Suomen kielen juuret löytyvät tuhansien vuosien takaa. Se on muiden uralilaisten kielten tavoin kehittynyt uralilaisesta kantakielestä, jota puhuttiin noin 4 000–6 000 vuotta sitten Volgan keskijuoksun ja Ural-vuorten välimaastossa.

Vuosituhansien aikana suomen kieli on muuttunut merkittävästi, ja yhteiskunnan kehittyminen ja kontaktit muihin kieliin ja kulttuureihin ovat jättäneet jälkensä – nykysanastossa on esimerkiksi vain muutama sata omaperäistä sanaa, muut ovat laina-ainesta.

Suomen kirjakielen katsotaan puolestaan alkaneen 1500-luvun alkupuolella. Iso osa kehityksestä kohti nykysuomea tapahtuikin Ruotsin ja Venäjän vallan alla, ja ilman vallan vaihtumista suomen kieli olisi saattanut kuihtua olemattomiin. Matka on ollut siis pitkä ja mutkia täynnä, mutta tänä päivänä saamme olla ylpeitä kauniista ja monipuolisesta kielestä, jolla on lyhyt mutta rikas kirjallinen perinne.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Kantauralista kantasuomeen

Uralilaisille kielille yhteistä kantauralia puhuttiin siis ainakin 4 000 vuotta sitten 2000 eaa. ellei aikaisemminkin. Perinteisen käsityksen mukaan suomalais-ugrilaiset kielet muodostavat uralilaisten kielten toisen päähaaraan – suomi on viron ja unkarin kanssa suurimmat suomalais-ugrilaiset kielet, muut ovat vähemmistökieliä.

Miten uralilaisesta kantakielestä päästään suomen kieleen on kysymys, joihin on monia vastauksia. Mitä pidemmälle ajassa mennään taaksepäin, sitä vaikeampi kielen kehitystä on tulkita. Kaisa Häkkinen (1984) on kuvannut kielen historiaa sarjakuvaksi, jonka ruudut on piirretty lasilevyille ja pinottu päällekkäin.

Koko pino on luettava viimeisen kuvan lävitse, eikä kuvien välisiä suhteita ole tällöin helppo havaita.Kaisa Häkkinen

Suomen kielen kehitykselle on siis useita eri teorioita, mutta mitä lähemmäs ajanlaskun alkua päästään, sitä varmempaa tieto on. Mikäli haluat perehtyä aiheeseen tarkemmin, kannattaa kuunnella Ylen Tiedeykkösten podcast Elävä kala ui veden alla.

Esimerkiksi Jaakko Häkkisen mallissa (2007) uralilainen kantakieli jakautuu ensin ugrilais-samojedilaiseen kantakieleen ja suomalais-permiläiseen kantakieleen, joka sitten kehittyy edelleen välikantakielen kautta kantasuomeen. Tästä kantasuomesta on jakautunut kaikki itämerensuomalaiset kielet eli muun muassa suomi, viro ja karjala.

Kantasuomen varhaisinta muotoa puhuttiin noin 1500–1000 eaa., ja ajanlaskun alussa se alkoi jakautua eri itämerensuomalaisiin kieliin. Vuoden 1000 tienoilla Suomessa puhuttiin muutamaa eri murremuotoa, minkä pohjalle nykyinen jako itä- ja länsimurteisiin rakentuu.

Maalaismaisemaa, jossa nurmea, koivuja ja puuaita
Vuoden 1000 tienoilla Suomessa oli tiettävästi neljä asutuskeskittymää: Varsinais-Suomi, Häme, Savo ja Karjala. (Kuva: Unsplash/Minna Autio)

Suomen kieli ja kirjallisuus Ruotsin vallan aikana

1100-luvulla Suomesta tuli osa Ruotsia, minkä myötä suomeen alkoi tulla yhä enemmän ruotsin kielen elementtejä. Valtakunnan hallintokieli oli pääasiassa ruotsi, mutta myös latinalla ja ranskalla oli vahva asema – Suomessa valtaväestö puhui luonnollisesti suomea.

Suomen kirjakielen ja sitä kautta kirjallisuuden juuret löytyvät 1500-luvulta ja uskonpuhdistuksesta. Tätä edeltävää kautta kutsutaan varhaisnykysuomen kaudeksi. Mikael Agricola ja hänen julkaisemansa Abckiria vuonna 1543 ja Se Wsi Testamenti vuonna 1548 loivat pohjan suomen kirjakielelle, ja suomea alettiin kirjoittaa erityisesti uskonnollisissa yhteyksissä. Myös joitakin hallinnollisia tekstejä kirjoitettiin suomeksi, mutta suomenkielisten kirjallisten julkaisujen määrä oli vielä pieni.

