutaidolle. Lukutaito ei kuitenkaan yksin riitä luetun ymmärtämiseen, vaan siihen vaikuttavat muun muassa lapsen sanavaraston laajuus, sanojen merkitysten tunteminen, työmuisti ja lukustrategiat. Näitä kaikkia taitoja harjoitellaan ja vahvistetaan läpi opiskelun, ja on tärkeä muistaa, että ne kehittyvät yksilöllisesti. Jotkut pystyvät lukemaan kokonaisia tekstejä heti alakoulun aloittaessa, toiset harjoittelevat vielä kirjaimia.

Lukemisen herkkyyskautena pidetään 6–7 vuoden ikää, mutta jos lapsen lukutaito kehittyy hieman tavallista myöhemmin, sillä ei tutkitusti ole vaikutusta myöhempään oppimiseen tai koulumenestykseen. Etumatkasta on toki hyötyä erityisesti ensimmäisen luokan aikana, mutta tavallisesti erot kurotaan suhteellisen nopeasti kiinni – lukunopeudessa erot voivat säilyä pidempään, mutta siinäkin voi onneksi kehittyä.

Suomalainen opetus antaa kaikki tarvittavat avaimet lukutaidon kehitykselle. Lukuharrastuksen ja -innon kehityksessä vanhemmat ja koti ovat puolestaan merkittävässä roolissa. Esittelemme seuraavaksi niin vanhemmille kuin opettajillekin sopivia keinoja, joilla lukemaan oppimista saa tuettua ja monipuolistettua.

Aakkosia rivissä
Suomen kieli on monilta osin kimurantti kieli, mutta sen kirjain-äännevastaavuus on yksinkertainen. (Kuva: Unsplash/Diomari Madulara)

Lukemiseen kannattaa panostaa, sillä siitä on monia hyötyjä!

Lukemaan oppimisen vinkkejä

Lukutoukat tietävät, ettei hyvää kirjan lukemista malta lopettaa. Kun oma suosikkisarja tulee päätökseen, se on suorastaan katastrofi. Vanhemman, opettajan tai tuutorin tulisi pyrkiä tarjoamaan lapsilleen tai oppilailleen samanlaisia kokemuksia. Tässä muutama käytännön vinkki avuksi:

Ohjaa lukukokemusta

Valmistautuminen on tärkeä osa lukemista. Ennen juoksulenkkiä on hyvä lämmitellä lihaksia – lukemisen kohdalla kannattaa lämmitellä aivoja ja mieltä, mikä onnistuu yksinkertaisten kysymysten avulla:

  • Mitä teksti käsittelee?
  • Mitä tiedän jo aiheesta?
  • Miksi luen juuri tätä tekstiä?

Kaksi ensimmäistä kysymystä aktivoi aiheeseen liittyvää tietoa. Kolmas pyrkii selventämään omaa päämäärää: yhtä tekstiä voi silmäillä, toisesta voi etsiä tietoa ja kolmatta voi lukea ajatuksella. Kun tavoite on selkeä, lukukokemus on onnistunut: kun perehdyt autosi renkaidenvaihtoon, katsot sisällysluettelosta tietyt sivut ja luet vain ne. Jos luet novellista muutaman sivun lopusta, olet täysin kuutamolla.

Kysymykset auttavat myös kokonaiskuvan hahmottamisessa. Vaikka aihe olisi vieras, tekstin sisällysluettelo, otsikko, kuvat ja kuvatekstit antavat vihiä sen sisällöstä. Myös kirjailija sekä ilmestymisaika ja -paikka voivat vaikuttaa siihen, miten tekstiä haluaa lähestyä.

Nappaa opettaja Superprofilta ja aloita suomen kielen kurssi!

