Kun ajattelet kitaransoiton opettelua, mieleesi tulee ehkä musiikinteoria, plektran käyttö, sointujen soittaminen ja tabulatuurin lukeminen. Mutta yksi asia, jonka oppiminen jää usein vähemmälle huomiolle on rytmi.

Musiikki perustuu rytmille riippumatta musiikkityylistä (rock, funk, reggae jne.). Jos sinusta tuntuu, ettei rytmi ole vahvuutesi, ei kannata lannistua. Rytmitajua voi kehittää. 

Tästä tekstistä saat vinkkejä siihen, miten voit kehittää rytmitajuasi.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Kitara
Joonas
Joonas
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Aino
Aino
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Miro
Miro
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Juhani
Juhani
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Federico
Federico
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Aliisa
Aliisa
18€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Jussi
Jussi
35€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Jean pierre
5
5 (9 arvostelua)
Jean pierre
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Joonas
Joonas
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Aino
Aino
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Miro
Miro
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Juhani
Juhani
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Federico
Federico
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Aliisa
Aliisa
18€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Jussi
Jussi
35€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Jean pierre
5
5 (9 arvostelua)
Jean pierre
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Mitä rytmi tarkoittaa?

Tiedät, että kun soitat kitaraa, sinun tulee soittaa tietyt nuotit tiettyyn aikaan, eli oikeassa rytmissä.

Mutta mitä rytmi oikeastaan on?

Rytmi on muusikon tietoisuus ajasta. Se jakautuu iskuihin, joiden avulla mitataan nuottien ja taukojen kestoa. Rytmin avulla kitaristi tietää, onko hän tahdissa vai tuleeko hänen nopeuttaa tai hidastaa soittoaan.

Kaikilla nuoteilla on oma aika-arvonsa: Kokonuotti kestää 4 iskua, puolinuotti 2 iskua, neljäsosanuotti kestää yhden iskun ja niin edelleen.

Rytmiin vaikuttaa myös tahtilaji, joka on kirjattu nuottien alkuun tahtiosoitukseen. Tahtilaji vaikuttaa myös nuottien painoon: Esimerkiksi kun tahtilaji on 4/4, ensimmäinen isku on painotettu ja kolme muuta eivät ole.

Tempo on musiikin nopeus, eikä se muuta tahtilajia. Voit asettaa metronomin tempoksi 60 bpm (eli 60 iskua minuutissa), jolloin tempo on hitaampi kuin 100 bpm. Rytmi pysyy silti samana eli kokonuotti on edelleen kahden puolinuotin mittainen ja niin edelleen. Kaikki tämä voi kuulostaa monimutkaiselta. Musiikinteoria onkin suuri kokonaisuus,  ja jos kaipaat apua teorian opetteluun kannattaa harkita kitaratunteja, joilla opettaja voi auttaa sinua musiikinteorian opiskelussa.

Rytmiä ei voi kuitenkaan oppia vain kirjoista. Sanotaan, että jollain rytmi on veressä ja niin asia voi tavallaan ollakin. Joillekin rytmitaju tulee luonnostaan ja toiset joutuvat harjoittelemaan enemmän.

Vanhempi ja lapsi soittamassa pianoa.
Ihmisillä jotka ovat kasvaneet musiikin ympäröiminä on usein hyvä rytmitaju. Kuva: Pexels

Ne joilla rytmi tuntuu olevan veressä ovat usein ihmisiä, jotka ovat kasvaneet musiikin parissa. Samoin sävelkorva voi kehittyä tarkaksi niillä, jotka ovat harrastaneet musiikkia pienestä pitäen. Siksi ne jotka ovat harrastaneet musiikkia pitkään, oppivat myös musiikinteoriaa helpommin kuin ne, joilla ei ole kokemusta musiikin harrastamisesta.

Kun harjoittelet kitaransoiton tekniikkaa: sointujen soittamista, riffejä, asteikkoja tai melodioita. Voit samalla harjoittaa rytmitajuasi.

Rytmintajun kohdalla omaa kehitystä voi olla vaikeampaa huomata kuin jonkin muun taidon kohdalla. Rytmitajun kehittyminen myös vie oman aikansa. Kärsivällisyys ja sinnikäs harjoittelu tuottavat kuitenkin tulosta ja pian sinä olet se, jolla on rytmi veressä. 

