Tiesitkö, että suomi kuuluu numeroiden valossa maailman suurimpien kielten joukkoon tai että suomen kielestä löytyy maailman pisin palindromi?

Jos äidinkielen opinnot ovat jo takana päin, kieltä ei välttämättä juuri ajattele; se kulkee mukana niin arjessa kuin työssä automaattisesti. Suomen kieleen liittyy kuitenkin valtavasti mielenkiintoisia faktoja, ja tästä artikkelista löydät meidän suosikkimme.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

1. Suomi uralilaisena kielenä

Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, ja sitä puhuu äidinkielenään noin 4 900 000 ihmistä. Suomen kielen juuret löytyvät lähteestä riippuen noin 6 000–4 000 vuoden takaa, ja samasta kantakielestä ovat kehittyneet suomen lisäksi muun muassa viro, saame ja karjala. Kantakielestä on säilynyt tähän päivään saakka sanastoa ja rakennetta:

Jo silloin verbeillä oli taivutuspäätteet (minä menen, sinä menet), ja silloinkin puhuttiin silmästä, sydämestä, koivusta ja kuusesta. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että vaikka suomen kielen juuret ovat yli 4 000 vuoden päässä, sen puhujat eivät olleet suomalaisia.

2. Riskisanat

Viro on siis yksi suomen sukulaiskielistä ja läheisimmistä sellaisista, mikä on helppo huomata erityisesti sanaston tasolla. Kielissä on monia tutulta näyttäviä ja kuulostavia sanoja, mutta usein ne tarkoittavat eri asioita. Esimerkiksi suomen kielen

  • hääpäivä on viroksi pulmapäev
  • maito on piim
  • pussata on pieraista
  • hallitus on home
  • kuolla on surra
  • myyntikoju on putka

Tällaisia sanoja kutsutaan osuvasti riskisanoiksi – niiden kanssa tulee olla varuillaan! Eroavat merkitykset kuvastavat hauskasti kielten historiaa: ne ovat todiste pitkästä yhteisestä matkasta, mutta vuosisatojen ja -tuhansien aikana kielet ovat eriytyneet, kasvaneet erilleen ja muuttuneet.

Kaupungin kattoja lumen peitossa
Viroksi "turistid sammuvad linnas" ei suinkaan tarkoita linnassa sammuvia turisteja vaan kaupungilla käveleviä sellaisia. (Kuva: Unsplash/Ilya Orehov)

3. Suomen mattimyöhäset

Suomen kieli ei suinkaan ollut ensimmäinen nykyisen Suomen alueella puhuttu kieli, vaan suomenkieliset olivat todellisuudessa mattimyöhäisiä. Kun kantasuomea puhuvat saapuivat Suomineidon helmaan, alueelta löytyi jo kantasaamen puhujia. Hekään eivät kuitenkaan olleet Suomen ensimmäisiä asuttajia, sillä tutkimusten mukaan alueella on eletty jo noin 11 000–13 000 vuotta sitten, mutta näiden asukkaiden kielistä ei tiedetä juuri mitään.

4. Yksi suurista

Suomen kieli on kuihtumassa muiden kielten (lue: englannin) vaikutuksesta! Kääk!

Meillä suomalaisilla on yleinen harhaluulo kauniin äidinkielemme asemasta. Jäämme toki pahasti puhujamäärässä jälkeen maailman mahtikieliä ja jopa toista kotimaista, onhan ruotsilla yli 10 miljoonaa puhujaa, mutta suomen kieli kuuluu silti maailman suurimpien kielten joukkoon.

Maailmassa on noin 6 000–8 000 kieltä, joista viidesosalla on alle 100 000 puhujaa – numeroiden valossa suomen kieli on puhutumpi kuin 98 prosenttia maailman kielistä. Suomen kielen käyttöala voi siis olla kapenemassa ja muista kielistä omaksutaan paljon vaikutteita, mutta sillä on vielä pitkä matka kohti kuihtumista.

5. Lainasanat vuosituhansien takaa

Jatketaan kielihuolilla. Moni on tympääntynyt anglismeihin eli englannista peräisin oleviin sanoihin ja ilmauksiin. Työmatkalla voi nauttia smoothien ja puhua handsfreehin ja Tapparassa pelaa jenkkipuolustaja, jolla on painava one-timeri. Tiesitkö kuitenkin sitä, että suomen sanasto on rakentunut pitkälti lainaamisen varaan?

Suomen kielen satojentuhansien sanojen joukkoon mahtuu monia omaperäisiä sanoja, kuten aiemmat esimerkit silmä, sydän, koivu ja kuusi sekä tulla, olla, minä ja sinä, mutta todellisuudessa niitä on säilynyt vain joitakin satoja. Vuosituhansien aikana suomen kieleen on lainautunut sanoja erityisesti germaanisista, balttialaisista ja slaavilaisista kielistä, myöhempänä puolestaan ruotsista ja englannista.

