Harva asia yhdistää suomalaisia yhtä vahvasti kuin sauna. Saunassa rentoudutaan, juhlitaan, jutellaan, tehdään päätöksiä ja vaalitaan perinteitä. Vaikka sauna on meille osa arkea, siihen liittyy monia yllättäviä faktoja ja kiehtovia tarinoita, joita harva tietää.
Kokosimme yhteen 10 saunafaktaa, jotka vievät matkalle saunan historiaan, kulttuuriin ja nykypäivään – kivikautisista hikimajoista maailman suurimpaan saunaan ja nykypäivän saunatrendeihin. Kuinka monta näistä tiedät entuudestaan?
1. Sauna ei ole suomalainen keksintö
Vaikka Suomi tunnetaan maailmalla saunan kotimaana, sauna ei alkujaan suomalainen keksintö. Kansat ympäri maailmaa nauttivat muinoin höyry- ja hikoilukylvyistä, mikä on helppo uskoa, sillä varhaisin sauna oli yksinkertainen kuuma kivikasa kuopassa.
Suomi on kuitenkin harvoja maita, jossa saunominen on säilynyt elinvoimaisena alusta saakka. Saunaperinne on ollut villeimpien arvioiden mukaan olemassa jopa 10 000 vuotta; monissa muissa maissa perinne on hävinnyt tai tehnyt tilaa esimerkiksi kylpyläkulttuurille.
Viimeisin jääkausi päättyi Suomessa noin 11 500 vuotta sitten. Jättimäisen jääkerroksen alta paljastui hedelmällistä maata, mikä veti puoleensa eläimiä. Eläimet houkuttelivat alueelle puolestaan metsästäjä-keräilijöitä, jotka toivat mukanaan saunomisen jalon taidon.
2. Suomessa on kolmisen miljoonaa saunaa
Suomessa on valtavasti saunoja, mutta niiden tarkkaa määrää on vaikea sanoa. Useimmat arviot osuvat 2,8–3,2 miljoonan väliin. Vaikka arvio olisi yläkanttiin, suomalaiset mahtuisivat kaikki samaan aikaan lauteille, ja noin joka toiselle olisi oma sauna.
Yleisen myytin mukaan Suomessa on enemmän saunoja kuin autoja, mutta se tuskin pitää paikkansa. Vaikka saunoja olisi tuo 3,2 miljoonaa, liikennekäytössä olevia autoja on jo noin 2,7 miljoonaa ja rekisterissä vielä paljon enemmän. Saunoja on joka tapauksessa paljon!
3. Sauna on laajimmalle levinnyt suomenkielinen sana
Sauna on todennäköisesti maailman laajimmalle levinnyt suomenkielinen sana. Sen kirjoitusasu on säilynyt eri kielissä samana, vaikka ääntämisessä voi olla eroja. Ruotsi on tässä harvoja poikkeuksia: länsinaapurissa mennään bastuun, joka on lyhenne sanasta badstuga (suom. kylpylä).
Tämä selittyy sillä, että Ruotsissa on ollut omaa saunaperinnettä ja -kulttuuria, mistä on syntynyt omakielinen sana. Jos saunomisen käsite on lainattu muualta – kuten monien maiden ja kielten kohdalla on – samalla on lainattu sitä tarkoittava sana.
Sauna-sanan juurista voidaan olla montaa (kahta) mieltä. Pitkään uskottiin, että se on kotoperäinen (varhaiskantasuomalainen) sana. Uudemman ja suositumman teorian mukaan se on vanha germaaninen laina kivikiuasta tarkoittavasta sanasta stagh-na.
4. Saunasta on monia terveyshyötyjä
Saunomisen hyötyjä on tutkittu paljon, ja hyötyjen lista on melko pitkä. Saunominen voi esimerkiksi tehostaa vastustuskykyä, vahvistaa sydän- ja verisuonikoneistoa, lievittää lihaskipuja, ehkäistä muistisairauksia ja tehdä hyvää iholle.
Sauna on köyhän apteekki.
Suomalainen sananlasku
Tuoreen brittitutkimuksen mukaan saunominen vaikutti voimakkainten ihmisiin, jotka kokivat kuuluvansa saunayhteisöön. Sosiaaliset rituaalit, yhteisöllisyys ja jaetut kokemukset tehostavat siis saunan fyysisiä ja henkisiä hyötyjä.
5. Sauna leviää kovaa vauhtia maailmalla
Saunan monet hyödyt ovat yksi syy sille, miksi saunabuumi valloittaa maailmaa. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, ja mikäs sen parempi malli kuin "maailman onnellisin maa" ja muut Pohjoismaat.
Meillä Kotona -lehti uutisoi vastikään saunan globaalista ilmiöstä ja esitteli siihen liittyviä trendejä ympäri maailmaa. Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa trendaa esimerkiksi kylmän ja kuuman vuorottelu (hot and cold therapy), mikä on avannossa pulahtajille tuttua huttua.