Eikä rytmitajun harjoittelu ole vain tylsää puurtamista. Samalla kehität myös luovuuttasi!

Kehitä rytmitajuasi ilman kitaraa

Kannattaa muistaa, että todennäköisesti sinulla on jo rytmitaju, etkä aloita opettelua nollasta. Monet kitaristit ja muusikot joutuvat harjoittelemaan, ennen kuin rytmitaju on niin vahva, että rytmissä soittaminen tulee luonnostaan. Aluksi muutamasta yksityistunnista opettajan kanssa, voi olla paljon apua.

Kun kehität rytmitajuasi, kannattaa keskittyä kahteen olennaiseen asiaan: Rytmin hahmottamiseen ja siihen miltä rytmi tuntuu. Tärkeintä ei siis ole opetella musiikinteoriaa ulkoa, vaan opetella taidot, joilla pystyt soittamaan rytmissä.

Onneksi rytmitajua voi harjoitella lähes missä ja milloin vain. Sinun ei tarvitse odottaa seuraavaa kitarantuntiasi tai edes kaivaa kitaraasi kotelostaan.

Sinun täytyy vain kuunnella musiikkia ja keskittyä siihen, mitä kuulet:

Onko tempo nopea vai hidas?

Yritä taputtaa käsiäsi tai nyökyttää päätäsi musiikin iskujen tahtiin.

Millaista rytmiä kitara soittaa? 

Yritä toistaa rytmi taputtamalla, naputtamalla tai vaikka tömistämällä.

Millä iskuilla on paino? 

Saatko kiinni kappaleen tahtilajista?

Tällainen harjoitus voi tuntua aluksi vaikealta, mutta kun jatkat sinnikäästi alat huomata, että sinun on kappale kappaleelta helpompi tunnistaa rytmi.

Nainen kuuntelee musiikkia kuntosalilla.
Rytmitajua voi kehittää missä tahansa, kun vain laittaa kuulokkeet korvilleen ja kuuntelee. Kuva: Unsplash

Sinun ei tarvitse edes istua alas kuuntelemaan musiikkia, vaan voit harjoitella missä tahansa, missä kuulet musiikkia: ruokakaupassa, kadulla tai kuntosalilla vain mielikuvitus on rajana.

Musiikkia on nykyään lähes kaikkialla, joten sinulla on valtavasti mahdollisuuksia harjoitella.

Korvasi kehittäminen onkin yksi kitaransoiton monista hyödyistä...

Kitaristi voi kehittää rytmitajua harjoittelun lomassa

Tuntuuko kitaransoiton opettelu vaikealta?

Moni ajattelee, ettei ikinä ymmärrä kitaran sointuja, saati barre-sointuja tai opi improvisoimaan. Näiden lisäksi pitäisi oppia vaihtamaan kieliä, virittämään kitara ja käyttämään vahvistinta. Kuulostaa vaikelta, mutta todellisuudessa kaikki tämä on mahdollista oppia. 

Kitaransoiton opettelusta tulee paljon helpompaa, kun ymmärtää rytmiä. Rytmistä voi tulla jotain, minkä hallitset luonnostaan, ilman sen kummempaa ponnistelua. Kitaristi voi harjoitella rytmiä kitaransa kanssa. Olennaista on keskittyä ja edetä hitaasti. Aloittelijana voi tulla kiusaus skipata muutama alkeisharjoite, jotta pääsisit nopeammin tositoimiin.

Hötkyily ei kuitenkaan kannata, sillä rytmitajun kehittäminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja keskittymistä. Samalla olisi tärkeää antaa rytmin viedä ja rentoutua, mikä kuulostaa ristiriitaiselta ja tavallaan onkin sitä.

Avain on ymmärtää musiikinteoria, joka ohjaa rytmiä, mutta antaa silti oman rytmintajun viedä. Tavoitteena on soittaa mahdollisimman luontevasti, ilman että sinun tarvitsee erityisemmin ajatella. Koska rytmi tekee kappaleesta musiikkia, voit laittaa nuotit sivuun ja keskittyä kuuntelemaan.