Lainasanojen kismitys ei välttämättä siis ole uusi ilmiö. Toki lainaamiselle on usein ollut hyvä syy kuten omaperäisen sanan puute, mutta englanninkielisille sanoille tulee tulevaisuudessa tapahtumaan sama kuin ennenkin: jotkut vakiintuvat osaksi suomen kieltä, toiset unohtuvat, ja tilalle tulee uusia kismityksenaiheita.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

6. Muuttuneet merkitykset

Kieli kehittyy aina yhteiskunnan mukana, mikä näkyy muun muassa sanojen merkityksissä. Esimerkiksi monella verbillä on alun perin ollut todella konkreettinen merkitys, joka on sittemmin laajentunut abstraktimpaan suuntaan. Esimerkiksi

  • keksiä-verbi on johdettu keksi-sanasta – ei suinkaan syötävästä sellaisesta vaan koukkupäisestä uittohaasta. Alun perin keksillä on siis kokeiltu ja nostettu uittopuita – yritetty löytää etsimäänsä.
  • pohtia-verbi on alun perin tarkoittanut viljan puhdistamista eli akanoiden erottelua – olennainen on siis pyritty erottamaan epäolennaisesta.
  • tietää-verbi on puolestaan peräisin tie-sanasta. Tietää on tiettävästi tarkoittanut konkreettisen tien tuntemista tai reitin osaamista, mikä on sittemmin laajentunut yleiseen tuntemiseen.

Sanat siis muuttavat merkitystään, toisten merkitys laajenee ja toisten supistuu, mutta ne elävät yhtä kaikki.

7. Suomen kieli Keskimaassa

J. R. R. Tolkienin luomasta Taru sormusten herrasta – fantasiamaailmasta voi paikantaa monenlaisia inspiraatioita, joista yksi on Suomi ja suomen kieli.

Tolkien halusi luoda Keskimaan haltijoille täysin uuden kielen, jolla on oma kielioppi ja sanasto. Hän oli kiinnostunut monista kielistä, kuten espanjasta, latinasta sekä muinaisgermaanisesta gootin kielestä, mutta yhdeksi suurimmista inspiraatioista osoittautui suomi.

Suurhaltijakielen nimeksi tuli quenya, joka muistuttaa sanaa kveeni, jolla viitattiin 1900-luvun alkupuolella suomea puhuviin henkilöihin. Quenyan sanastosta löytyy myös sanat rauta, tereva ja kulda, joiden merkitykset vastaavat suomen rautaa, terävää ja kultaa.

Tolkien kuvaili suomen kieleen ja Kalevalaan tutustumista seuraavasti:

Se oli kuin löytäisi kellarillisen laadultaan ja maultaan ihmeellistä ennen maistamatonta viiniä. Minä juovuin siitä. J. R. R. Tolkien

J. R. R. Tolkien

8. Suomi-sanan mysteeri

Suomen kielen ja kirjallisuuden historiasta tiedetään paljon, mutta eikö ole mielenkiintoista, että suomi-sanan alkuperästä ei ole varmuutta? Vuosien saatossa sille on keksitty useita eri vaihtoehtoja. Erään näkemyksen mukaan se juontuu sanoihin suo (’suomaa’) suoda (’jonkun suoma’) tai jopa suomu, mutta teoria torpattiin melko nopeasti.

Sittemmin se on yhdistetty indoeurooppalaiseen ihmistä tarkoittavaan sanaan, kuten kantabalttialaisen kielen zeme tai germaanisiin sukulaisiin kuuluvan gootin guma, mutta sillekään ei ole löytynyt yksimielisyyttä. Yhtenä vaihtoehtona on pidetty sitä, että sanat suomi ja saame olisivat samaa alkuperää, ja sanalla olisi viitattu molempien kielten puhujiin.

Mene ja tiedä, mutta kieltentutkimus etenee kovaa vauhtia, joten eiköhän tähänkin joskus saada vedenpitävä vastaus.

Suomaa
Kolmannes eli 9,3 miljoonaa hehtaria Suomen maapinta-alasta on soita ja turvemaita, joten maan nimi voisi loogisesti juontua suo-sanasta. (Kuva: Unsplash/Maksim Shutov)

9. Suomen kielen pisin sana

Suomen kieli on siitä hauska, että sanojen yhdistäminen on helppoa, ja sanoista voi saada todella pitkiä erilaisten johtimien, taivutuspäätteiden ja liitteiden avulla. Tästä syystä pisimmän sanan määrittäminen on mahdotonta, mutta eri vaihtoehtoja on hauska pyöritellä.

Yksi suosittu vaihtoehto on ollut epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkään, mutta sitä on melko vaikea ymmärtää, joten se on hyvä kandidaatti pelkästään paperilla – hieno osoitus suomen kielen muovautuvaisuudesta joka tapauksessa.