1600-luvulla perustettiin muun muassa Suomen ensimmäinen yliopisto eli Turun akatemia (1640) sekä Suomen ensimmäinen kirjapaino (1642). Kirjallisuuden kannalta myös Raamatun ensimmäinen täydellinen käännös oli merkittävä: kielestä saatiin karsittua monia vieraita elementtejä, jotka olivat Agricolan käännöstyön peruja, ja suomen kieli liikkui kohti yhtenäisempää kirjakieltä.

Matka oli kuitenkin pitkä; kirjakielestä uupui paljon sanastoa eikä yhtenäistä yleiskieltä ollut, joten suomi ei vielä taipunut kirjallisuuden tai tieteen kieleksi. 1700-luvulla otettiin kuitenkin harppauksia eteenpäin: painomäärät lisääntyivät hurjasti, ja vaikka uskonnollinen kirjallisuus ja virkakieli hallitsivat kirjallista kenttää, myös runoutta, kaunokirjallisuutta ja sanomalehtiä julkaistiin suomeksi.

Suomen kielen asema parani myös yhteiskunnallisesti: suomea esimerkiksi opetettiin Ruotsin hallitsijoiden jälkipolville ja kuninkaan viestit luettiin jumalanpalveluksissa sekä ruotsiksi että suomeksi. Yhdysvaltojen itsenäistymisestä ja Ranskan vallankumouksesta levinnyt kansallisromantiikka levisi myös Suomeen, mikä näkyi suomalaisuusliikkeen eli fennomanian kasvuna.

Suomi oli kuitenkin selvästi vähemmistökieli, ja ilman vallan vaihtumista se olisi voinut jäädä ruotsin kielen jalkoihin.

Kaneli- ja kardemummapullia
Viimeisen noin 1 000 vuoden aikana Suomeen tuli Ruotsista valtavasti kielellisiä ja kulttuurisia elementtejä. (Kuva: Unsplash/ Jessica Guzik)

Suomen kieli ja kirjallisuus Venäjän vallan aikana

1800-luvulla suomen kieli ja kirjallisuus kehittyvät valtavasti. Vuosisadan alkupuolella suomen kielen asema oli vielä heikko, mutta sen puhujat muodostivat selvän enemmistön uudessa autonomisessa Suomessa. Tämä käynnisti kunnolla liikkeen, jonka voimin suomi kehittyi puhutusta enemmistökielestä sivistys- ja valtakieleksi.

Vuosisadan ensimmäisen puoliskon ponnistelujen tuloksena repaleisesta kirjakielestä kehitettiin yleiskieli, jossa oli sekä länsi- että itämurteiden piirteitä – kehitystyön keskiössä olivat muun muassa J. L. Runeberg, J.V. Snellman, Zacharias Topelius ja Elias Lönnrot. Tämä avasi ovet myös suomalaiselle kirjallisuudelle, ja ensimmäinen suomenkielinen romaani, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, julkaistiin 1870. Näin suomesta oli kasvanut kirjallisuuden ja teatterin kieli.

Vaikka Venäjä suhtautui suomen kieleen myönteisesti, tällaista suomalaishenkeä ja kehitystä ei katsottu hyvällä. Ensimmäinen sensuuriaalto osui 1850-luvulle, ja vuosisadan loppu tunnetaan sortovuosina, jolloin suomalaiset yritettiin liittää Venäjän valtakulttuuriin. Suomen kielen ja kirjallisuuden kehitys ei kuitenkaan missään vaiheessa pysähtynyt.

1870-lukuun mennessä Suomeen oli perustettu muun muassa ensimmäiset suomen kielen lehtorin ja professorin virat sekä ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, ja vuonna 1863 käynnistyi 20 vuoden prosessi, jonka mukaan suomesta piti tulla ruotsin kanssa tasaveroinen kieli.

