Suomen kielen juuret löytyvät tuhansien vuosien takaa. Se on muiden uralilaisten kielten tavoin kehittynyt uralilaisesta kantakielestä, jota puhuttiin noin 4 000–6 000 vuotta sitten Volgan keskijuoksun ja Ural-vuorten välimaastossa.
Suomen ja itämerensuomalaisten kielen pohjana toimi kantasuomi, joka oli olemassa noin 2 500–3 000 vuotta sitten. Suomen kieli onkin muuttunut vuosituhansien aikana merkittävästi, ja yhteiskunnan kehittyminen ja kontaktit muihin kieliin ja kulttuureihin ovat jättäneet jälkensä. Nykysanastossa on esimerkiksi vain muutama sata omaperäistä sanaa, muut ovat laina-ainesta.
Suomen kirjakielen kehitys alkoi puolestaan 1540-luvulla Mikael Agricolan mallin mukaan. Iso osa kehityksestä kohti nykysuomea tapahtuikin Ruotsin ja Venäjän vallan alla, ja ilman vallan vaihtumista suomen kieli olisi saattanut kuihtua olemattomiin. Matka on ollut siis pitkä ja mutkia täynnä, mutta tänä päivänä saamme olla ylpeitä kauniista ja monipuolisesta kielestä, jolla on lyhyt mutta rikas kirjallinen perinne.
Kantauralista kantasuomeen
Uralilaisille kielille yhteistä kantauralia puhuttiin siis ainakin 4 000 vuotta sitten 2000 eaa. ellei aikaisemminkin. Perinteisen käsityksen mukaan suomalais-ugrilaiset kielet muodostavat uralilaisten kielten toisen päähaaraan – suomi on viron ja unkarin kanssa suurimmat suomalais-ugrilaiset kielet, muut ovat vähemmistökieliä.
Miten uralilaisesta kantakielestä päästään suomen kieleen on kysymys, joihin on monia vastauksia. Mitä pidemmälle ajassa mennään taaksepäin, sitä vaikeampi kielen kehitystä on tulkita. Kaisa Häkkinen (1984) on kuvannut kielen historiaa sarjakuvaksi, jonka ruudut on piirretty lasilevyille ja pinottu päällekkäin.
Koko pino on luettava viimeisen kuvan lävitse, eikä kuvien välisiä suhteita ole tällöin helppo havaita.Kaisa Häkkinen
Suomen kielen kehitykselle on siis useita eri teorioita, mutta mitä lähemmäs ajanlaskun alkua päästään, sitä varmempaa tieto on. Mikäli haluat perehtyä aiheeseen tarkemmin, kannattaa kuunnella Ylen Tiedeykkösten podcast Elävä kala ui veden alla.
Esimerkiksi Jaakko Häkkisen mallissa (2007) uralilainen kantakieli jakautuu ensin ugrilais-samojedilaiseen kantakieleen ja suomalais-permiläiseen kantakieleen, joka kehittyy edelleen välikantakielen kautta kantasuomeen. Tästä kantasuomesta on jakautunut kaikki itämerensuomalaiset kielet eli muun muassa suomi, viro ja karjala.
Kantasuomen varhaisinta muotoa puhuttiin noin 1500–1000 eaa., ja ajanlaskun alussa se alkoi jakautua eri itämerensuomalaisiin kieliin. Vuoden 1000 tienoilla Suomessa puhuttiin muutamaa eri murremuotoa, minkä pohjalle nykyinen jako itä- ja länsimurteisiin rakentuu.
Etsi itsellesi äidinkielen opettaja Superprofilta!
Suomen kieli ja kirjallisuus Ruotsin vallan aikana
1100-luvulla Suomesta tuli osa Ruotsia, minkä myötä suomeen alkoi tulla yhä enemmän ruotsin kielen elementtejä. Valtakunnan hallintokieli oli pääasiassa ruotsi, mutta myös latinalla ja ranskalla oli vahva asema – Suomessa valtaväestö puhui luonnollisesti suomea.
Suomen kirjakielen ja sitä kautta kirjallisuuden juuret löytyvät 1500-luvulta ja uskonpuhdistuksesta. Mikael Agricola ja hänen Abckiria (1543) ja Se Wsi Testamenti (1548) loivat pohjan kirjakielen kehitykselle, ja suomea alettiin kirjoittaa erityisesti uskonnollisissa yhteyksissä. Myös joitakin hallinnollisia tekstejä kirjoitettiin suomeksi, mutta suomenkielisten kirjallisten julkaisujen määrä oli vielä pieni.
