Ennen viikon syömättä, ennen ko lauantain saunatta.
Inkeriläinen sananlasku
Sauna on päällisin puolin pelkkä kuuma huone ja kiuas, mutta kuuman ulkokuoren alla piilee paljon muutakin. Se on vuosituhansia vanha perinne, joka on kulkenut esi-isiemme ja -äitiemme mukana kivikauden kuopista moderneihin kylpylöihin.
Vaikka sauna mielletään vahvasti suomalaisuuden symboliksi, erilaisia kylpy- ja saunaperinteitä on syntynyt eri puolilla maailmaa, ja niiden suosio kasvaa nopeammin kuin koskaan.
Sukellamme tässä artikkelissa saunan kiehtovaan historiaan ja tutustumme eri maiden saunakulttuureihin. Kuristamme samalla uusimpiin saunatrendeihin ja kokoamme yhteen kiinnostavia faktoja monelle rakkaasta perinteestä. Tervetuloa mukaan!
Saunan lyhyt historia
Nyky-Suomen alueelle tuli ihmisiä pian viimeisimmän jääkauden päätyttyä eli noin 11 000 vuotta sitten (n. 9 000–8 800 eaa.). Joidenkin arvioiden mukaan alueelle saapui samalla saunomistaito, eli Suomessa on löylytelty rapiat 10 000 vuotta.
Kivikaudelle ominaiseen tapaan ensimmäinen sauna oli kuoppa, jonka keskellä oli kuumia kiviä. Kun kiville heitti vettä, höyry lämmitti eläinten taljoilla vuoratun hikimajan. Nopeasti kyhättävä kuoppasauna sopi esi-isille ja -äideillemme hyvin, sillä metsästys, kalastus ja keräily vaati alueelta toiselle liikkumista.
Kun keräilijä-metsästäjät oppivat viljelemään, he asettuivat aloilleen ja samalla asettui sauna. Sauna nousi rakennustaidon kehittyessä kuopasta ensin rinteeseen ja lopulta tasaiselle maalle, kun aikalaiset hoksasivat, että saunakin voisi olla ihan oikea rakennus. Tästä alkoi savusaunan aikakausi.
Keskiaikalaiset kuitenkin huomasivat, että puinen savusauna on herkästi syttyvä tapaus. Varotoimenpiteenä sauna rakennettiin päätalosta etäälle, kunnes ratkaisu löytyi 1700-luvulla savupiipusta. Kun kiukaan virkaa toimittanut kivikasa korvattiin muuratulla uunikiukaalla, savu karkasi hormin kautta ulos.
Savupiippu tarkoitti sitä, että savusauna sai haastajan "tavallisesta" puusaunasta. Savusauna säilyi kuitenkin suomalaisten ykkössaunana 1800-luvun lopulle saakka. Seuraavat harppaukset otettiin 1920- ja 30-luvuilla: ensin oivallettiin jatkuvalämmitteinen kiuas ja sitten sähkökiuas.
Tarinan mukaan saamme kiittää sähkökiukaasta erään 30-lukulaisen teollisuusneuvoksen rouvaa, joka kieltäytyi kantamasta polttopuita uuden talon kakkoskerrokseen. Kun neuvoksesta ei ollut puunkantajaksi, insinöörit kehittivät rakennukseen sähkösaunan.
Sauna- ja kylpyläkulttuureja muualta
Suomalainen saunahistoriikki ja -perinne ovat siis pitkiä, mutta Suomi ei ole siinä yksin. Kiuas on lämmennyt tuhansia vuosia sitten niin venäläisissä banjoissa (banja), Amerikan intiaanien hikiteltoissa kuin meksikolaisissa temascaleissakin.
Itänaapurin "Kalevala" eli Nestorin Kronikka (vuodelta 1113) kertoo venäläisistä, jotka kylpevät kuumissa pirteissä ja vihtoivat toisiaan puusta tehdyillä vitsoilla. Venäläinen banja on usein suomalaissaunaa kosteampi, koska vettä käytetään vähemmän löylynheittoon ja enemmän lotraamiseen.
Etelä-Koreassa on puolestaan jjimjilbang-kylpylöitä, joissa on usein tavallisten saunojen ohella saviseinäisiä kammiosaunoja, jotka kuumennetaan puulla leivinuunin tapaan. Kuivakka lämpötila voi nousta yli 100 asteen ja saunaan mennään kylpylävaatteet päällä!
Amerikan alkuperäiskansat ovat myös olleet ahkeria saunojia. Temascalin eli meksikolaisen saunan pyöreä muoto symboloi Äiti Maan kohtua, ja yhteisön parantajan johtama saunaseremonia edustaa uudestisyntymää. Saunaa on käytetty vuosisatojen ajan peseytymiseen, rentoutumiseen, sairauksien hoitoon ja yleiseen toipumiseen.
Lakota-intiaanien hikimaja ammentaa samasta perinteestä: hikimajan muoto muistuttaa raskaana olevan naisen vatsaa, ja hikoilu edustaa henkistä ja fyysistä uudestisyntymää. Saunomisen ohella poltetaan pyhää piippua, jonka uskotaan olevan suorassa yhteydessä Suuren henkeen (Wakan Tanka).
Monissa maissa on myös kylpyläkulttuureja, jotka yltävät Suomen saunainstituution tasolle, kuten Turkissa ja Japanissa. Turkkilaisia hammam-kylpylöitä kutsutaan joskus höyrysaunoiksi, muuta niiden lämpö ei tule kiukaasta vaan lattioissa ja seinissä kulkevista putkista.
Turisteille suunnatuissa hammameissa on usein suomalainen sauna, joskaan kiukaalle ei heitetä vettä. Japanin sento-perinne on samankaltainen: kylpylöissä on usein kuivia saunoja, mutta pääpaino on noin 40 asteen kuumavesikylvyillä (furo).
