Suomen kirjakielen juuret löytyvät 1500-luvulta ja uskonpuhdistuksesta. Ennen Mikael Agricolan ensimmäisiä suomenkielisiä julkaisuja suomen kieli oli eri murteisiin jakautunutta puhekieltä, ja se eli lähinnä suullisessa perinteessä. Keskiajalta löytyykin vain yksittäisiä kirjallisia löytöjä suomen kielestä, ja niistäkin valtaosa liittyy nimistöön. Tämä kaikki muuttui uskonpuhdistuksen ja kirjapainon myötä.

Pyrimme tässä artikkelissa tarjoamaan yleiskuvan suomen kirjallisuuden historiasta ja suomalaisen kirjallisuuden synnystä. Päähuomio on kirjallisuudessa ja sen valtavirtauksissa mutta myös kulttuurisissa oloissa ja muutoksissa.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Varhaissuomen kausi

Kirjoitettua kieltä edeltävää aikaa kutsutaan varhaissuomen kaudeksi, eikä ajanjaksolta (vuoteen 1540 saakka) ole juurikaan dokumentoitua kirjallisuutta. Suomi oli läsnä arjessa ja puheessa erityisesti kirkollisten menojen kohdalla, mistä voidaan päätellä, että rukouksia, jumalanpalveluksia ja muita yleisiä uskonnollisia tekstejä on varmasti kirjattu muistiin – ne eivät vain ole säilyneet tähän päivään.

1200-luvun puolivälissä kirjoitettu tuohikirje 292 on vanhin ”suomenkielinen” teksti. Se on kirjoitettu kyrillisillä kirjaimilla ja mitä ilmeisemmin aunuksenkarjalaisella murteella, mutta tästä ei ole varmuutta. Translitteroituna teksti on jotakuinkin tällainen loitsu:

Jumalan nuoli, ihmisen nuoli sekä nuoli oma. Tuomion jumalan kahlittavaksi

Suomen vanhimpana kirjana pidetään puolestaan Turun messukirjaa eli Missale Aboensea, joka painettiin vuonna 1488 Lyypekissä. Kirja oli painettu latinaksi, ja se on saanut Suomen vanhimman kirjan tittelin, sillä se painettiin käytettäväksi Suomessa.

1500-1700-luvut

1500-luku

Kirjallisuuden osalta 1500-luvulla otettiin valtavia askelia eteenpäin. Mikael Agricola yhdisti murteisiin jakautuneen puhekielen kirjakieleksi ja julkaisi ensimmäisen suomenkielisen kirjan, Abckiria (1543), joka ei suinkaan ollut pelkkä aapinen vaan myös katekismus, sekä ensimmäisen suomenkielisen käännöksen Uudesta testamentista, Se Wsi Testamenti (1548).

Tärkeitä askeleita oli siis otettu, mutta 1500-luvulla suomalaiset tekstit olivat silti harvassa. Kirjalliset tekeleet keskittyivät pääasiassa uskonnollisiin menoihin, mutta myös yksittäisiä lakitekstejä käännettiin. Suomi oli 1500-luvulla osa Ruotsia, ja iso osa suomeksi kirjoitetuista teksteistä syntyi ruotsia äidinkielenään puhuvien kynästä.

Maailmalla kaunokirjallisuudessa vallitsi 1600-luvun alkuun saakka renessanssi, mutta suomalaiset tulivat hieman jälkijunassa ja keskittyivät kaunokirjojen kirjoittamisen sijaan kielen luomiseen. Uskonpuhdistus nosti suomen kielen kuitenkin jalustalle, mikä loi pohjan tulevaisuuden suomenkieliselle kirjallisuudelle.

Vanha fraktuuralla kirjoitettu kirja
Iso osa suomenkielisistä teksteistä kirjoitettiin fraktuuran fontilla aina 1900-luvulle saakka. (Kuva: Unsplash/Jonathan Pielmayer)

1600-luku

Klassismin vuosisadalla eli 1600-luvulla suomi säilyi pääasiassa kansan ja uskonnon kielenä, mutta vuosisadalle mahtuu muutamia tärkeitä virstanpylväitä, erityisesti 1640-luvulle:

  • 1640 perustettiin Suomen ensimmäinen yliopisto eli Turun akatemia
  • 1642 perustettiin Suomen ensimmäinen kirjapaino
  • 1643 valmistui Raamatun ensimmäinen täydellinen suomennos

Valistusajalla suomenkielinen kirjallisuus ottaa jälleen tärkeitä askeleita eteenpäin: 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa julkaistiin ensimmäiset suomenkieliset sanakirjat, ja myös suomalaisuusaate alkaa nostaa päätään.

1700-luku

1700-luvulla suomenkielisiä teoksia alettiin painaa huomattavasti enemmän ja yhä monipuolisemmin. Uskonnollisten tekstien rinnalla julkaistiin muun muassa runoutta, almanakkoja, ohjeistuksia, satuja sekä sanomalehtiä.