Villitysten joukossa on myös menevämpää saunakulttuuria. Saksalaisessa aufguss-perinteessä heittovastuu on löylymestarilla (Saunameister), joka levittää saunatuoksulla terästettyä löylyä pyyheperformanssilla – joskus musiikin ja tanssin avulla!
6. Sauna on päätöksenteon paikka
Sauna on perinteinen suomalaisareena, jossa käydään luottamuksellisia keskusteluja, verkostoidutaan ja tehdään tärkeitä päätöksiä. Näin oli ainakin presidentti Urho Kekkosen aikakaudella, jolloin lauteilla hierottiin niin politiikkaa kuin liike-elämän sopimuksia.
Sauna tuntui Kekkoselle luontevalta kenties siksi, että hän oli itsekin syntynyt saunassa. Lauteilla kaikki ovat samalla viivalla, mikä rikkoo hierarkioita, madaltaa kynnystä käsitellä kiperiä kysymyksiä ja helpottaa luottamuksen rakentamista.
Sauna on yhä monelle yritykselle ja yhteisölle tärkeä paikka nostattaa tiimihenkeä, punoa strategioita ja lyödä viisaat päät yhteen. Se tarjoaa samalla pesäeron digiajan jatkuvaan sykkeeseen ja etäviestinnän ankeuteen.
7. Sauna on ollut monitoimitila
Nykyään sauna on ennen kaikkea rentoutumis- ja peseytymispaikka. Historiassa sen lämpimät ja puhtaat puitteet ovat sopineet myös synnytykseen ja ruumiiden pesuun, sairauksien hoitoon, ruuan säilömiseen, lihan savustamiseen, maltaiden valmistukseen ja vaatteiden kuivaamiseen.
Kun lienee palanut sauna, palakoon porstuakkii.
Inkeriläinen sananlasku
Sauna oli usein myös uudistilojen ensimmäinen asunto ja majapaikka, kunnes varsinainen pirtti saatiin valmiiksi. Kun tähän lisää sen, että saunomiseen liittyi monia henkimaailman asioita, perinteitä ja magiaa, sauna on ollut suomalaisille pitkään tärkeä ja pyhä paikka.
8. Saunaan liittyi paljon uskomuksia
Saunaan on liittynyt monenlaisia uskomuksia ja sääntöjä. Sen uskottiin toimivan porttina tuonpuoleiseen, mikä näkyi muun muassa sauna-ajoissa: kylpeminen piti suorittaa päiväsaikaan, koska yö kuului vainajille ja muille tuonpuoleisille olioille.
Saunalla oli myös haltija tai tonttu, joka huolehti saunasta ja takasi hyvät löylyt. Vastineeksi saunatontulle lahjoitettiin juomaa, ruokaa, saunavehkeet ja maukkaat jälkilöylyt.
Saunatonttua ei pidä sekoittaa iloiseen ja punanuttuiseen joulutonttuun. Harmaakolttuinen, kiukaan kolossa majaileva pikku-ukko toimi saunan vartijana ja rankaisi sääntöjen rikkomisesta, mikä herätti kunnioitusta vauvasta vaariin.
9. Maailman suurin sauna sijaitsee Italiassa
Guinnessin ennätyskirjan mukaan maailman suurin sauna löytyy Italian Veronnasta. Aquardens-kylpylässä sijaitseva Desert Sauna muistuttaa amfiteatteria, jonka 180 neliömetriä ja viisi lauderiviä vetävät jopa 300 saunojaa kerralla.
Tupaswillan Mahtisaunaa (Laukaa) pidetään puolestaan maailman suurimpana savusaunana, johon mahtuu noin 150 samanaikaista vierasta. Maailman pienimmän saunan titteli menee sekin todennäköisesti Suomeen: Nivalan Crazylandissa sijaitsevan "puuceesaunan" sisämitat ovat 58x58 cm.
10. Savusauna oli pitkään Suomen suosituin saunatyyppi
Savusaunoista puheenollen. Savusauna on Suomen vanhin ja 1800-luvun loppupuolelle saakka myös suosituin saunatyyppi. Kuten introssa tuli mainittua, varhaisimmat saunat olivat kivikautisia hikimajoja, joiden kivikiukaana toimi kuumat kivet.
Rakennustaidon kehittyessä kuoppasaunoista siirryttiin tasaiselle maalle ja sauna sai seinät, lattian ja katon. Saunoissa ei kuitenkaan ollut savupiippua, joten lämmityksen aikana syntyvä savu täytti huoneen ja poistui räppänän tai oven kautta ulos.
Koska savusaunat olivat herkästi syttyviä kapistuksia, ne sijoitettiin kauas päätalosta. Muurattujen kiukaiden ja savupiippujen myötä (n. 1700-luvulla) savu saatiin ohjattua ulos, mikä teki saunoista turvallisempia ja mukavampia käyttää. Samalla modernit puusaunat alkoivat yleistyä, mutta savusauna säilytti suosionsa 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen.
Saunan merkityksen osoituksena ja viimeisenä faktana toimikoon se, että suomalainen saunaperinne lisättiin vuonna 2020 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Saunomisperinne voikin hyvin: lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa ja osallistuu näin suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