Terävän rytmitajun lisäksi kitaransoitto kehittää monia muitakin taitoja...

Pidä rytmi kehossa

On monia hyviä tapoja oppia kuulemaan ja tuntemaan rytmi. Yksi hyvä tapa on pitää rytmi kehossa esimerkiksi lyömällä jalkaa lattiaan iskujen tahdissa.

Tällainen toistuva liike muodostuu helposti rutiiniksi ja pian pidät rytmin kehossassi ilman sen kummempaa vaivannäköä. Ja huomaat, että soinnut ja nuotit osuvat helposti paikoilleen. Sillä kumpaa jalkaa käytät ei ole mitään väliä. Huolehdi kuitenkin, että käytät aina samaa jalkaa, jotta saat muodostettua rutiinin.

Käytä päätäsi

Voit myös nyökyttää päätäsi rytmissä tai laskea rytmiä päässäsi. Suurin osa populäärimusiikista on tahtilajissa 4/4 (pop, rock, folk jne.). Todennäköisesti soitat siis musiikkia, jota voit laskea neljään.

Jos soitat jazzia tai bluesia, tahtilaji voi olla jokin muu. Samat neuvot pätevät silti: Pidä rytmi kehossasi ja laske tahtia päässäsi.

Rytmi kädessä

Voit myös liikuttaa oikeaa kättäsi rytmin mukana (tai vasenta jos olet vasenkätinen). Kätesi ja jalkasi pitäisi olla samassa tahdissa, eli molemat liikkuvat samaan aikaan.

Tällainen liike on hyödyllinen, kun soitat kitaraa. Se on hyvä tapa kehittyä sulavaksi ja tarkaksi kitaristiksi.

Käytä metronomia

Metronomi on täydellinen työkalu rytmitajun harjoitteluun. Kun olet käyttänyt ylläolevia tekniikoita, laita metronomi tikittämään ja tarkista pysytkö tahdissa.

Omia virheitä kohtaan ei kuitenkaan kannata olla liian kriittinen, virheiden avulla huomaat, missä tarvitset vielä lisää harjoitusta.

Kokeile taustanauhaa

Äänitetyn musiikin etu on se, että se on täydellisesti rytmissä. Tempo on täysin säännöllinen eikä vaihtele kappaleen aikana. Siksi äänitetty musiikki sopii hyvin harjoittelusi taustanauhaksi ja toimii samoin kuin metronomin kanssa harjoittelu.

Samalla pääset fiilistelemaan suosikkikappaleitasi!

Soita bändissä

Kun soitat bändissä rytmi on erityisen tärkeä, sillä koko bändin tulee soittaa samassa rytmissä. Rumpali on yleensä vastuussa rytmistä ja sen ylläpitämisestä, basisti tukee rumpalia ja kitaristi kuuntelee, jotta pysyy samassa tahdissa.

Jos bändillä ei ole yhteistä rytmiä, musiikki kuulostaa helposti sekavalta eivätkä soinnut ja harmoniatkaan osu yhteen.

Rumpali soittaa rumpusettiä.
Rumpali huolehtii bändin rytmistä, kitaristi kuuntelee rytmin rumpalilta. Kuva: Pexels

Kitaristi, opettele ainakin nämä rytmit

Tässä vielä 10 hyödyllistä rytmiä, jotka kannattaa opetella, etenkin jos soitat akustista kitaraa:

  • Pop
  • Shuffle
  • Balladi
  • Valssi
  • Cha cha
  • Kantri
  • Marssi
  • Reggae
  • Funk

Kun osaat soittaa rytmiä, ilman että joudut ajattelemaan sitä liiaksi, tiedät että osaat sen hyvin. Aluksi uusien rytmien opettelu on vaikeaa, mutta sinnikyydellä saat rytmit haltuun. Rytmistä voi tulla harjoitelun avulla intuitiivinen asia, joka tulee kuin itsestään.

Jos haluat soittaa kuin kitaralegendat, sinulla tulee olla rytmi veressä!

Jos rytmien opettelu tuntuu hankalalta, aloita muutamalla yksityistunnilla opettajan kanssa niin pääset vauhtiin!

 

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Loading...

Maija

Sosiaalipsykologian opiskelija, intohimoinen tanssiharrastaja ja lukutoukka