Vuosisadan merkkihenkilö on eittämättä H. G. Porthan, ja vuosisataa voisikin kutsua ”Porthanin vuosisadaksi”. Hän perusti muun muassa maan ensimmäisen kirjallisen seuran, Aurora-seuran, jonka ansiosta kirjoitettiin ja julkaistiin ensimmäinen suomalainen sanomalehti Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo.

Porthan oli myös kaikin puolin kiinnostunut Suomesta ja suomalaisuudesta. Suomi ei kuitenkaan kelvannut tieteen kieleksi vielä 1700-luvulla, joten Porthan kirjoitti teoksensa joko latinaksi tai ruotsiksi. Hänen työnsä kantoi kuitenkin hedelmää: vuonna 1771 perustettiin ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, Suomenkieliset Tieto-Sanomat, ja 1800-luvulla hänen henkensä alkoi elää suomalaisaatteen nousussa.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Suomenkielisen kirjallisuuden synty

1800-luku on se vuosisata, jolloin suomalainen kirjallisuus toden teolla alkoi, mitä vauhditti kaksi tekijää: Suomi siirtyi Ruotsin vallan alta osaksi Venäjää 1809, ja vuosisatojen vaihteessa muualla Euroopassa levinnyt kansallisromantiikka rantautui Suomeen. Eurooppalainen romantiikka ja Porthanin perintö näkyivät vahvimmin Turun romantiikan liikkeessä, joka pyrki kehittämään suomalaisuutta ja herättämään suomalaisten kansallistunnetta.

Kansallistunteen voimakkain herättelijä oli 1840-luvulta lähtien J. V. Snellman, ja tärkeänä osana tätä aatetta oli kerätä Suomen kansanrunoutta. Tätä työtä oli tehnyt pitkään jo Elias Lönnrot, ja hänen työnsä tuloksina syntyivät Kanteletar (1840) sekä Kalevala (1849), 50 runosta koostuva Suomen kansalliseepos.

Myös runous otti suuria harppauksia eteenpäin: J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (ensimmäinen osa 1848 ja toinen 1860) maalasivat suomalaisen idyllin ja identiteetin, ja hänen ympärilleen kerääntynyt suomenmielinen Lauantaiseura, joka koostui pääasiassa Helsingin yliopiston opiskelijoista ja opettajista, oli tärkeässä roolissa suomalaisuusaatteen kehittämisessä.

Vaikka 1800-luvulla vallitsi vahva suomenmielisyys, kirjallisuuden ykköskieli oli vielä ruotsi. Tämä alkoi muuttua 1860-luvulle tultaessa: Aleksis Kiven Seitsemää veljestä (1870) pidetään ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina, ja Kivi oli myös ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija.

Seitsemän veljestä kuvastaa hyvin aikansa kirjallisia suuntauksia: romantiikalle ominaiset voimakkaat tunteet ja mystiikka ovat teoksessa vahvasti läsnä, mutta veljesten ja tavan kansan laiska ja itsepäinen kuvaus kallistuu vahvasti realismin puolelle. Teos ei kuitenkaan maalannut suomalaisista ja suomalaisuudesta ylevää ja idyllistä kuvaa, mikä soti aikaansa vastaan; Seitsemän veljestä keräsi julkaisun jälkeen paljon kritiikkiä, eikä sen merkitystä ymmärretty kuin vasta vuosikymmenten jälkeen.

1880-luvulle tultaessa Skandinaviasta rantautunut realismi alkoi syrjäyttää romantiikkaa toden teolla, ja sen suomalaisia suunnannäyttäjiä olivat muun muassa Minna Canth sekä Juhani Aho. Realismi syntyi kuin vastareaktiona romantiikalle: tavoitteena ei ollut pakoilla arjen harmautta vaan kuvata elämää todenmukaisesti, myös sen epäkohtia. Suomenkielisen realismin malliesimerkki on Canthin Työmiehen vaimo (1885), jonka keskeisiä teemoja ovat alkoholismi, perheväkivalta sekä sukupuolten tasa-arvo.

Löydä juuri sinulle sopivin suomen kielen opettaja.

Kirjoituskoneen paperi, jossa lukee "feminism"
Realismin kirjallisuuden tehtäväksi muodostui yhteiskunnan epäkohtien esille nostaminen. (Kuva: Unsplash/Markus Winkler)

Vaikka 1800-luvulla tapahtui paljon, vuosisadalle mahtui myös vastoinkäymisiä. Kirjallisuuden osalta keskeisin on vuoden 1850 sensuuriasetus, jonka mukaan suomeksi ei saa julkaista muuta kuin uskonnollisia tai taloudellisia tekstejä. Sensuurilla Venäjä pyrki rajoittamaan kansallisaatteen nousua Suomessa, mutta sensuuri alkoi murtua kohtalaisen nopeasti ja se kumottiin kymmenen vuoden jälkeen.