Lapsi lukemassa kirjaa sohvalla
Monet lukevat ilman sen suurta valmistautumista, mutta joitakin se voi auttaa. (Kuva: Unsplash/Seven Shooter)

Tarjoa vertaistukea ja yhteisöllisyyttä

Vertaistuki ja roolimallit ovat erityisesti nuorten lukijoiden kohdalla tärkeitä. Monelle lukeminen näyttäytyy tylsänä harrastuksena juuri siitä syystä, että sitä tehdään yksin. Jotkut löytävät yhteisöllisyyttä kirjasta ja sen tapahtumista: hahmoihin tutustuminen ja samaistuminen voi viedä lukijan seikkailulle, mutta kaikkien kohdalla se ei toimi.

Lukemisesta innostunut vanhempi, opettaja, sisarus tai kaveri voi tarjota kunnon boostin lukuharrastukselle. Vertaistukea voi löytää myös kirjakerhoista tai lukupiireistä: vanhemmat voivat lukea lapsen kanssa tai nuoret voivat lukea keskenään samaa kirjaa. Lukemisen ilo on tarttuvaa, ja lukukokemuksia on mukava jakaa muiden kanssa. Myös kirjavinkit ja -vaihdot ovat hyviä vaihtoehtoja: kaverit voivat suositella kirjoja toisilleen tai vanhemmat voivat vaihtaa sopivia kirjoja lasten kanssa.

Tee lukemisesta toiminnallista

Toiminnallisuus on lasten ja nuorten kohdalla hittijuttu, ja sitä kannattaa hyödyntää myös lukemisessa. Kirjoihin voi esimerkiksi luoda lisäsisältöä: tarinan päähenkilölle voi kirjoittaa seikkailupäiväkirjaa, tälle voi kirjoittaa kirjeitä tai kirjalle voi kirjoittaa uuden lopun. Kirjan pohjalta voi kirjoittaa myös runon, sarjakuvan tai tietotekstin. Kirjoitusharjoitukset tukevat lukemista ja toisin päin, ja ne auttavat myös ymmärtämään eri tekstityyppejä ja niiden piirteitä.

Lukemisesta saa toiminnallisempaa myös kirjasovellusten, kuten BookBeatin, avulla. Lapsilla ja nuorilla on aina puhelin mukana, ja palvelut tarjoavat e-kirjojen lisäksi äänikirjoja, mikä tuo lukemiseen mukavaa vaihtelua. Äänikirjat sopivat erityisesti heille, joille lukeminen on vaikeaa.

Henkilö lukemassa e-kirjaa
Kirjojen yhdistäminen muihin harrastuksiin ja kiinnostuksenkohteisiin voi kasvattaa lukuintoa. (Kuva: Unsplash/Perfecto Capucine)

Rohkaise monipuolista lukemista

Kaikkia tulisi rohkaista lukemaan mahdollisimman monipuolisesti ja paljon. Nykypäivänä puhutaan laajasta tekstikäsityksestä, joissa tekstit voivat olla puhuttuja, visuaalisia, audiovisuaalisia tai niiden yhdistelmiä. Lukea voi siis perinteistä kaunokirjallisuutta tai suosikkisarjan tekstitystä.

Lukijoita kannattaa viedä heidän mukavuusalueidensa ulkopuolelle, mutta varovasti. Kokematon lukija ei voi olla perillä kaikista lukumahdollisuuksista, ja tarjolla on heidän suosikkitekstien lisäksi varmasti muutakin, josta he pitävät. Lukijan tulisi kuitenkin olla loppupeleissä se, joka tekee viimeisen päätöksen luettavasta tekstistä. Vanhempi tai opettaja voi tarjota vaihtoehtoja, mutta pakottaminen ei koskaan rohkaise tai innosta lukemaan. Huonot lukukokemukset latistavat aloittelevan lukijan innon nopeasti, eikä siitä ole aina paluuta.

Kaikille voi kuitenkin aina suositella tarinoita ja fiktiivistä kirjallisuutta: mitä vanhemmasta lukijasta on kyse, sitä säädellympää ja opiskelumaisempaa lukeminen usein on. Lukemisesta ei etsitä niinkään nautintoa ja elämyksiä vaan tietoa.

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.