Savuava saunakömmänä on iätkaiket ollut suomalaisen kaikkein mieluisin huone.
Samuli Paulaharju, suomalainen opettaja, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä.
Sauna on suomalaisille pyhä paikka, siirtymäriitti ja suomalaisuuden symboli, joka valittiin vuonna 2020 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Suomalaiset ovat saunoneet vuosituhansien ajan niin maakuopissa kuin moderneissa sähkösaunoissa, ja sauna mielletään usein suomalaiseksi keksinnöksi.
On totta, että moderni saunakulttuuri ja saunasanasto ovat levinneet maailmalle Suomesta, mutta monessa maassa on vähintään yhtä vanhat sauna- ja kylpemisperinteet. Tämä artikkeli esittelee ensin suomalaisia saunatyyppejä ja sitten mielenkiintoisia sauna- ja kylpyläkulttuureja ympäri maailmaa.
Perinteiset suomalaiset saunatyypit
Suomalaiset saunatyypit jaetaan yleensä lämmitystavan ja kiuastyypin mukaan. Niistä tärkeimmät ja yleisimmät ovat puu-, sähkö- ja perinteinen savusauna.
Puulämmitteinen sauna
Puulämmitteinen sauna on monen suomalaisen suosikki, koska siitä irtoaa kosteat ja pehmeät löylyt. Lauteilta on mukava kuunnella puiden rätinää ja ihastella liekin loimua, ja löylyjen välissä pääsee viilentymään savun pehmeässä tuoksussa.
Puusaunan lämmitys on myös mielekästä ja terapeuttista puuhaa. Puusauna lämpiää usein 45–60 minuutissa, joten klapeja pitää lisätä pari–kolme kertaa. Ihanteellinen saunalämpötila on monelle 70–80 astetta, mitä voi säädellä puun määrällä ja löylykauhan koolla.
Sähkölämmitteinen sauna
Sähkökiukaiden maailmanvalloitus alkoi 1950-luvulla, ja nykyään useimmat suomalaiset saunottelevat sähkösaunassa. Sähkösauna on puulämmitteistä saunaa tehokkaampi ja turvallisempi, koska se lämpiää termostaattia kääntämällä ilman polttopuita tai liekkiä.
Sähkösaunoja löytyy niin kerros- ja rivitaloasunnoista, hotelleista kuin kuntosaleiltakin. Sähkökiukaan löyly on usein puukiuasta terävämpi ja kuivempi mutta parhaimmillaan oikein hyvä. Löylyn laatu ei ole myöskään tärkein juttu vaan se, että mahdollisimman moni pääsee saunaan!
Savusauna
Savusauna oli 1900-luvun alkupuoliskolle saakka Suomen suosituin saunatyyppi, mutta nykyään ne ovat harvinaista herkkua. Savusaunassa ei ole lainkaan savupiippua, joten savu leviää ympäri saunaa ja poistuu hiljalleen löylyhuoneen räppänästä ulos.
Savusanoissa on usein jättimäinen kiuas, jonka lämmittäminen kestää monta tuntia. Siitä huolimatta moni saunalähettiläs vannoo savusaunan nimeen, koska sen samettisia löylyjä, noen värjäämiä lauteita ja hämyistä tunnelmaa on vaikea voittaa. Savusaunan tarina oli tulla tiensä päähän, kun sähköiset ja ulossavuavat saunat yleistyivät 1950-luvulta eteenpäin.
Ulkomaalaisia sauna- ja kylpyläkulttuureja
Sitten ulkomaalaisiin saunoihin! Osa niistä osuu lähelle Suomea ja suomalaisten mittarilla "oikeaa saunaa", toiset kallistuvat enemmän höyrykylpypuolelle. Osa niistä on yhä kovassa käytössä, toiset elävät lähinnä historiankirjojen marginaalissa.
Infrapunasauna
Infrapunasaunan konsepti on alun alkujaan japanilaista perua. Toisin kuin perinteinen sauna, infrapunasauna ei lämmitä ympäröivää ilmaan vaan ihmisen kehoa: infrapunapaneeli tunkeutuu suoraan ihmiskudokseen ja aiheuttaa voimakasta hikoilua.
Kuulostaa melko ufolta, mutta infrapunakäsittely on maailmalla kovempi trendi kuin perinteiset saunat! Lobbareiden mukaan infrapunahikoilulla on kaikki saunan hyödyt mutta potenssiin X, koska hikoilu on voimakkaampaa – uskoo ken tahtoo!
Venäläinen banja
Venäjällä on todennäköisesti yhtä pitkät saunaperinteet kuin Suomella. Itänaapurin "Kalevala" eli Nestorin Kronikka (vuodelta 1113) kertoo venäläisistä, jotka kylpevät kuumissa pirteissä ja vastovat toisiaan puusta tehdyillä vitsoilla.
Venäläinen sauna (banja) muistuttaa paljon suomalaista saunaa mutta sillä erolla, että venäläinen sauna on kosteampi ja hieman viileämpi (noin 60–70 astetta). Kosteus johtuu siitä, että vettä käytetään vähemmän löylynheittoon ja enemmän lotraamiseen.
Suomalaiset siemailevat löylyjen välissä yleensä vettä, olutta, vissyä, limpparia tai muuta viileää virvoketta. Venäläisten perinteinen saunajuoma on lämmin tee, jonka ajatellaan tehostavan hikoilua ja pitävän ruumiinlämmön yllä löylyjen välissä.