Kohti itsenäisyyttä

Ensin tuli kansallishengen herääminen, sitten suomenkielisen kirjallisuuden nousu, lopulta itsenäisyys.

1800- ja 1900-lukujen vaihde tunnetaan ”sortovuosina” tai ”routavuosina”, jolloin Venäjä yritti venäläistää Suomea kaikin keinoin. Tämä kaikki heijastui myös kirjallisuuteen: realismi sai (osittain) väistyä kansallisromantiikan uudelta aallolta, joka heräsi vastareaktiona venäläistämiselle. Vuosisadan alun kurjien olojen ja suurlakon takia kirjailijat tarkastelivat yhteiskuntaa kuitenkin myös kriittisesti, mikä synnytti uusrealismin aallon 1910-luvulla.

1900-luvun alkupuolen merkittävimpiä suomalaiskirjailijoita ja -runoilijoita ovat muun muassa Nobel-palkittu F.E. Sillanpää (esim. Nuorena nukkunut), Ilmari Kianto (Punainen viiva), Juhani Aho (Juha), Joel Lehtonen (Putkinotko) sekä Eino Leino (Helkavirsiä).

1920-luvulla suomalaista kirjallisuutta alettiin puolestaan viemään kohti Eurooppaa tulenkantajina tunnetun kirjailijaryhmän johdolla. ”Ikkunat auki Eurooppaan!” kuului ryhmän slogan, ja ryhmän jäseniä olivat muun muassa Katri Vala, Mika Waltari ja Uuno Kailas.

1930- ja 1940-luku ovat suomalaisessa kirjallisuudessa suvantoaikaa mutta eri syistä: ensin Suomi paini laman ja poliittisten kysymysten kourissa, sitten Venäjän. Sotavuosina kirjallisuutta ei juurikaan ilmestynyt, ja julkaisut keskittyivät lähinnä lehtikirjoituksiin ja propagandaan. Sotien jälkeen kirjallisuus tarjosi väylän tunteiden käsittelylle ja traumojen purkamiselle, mikä näkyy tulevien vuosikymmenten suuntauksissa ja julkaisuissa.

1950-luku keskittyi jälleenrakentamiseen, ja se toi mukanaan modernismin suomalaiseen kirjallisuuteen: sotavuosia haluttiin tarkastella uudesta näkövinkkelistä tai sitten katse haluttiin siirtää visusti tulevaisuuteen. Runouteen ja kaunokirjallisuuteen tuli monia uudenlaisia piirteitä, ja perinteiden rajoja haluttiin koetella ja rikkoa.

Kävelevä sotilasnukke ase kädessä
Joillekin kirjallisuus toimi väylänä käsitellä sodan traumoja, toisille taas mahdollisuutena suunnata katse tulevaan. (Kuva: Unsplash/Stijn Swinnen)

Sotakirjallisuudesta kohti pirstaloitumista

Sotakirjallisuudella on merkittävä rooli suomalaisen kirjallisuuden historiassa. Se on tarjonnut väylän tunteiden käsittelylle sekä tukenut kansallisen identiteetin luomista. Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954) ja Täällä Pohjantähden alla -trilogia (1959–1962), Lauri Viidan Moreeni (1950) sekä Veijo Meren Manillaköysi (1957) ovat suomalaisen sotakirjallisuuden merkkiteoksia.

1960-luvulta eteenpäin kirjallisuuden kenttä alkoi pirstaloitua. Suomalainen yhteiskunta kehittyi vauhdilla ja kaupunkeihin muutetaan töiden perässä yhä enemmän, minkä takia perinteisiä arvoja aletaan kyseenalaistaa; maaltamuuton ja sotien lisäksi kirjallisuudessa olivat läsnä niin jumalanpilkka, rock ’n roll kuin seksuaalisuuskin.

2000-luvulle lähestyttäessä trendi jatkui: ajankohtaiset aiheet olivat yhä useammin tapetilla, eikä kirjallisuudessa ollut enää yhtä tiettyä suuntausta. 1980-luvulta Suomessa katsotaankin alkaneen postmoderni suuntaus, jossa tyylejä ja lajeja sekoitetaan mielin määrin ja kirjailijoiden yksilöllisyys korostuu. Kirjallisuuskentässä on huumoria ja ahdistusta, faktaa ja fiktiota, maaseutua ja kaupunkia sekä intertekstuaalisuutta, mikä loi pohjan monista eri suuntauksista koostuvalle nykykirjallisuudelle.

Lähteet

  1. Kinnunen, Tommi. Kotimaisen kirjallisuuden vaiheita. Edu.turku.fi. <https://users.edu.turku.fi/tomkinnu/kirjhist/kotimaisenkirjallisuudenvaiheita.htm> (viitattu 29.9.2022)
  2. Rantala, Risto (toim.). (1994). Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäivään. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
  3. Virtuaalinen vanha kirjasuomi (VVKS). <http://vvks.it.helsinki.fi/> (viitattu 29.9.2022)
>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.