1880-luvulla suomalaisessa kirjallisuudessa kukoisti puolestaan realismi Minna Canthin ja Juhani Ahon johdolla, ja 1900-luvun alkupuoliskolla kansallisromantiikka heräsi vastareaktiona venäläistämiselle. Vuosituhannen alun merkittävimpiä suomalaiskirjailijoita olivat muun muassa F. E. Sillanpää sekä Eino Leino, jonka Helkavirsiä (1903 ja 1916) oli merkittävässä roolissa suomalaisen identiteetin rakentamisessa.

Itsenäistyminen

Suomen kieli ei noussut ruotsin rinnalle alkuperäisen suunnitelman mukaan 1883 vaan vasta itsenäistymisen myötä: suomi ja ruotsi määriteltiin yhdenvertaisiksi kansalliskieliksi 1922 kielilaissa.

Itsenäistymistä seuraavina vuosikymmeninä suomalaista kirjallisuuskenttää värittivät kansainvälistyminen ja sodat. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen (1945) vei suomalaisen kirjallisuuden kansainvälisille kentille ja aina Hollywoodiin saakka, ja se oli valopilkku 1940-luvun kirjallisuudessa.

Sotakirjallisuus muodosti merkittävän osan erityisesti 1950-luvun kirjallisuutta, mutta mitä lähemmäs 2000-lukua päästään, sitä pirstaloituneemmaksi suomalainen kirjallisuuskenttä muodostui. Nykykirjallisuus yhdistelee faktaa ja fiktiota sekä monitulkintaisuutta, eikä yhtä vallitsevaa tyylisuuntaa enää ole.

Avoin kirja, jonka sivut muodostavat sydämen.
Sofi Oksanen, Kari Hotakainen, Ilkka Remes ja Jari Tervo kuuluvat merkittävimpiin suomalaisiin nykykirjailijioihin. (Kuva: Unsplash/Aung Soe Min)

Hauskoja faktoja suomen kielestä

Matka kantauralista viralliseksi kansalliskieleksi oli siis pitkä, ja suomen kielen historiaan ja nykypäivään liittyy monia mielenkiintoisia faktoja. Tiesitkö esimerkiksi, että suomi kuuluu tänä päivänä maailman suurimpien kielten joukkoon? Mammuttikielten, kuten englannin, kiinan, hindin tai espanjan, rinnalla suomi on todella piskuinen, mutta kaikkien kielten joukossa suomi on suurempi kuin 98 % maapallon kielistä.

Tässä muutama muu hauska fakta:

  • Suomi ei ollut ensimmäinen kieli nykyisen Suomen alueella, vaan kantasaamelaiset olivat kerenneet tänne aikaisemmin.
  • Suomen kieli toimi inspiraationa J. R. R. Tolkienin luomalle haltijakielelle, ja Keskimaan tarinoista löytyy monia yhtäläisyyksiä Kalevalaan.
  • Suomen kielessä on lainasanoja yli 4 000 vuoden takaa.
  • Suomi-sanan alkuperää ei vieläkään tiedetä varmasti.
  • Suomen kielestä löytyy maailman pisin palindromisana: saippuakivikauppias. Sana tarkoittaa siis samaa etu- ja takaperin.

Nämä ovat vain yksittäisiä esimerkkejä suomen kielen mielenkiintoisuudesta ja monipuolisuudesta.

Saamme olla ylpeitä kauniista ja elinvoimaisesta äidinkielestämme, joka on käytössä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Sitä ei kuitenkaan tulisi ottaa itsestäänselvyytenä – suomen kieli ei kuihdu yksittäisiin lainasanoihin, mutta sen käyttöala on kaventumassa esimerkiksi työelämässä, tiedemaailmassa sekä koulutusohjelmissa. Harvat yksityisihmiset pystyvät tähän vaikuttamaan, mutta jokainen voi vaalia suomen kieltä parhaansa mukaan ja tuoda sen esille.

Lähteet

  1. Hakulinen, Auli, et al. (2009). Suomen Kielen Tulevaisuus: Kielipoliittinen Toimintaohjelma. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus-
  2. Kinnunen, Tommi. Kotimaisen kirjallisuuden vaiheita. Edu.turku.fi. <https://users.edu.turku.fi/tomkinnu/kirjhist/kotimaisenkirjallisuudenvaiheita.htm> (viitattu 29.9.2022)
  3. Lehtinen, Tapani. (2007). Kielen vuosituhannet: Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Rossi, Venla. (2022). 7 väärinkäsitystä suomen kielestä. Helsingin Sanomat. <https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000009054909.html> (viitattu 29.9.2022)

 

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.