Turkkilainen hammam
Vaikka turkkilaista hammamia kutsutaan joskus turkkilaiseksi (höyry)saunaksi, se on todellisuudessa kylpylä. Hammamin suuria saleja ei lämmitetä saunan tavoin kiukaalla, vaan lämpö tulee lattioiden ja seinien sisällä kiertävästä kuumasta vedestä.
Hammam eroaa saunasta myös yleisluonteeltaan, sillä se on kaikilla herkuilla maustettu peseytymis- ja rentoutumisrituaali. Peseytymisen jälkeen iho kuoritaan karhealla kese-kintaalla, vuorataan saippuavaahdolla ja hierotaan, eikä mitään tarvitse tehdä itse!
Japanilainen sento
Japanissa on sanottu muinoin sekä nuotiopohjaisissa savusaunoissa että kivikasakiukailla, mutta molemmat ovat jääneet sittemmin unholaan. Suomalaista saunaa vastaava instituutio on japanilainen sento- tai onsen-kylpylä, joita on tiheästi ympäri maata.
Sento-perinteen ytimessä on kuumavesikylpy (furo), jonka reilun 40 asteen lämpötila tuo mieleen paljun. Kylpemiskulttuuri juontuu Japanin tuliperäiseen maastoon, jossa on tuhansia luonnonvaraisia kuumia lähteitä. Kaikissa vanhoissa asunnoissa ei edes ole varsinaisia kylpemistiloja, koska paikalliset kävivät läheisellä lähteellä tai kylpylässä peseytymässä.
Nykyään monissa kylpylöissä on myös jäähdyttelyyn tarkoitettu kylmäallas sekä sauna. Perinteinen kylpyläsauna on kuitenkin kuivaa mallia, eli se lämmitetään ilman kiuasta.
Korealainen jjimjilbang
Korealaiset saunat löytyvät yleensä jjimjilbang-kylpylöistä. Kylpylä on itse asiassa vähän huono sanavalinta, koska näissä 24 h komplekseissa on altaiden lisäksi kaikkea hierontapalveluista ravintoloihin, karaokeen, kunto- ja makuusaleihin. Korealaisella saunareissulla meneekin helposti koko päivä!
Jjimjilbangissa on yleensä erilaisia löylyhuoneita. Niistä kiinnostavin on saviseinäinen kammiosauna, joka kuumennetaan puulla leivinuunin tapaan. Kuivakka lämpötila voi nousta yli 100 asteen ja saunaan mennään kylpylävaatteissa – melkoinen joulukinkkusimulaattori!
Meksikolainen temascal
Saunominen oli tiettävästi tärkeä osa mesoamerikkalaisia kulttuureja. Sikäläinen sauna ja hikimaja on nimeltään temascal. Sen ulkomuoto muistuttaa kupolimaista majaa, mutta käyttötarkoituksessa on paljon samaa kuin suomalaisessa saunassa.
Temascal on ollut vuosisatojen ajan monitoimitila, jossa on peseydytty, rentouduttu, hoidettu sairaita ja toivuttu fyysisistä ponnistuksista, kuten synnytyksestä, urheilusta tai taisteluista. Puulämmitteinen tila kuumenee yleensä noin 50–70 asteeseen, ja saunomisen lomassa käytetään aromaattisista yrteistä tai oksista sidottuja "vastoja".
Temascaliin liittyy myös rituaalisia elementtejä, kuten Äiti Maan kohtua muistuttava pyöreä muoto. Saunaseremonia edustaa uudestisyntymää ja sitä johtaa yleensä yhteisön parantaja, joka ohjaa saunojia rukouksilla, laululla ja muilla hengellisillä menoilla.
Amerikan alkuperäisasukkaiden hikimaja
Saunominen yhdistää myös suomalaisia ja Pohjois-Amerikan lakota-intiaaneja. Suomalaisessa saunassa ja lakotojen hikimajoissa heitetään molemmissa löylyä, molemmissa tulee hiki ja molempiin liittyy fyysisen puolen lisäksi henkistymistä.
Intiaanien hikimaja muistuttaa muinaissuomalaisten kuoppasaunaa, jonka keskellä on kuumilla kivillä täytetty kuoppa. Kuopan ympärille taivutetaan pajunkaaria ja niiden päälle levitetään kankaita – tai puhvelinnahkoja kuten ennen vanhaan.
Hikimaja kumpuaa mesoamerikkalaisen temascalin kanssa samasta perinteestä. Hikimajan muoto muistuttaa raskaana olevan naisen vatsaa, ja hikoilu edustaa henkistä ja fyysistä uudestisyntymää. Löylyn heiton lomassa lauletaan, rukoillaan ja poltetaan piippua, mikä on lakotoille pyhä toimitus.
Suomenmaalla on ollut saunoja lähes yhtä pitkään kuin ihmisiä. Sauna on ollut suomalaisille pyhä paikka, jossa synnyttiin ja pestiin vainajat, peseydyttiin, valmistettiin ruuat ja juomat, parannettiin sairaudet, ratkaistiin kriisit ja neuvoteltiin päivänpolitiikasta.
Vaikka sauna ei ole suomalainen keksintö, se tuntuu suomalaiselta. Suomi on harvoja maita, missä saunomisperinne on säilynyt katkeamattomana. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö muualla olisi saunakulttuuria. Päinvastoin monissa maissa on pitkiä perinteitä, jotka liippaavat yllättävän lähelle suomalaista saunaa.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