Toinen hyvä vaihtoehto on lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas, joka nojaa yhdyssanojen voimaan. Se on merkitykseltään myös edellistä esimerkkiä selvempi. Molempia kuitenkin yhdistää se, että ne ovat tilapäisvalmisteita: ne on luotu vain kisailua varten.

Jos kriteeriksi otetaan sanan vakiintuvuus ja yleinen käyttö, avuksi voi ottaa sanakirjan. Toki yhdestä sanakirjasta ei löydy kaikkia suomen kielen yhdyssanoja, joten tämäkään ei ole täysin luotettava mittari mutta vaihtoehdoista paras.

Kielitoimiston sanakirjan pisimmät sanat ovat pyyhkäisyelektronimikroskooppi ja Elintarviketurvallisuusvirasto, molemmat 30 kirjainta. Koska jälkimmäinen on virallinen viraston nimi, kruunattakoon ensimmäinen kilpailun voittajaksi.

Pumpkin spice latte kirjainlaatoilla
Suomessa yhdyssanat kirjoitetaan pääsääntöisesti yhteen ilman välilyöntiä tai yhdysmerkillä, toisin kuin monessa muussa kielessä. (Kuva: Unsplash/Sincerely Media)

10. Maailman pisin palindromisana

Suomen kieli on löytänyt tiensä Guinness World Records -ennätyskirjan sivuille maailman pisimmällä palindromisanalla, saippuakivikauppias. Palindromisana tarkoittaa siis tässä yhteydessä merkkijonoa, joka on etu- ja takaperin sama.

Suomi tunnetaan hyvänä palindromikielenä, kenties maailman parhaana. Historian saatossa onkin keksitty monia hyviä palindromeja, joista kaikki eivät ole suinkaan jääneet sanatasolle. Tässä muutama esimerkki Alivaltiosihteeri-radio-ohjelmasta:

  • Neulon, Outi Ojala. Kala joi tuon oluen.
  • Ellei mokkapala makea haluta, niin atula hae! Kamala pakkomielle

Löydä juuri itsellesi sopivan suomen kielen opettaja.

Bonus: nimihassuttelu ei ole uusi ilmiö

Suomalainen nimikenttä on värikkäämpi kuin koskaan. Game of Thrones on tuonut Suomeen useamman Tyrionin, Sansan ja Aryan, perinteinen Aleksi on yhä useammin Alexi tai Alex, ja viimevuosina myös seuraavat nimet ovat menneet seulan läpi: Aprilli, Ferrari, Nokkohotro ja Örkki.

Tämä ei suinkaan ole uusi ilmiö, vaan nimillä on hassuteltu jo pitkään. Esimerkiksi 1300-luvulla Suomesta on tiettävästi löytynyt Kuningas- ja Suomalainen-nimiset talonpojat, ja muinassuomalaisesta nimistöstä voi löytää esimerkiksi nimet Himottu ja Kaivattu. Keskiajalla on puolestaan voinut törmätä Arkcajalkaan (Arkajalka), Isäpäähän (Isopää) ja Hassupartaan.

Tässä vielä nimiä, joita suomalaiset ovat viimevuosina lapsilleen ehdottaneet mutta joita ei ole hyväksytty:

  • Ajanhenki, Avicii, Hades, Häiriö, Hämi-Z, Lordi, Lucifer, Moukari, Mcjabas, Nosferatu

Lähteet

  1. Holopainen, Anna. Hylätyt nimet 2021 - Kahvi Maitoa ei sallita. Lapsennimi.com. <https://lapsennimi.com/2022/01/hylatyt-nimet-2021/> (viitattu 29.9.2022)
  2. Hurtta, Heikki. (2004). Anagrammi, palindromi ja sananmuunnos. Kielikello. <https://www.kielikello.fi/-/anagrammi-palindromi-ja-sananmuunnos> (viitattu 29.9.2022)
  3. Kotilainen, Lari. Pienten kielten puhujat. Suomenpen.fi. <https://www.suomenpen.fi/lari-kotilainen-pienten-kielten-puhujat/> (viitattu 29.9.2022)
  4. Paajanen, Ilona. (2017). Huvittavan petolliset ystävät. Kotus-blogi.<https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/ilona_paajanen/huvittavan_petolliset_ystavat.23347.blog?20708_a=comment&20708_m=23347> (viitattu 29.9.2022)
  5. Rossi, Venla. (2022). 7 väärinkäsitystä suomen kielestä. Helsingin Sanomat. <https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000009054909.html> (viitattu 29.9.2022)
  6. Vartiainen, Vilma. (2018). Pisin sana. Kielikello. <https://www.kielikello.fi/-/pisin-sana> (viitattu 29.9.2022)
>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.