Saunatrendejä maailmalta
Saunominen onkin kehittynyt eri maissa eri suuntiin. Kehitystä tapahtuu kaiken aikaa, ja viime vuosina se on ollut todella vauhdikasta. Ihmiset ympäri maailmaa ovat kiinnostuneet saunan hyödyistä, ja samalla eri maissa on alettu rakentaa omaa saunakulttuuria tyhjästä. Tässä muutamia viime hetken villityksiä:
Julkiset kaupunkisaunat
Kaupunkisaunabuumi on rantautunut sekä ulkomaille että Suomeen. Suomessa trendi sai alkunsa Helsingin Löyly-saunasta, jonka jälkeen julkisia saunoja on avattu lähes kaikkiin suurempiin kaupunkeihin. Ulkomailla on sama homma: ihmiset ovat innostuneet saunomaan porukalla ja nauttivat erityisesti sen sosiaalisesta puolesta.
Infrapunasaunat
Japanista levinnyt infrapunasauna on kansainvälisesti kovempi trendi kuin perinteinen sauna. Infrapunalamput eivät lämmitä tavallisen kiukaan tapaan huoneilmaa vaan pureutuvan suoraan ihmisen kudokseen ja aiheuttavat voimakasta hikoilua.
Vaikka moderni infrapunasauna on japanilaista perua, ensimmäisen sitä muistuttavan laitteen kehitti ja patentoi vuonna 1891 yhdysvaltalainen ravitsemusasiantuntija John Harvey Kellogg. Soittaako nimi kelloja? Kellogg tunnettiin myös Kellogg's-murojen toisena kehittäjänä!
Saunateknologia
Perinteinenkin sauna kehittyy koko ajan tehokkaampaan, älykkäämpään ja moniaistillisempaan suuntaan. Tulevaisuudessa lasikuutiosaunan saa napsautettua puhelimelta päälle ja löylyjen aikana voi nauttia valoterapiasta samalla kun sauna-assistentti analysoi vitaaleja!
Aufguss-perinne
Saksassa syntynyt aufguss-saunarituaali on levinnyt kovaa vauhtia ympäri Eurooppaa. Rituaalia johtaa saunamestari, joka kaataa kiukaalle tuoksuilla terästettyä vettä ja levittää löylyä pyyhettä heiluttamalla – joskus musiikin, rooliasujen ja koreografioiden kanssa!
Culture of Bathe-ing
Aufguss-perinne pääsi estradille myös rapakon takana, kun New Yorkissa järjestettiin Culture of Bathe-ing-saunafestivaali. Kolmiviikkoisella festivaalilla oli 17 saunalla varustettu saunakylä ja kirjava kattaus ohjelmaa: live-esityksiä, ohjattuja saunasessioita, musiikkia, lukutilaisuuksia, äänielämyksiä ja taiteilijoiden performansseja.
Faktoja saunasta
Saunalla on siis Suomessa pitkä historia mutta se ei ole suomalainen keksintö ja saunominen trendaa maailmalla kovaa vauhtia. Tiesitkö myös, että kaikki suomalaiset mahtuisivat samaan aikaan Suomen noin 3 miljoonaan saunaan? Tässä muutamia muita faktoja saunaintoilun tueksi:
1. Sauna on kaikkein laajimmalle levinnyt suomenkielinen sana
Ympäri maailmaa puhutaan saunasta, joka on hyvin todennäköisesti laajimmalle levinnyt suomenkielinen sana. Ruotsi on tässä poikkeus, sillä länsinaapurissa mennään saunan sijasta bastuun. Ruotsissa on omaa saunaperinnettä, joten on luonnollista, että sille on oma sana.
2. Saunasta on valtavasti hyötyä
Saunomisesta kiittää sekä keho että mieli. Säännöllinen löylyttely muun muassa tehostaa verenkiertoa, laukaisee jännitystiloja, lievittää kipuja, edistää palautumista, laskee stressitasoja, erittää mielihyvähormonia ja auttaa poistamaan kuona-aineita.
3. Saunalla on ollut monia rooleja
Moderni sauna on ennen kaikkea rentoutumis- ja peseytymispaikka. Historian kirjoissa sauna on toiminut estradina myös synnytyksille ja ruumiiden pesulle, sairauksien hoidolle, ruoan säilömiselle, lihan savustamiselle, maltaiden valmistukselle ja vaatteiden kuivattamiselle.
4. Sauna on ollut pyhä paikka
Saunan uskottiin pitkään toimivan porttina tuonpuoleiseen. Uskomus näkyi esimerkiksi sauna-ajoissa: saunominen ajoittui valoisan aikaan, koska yö kuului vainajille ja muille tuonpuoleisille olioille. Saunalla oli myös haltija tai tonttu, joka huolehti saunasta ja takasi hyvät löylyt.
5. Maailman suurin sauna sijaitsee Italiassa
Guinnessin ennätyskirjan mukaan maailman suurin sauna löytyy Italian Veronnasta. Aquardens-kylpylässä sijaitseva Desert Sauna muistuttaa amfiteatteria, jonka 180 neliömetriä ja viisi lauderiviä vetävät jopa 300 saunojaa kerralla. Melkoinen kontrasti Nivalan Crazylandin 58x58 cm "puuceesaunaan":
Jättimäinen Desert Sauna kuvaa hyvin saunan pitkää matkaa. Vaatimaton kuoppasauna nousi ensin maan päälle, sai lattian, seinät ja katon ja kasvoi peseytymispaikasta näyttämöksi, joka sopii niin rentoutumiseen, sosialisointiin kuin viihtymiseen.
Millaisesta saunasta itse pidät? Kommentoi alle!
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