1600-luvulla kehitys kiihtyi. Vuonna 1640 perustettiin Suomen ensimmäinen yliopisto eli Turun akatemia ja kaksi vuotta myöhemmin Suomen ensimmäinen kirjapaino. Kirjallisuuden kannalta myös Raamatun ensimmäinen täydellinen käännös oli merkittävä: kielestä saatiin karsittua monia vieraita elementtejä, jotka olivat Agricolan käännöstyön peruja, ja suomen kieli liikkui kohti yhtenäisempää kirjakieltä.
Nykyään suomen kielen päivää vietetään 9. huhtikuuta Mikael Agricolan kuolinpäivänä.
Matka oli kuitenkin pitkä; kirjakielestä uupui paljon sanastoa eikä yhtenäistä yleiskieltä ollut. Suomi ei taipunut vielä kirjallisuuden tai tieteen kieleksi, mutta 1700-luvulla otettiin jälleen harppauksia eteenpäin. Painomäärät lisääntyivät hurjasti, ja vaikka uskonnollinen kirjallisuus ja virkakieli hallitsivat kirjallista kenttää, myös runoutta, kaunokirjallisuutta ja sanomalehtiä julkaistiin suomeksi.
Suomen kielen asema parani myös yhteiskunnallisesti. Suomea esimerkiksi opetettiin Ruotsin hallitsijoiden jälkipolville, ja kuninkaan viestit luettiin jumalanpalveluksissa sekä ruotsiksi että suomeksi. Yhdysvaltojen itsenäistymisestä ja Ranskan vallankumouksesta levinnyt kansallisromantiikka levisi myös Suomeen, mikä näkyi suomalaisuusliikkeen eli fennomanian kasvuna.
Suomi oli kuitenkin selvästi vähemmistökieli, ja ilman vallan vaihtumista se olisi voinut jäädä ruotsin kielen jalkoihin. Kiinnostaako aihe sinua enemmän? Suomen kielen kurssit Helsinki voisivat olla sinulle se oikea vaihtoehto.
Suomen kieli ja kirjallisuus Venäjän vallan aikana
1800-luvulla suomen kieli ja kirjallisuus kehittyvät valtavasti. Suomi oli siirtynyt Venäjän vallan alle, ja vaikka suomen kielen asema oli vielä heikko, sen puhujat muodostivat selvän enemmistön uudessa autonomisessa Suomessa. Tämä käynnisti liikkeen, jonka voimin suomi kehittyi puhutusta enemmistökielestä sivistys- ja valtakieleksi.
Vuosisadan ensimmäisen puoliskon ponnistelujen tuloksena repaleisesta kirjakielestä kehitettiin yleiskieli, jossa oli sekä länsi- että itämurteiden piirteitä. Kehitystyön keskiössä olivat muun muassa J. L. Runeberg, J.V. Snellman, Zacharias Topelius ja Elias Lönnrot. Tämä avasi ovet myös suomalaiselle kirjallisuudelle, ja ensimmäinen suomenkielinen romaani, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, julkaistiin 1870. Näin suomesta oli kasvanut kirjallisuuden ja teatterin kieli.
Vaikka Venäjä suhtautui suomen kieleen myönteisesti, tällaista suomalaishenkeä ja kehitystä ei katsottu hyvällä. Ensimmäinen sensuuriaalto osui 1850-luvulle, ja vuosisadan loppu tunnetaan sortovuosina, jolloin suomalaiset yritettiin liittää Venäjän valtakulttuuriin. Suomen kielen ja kirjallisuuden kehitys ei kuitenkaan missään vaiheessa pysähtynyt.
1870-luvulle tultaessa Suomeen oli perustettu muun muassa ensimmäiset suomen kielen lehtorin ja professorin virat sekä ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, ja vuonna 1863 käynnistyi 20 vuoden prosessi, jossa suomesta yritettiin tehdä tasaveroinen kieli ruotsin kanssa.
1880-luvulla suomalaisessa kirjallisuudessa kukoisti realismin tyylisuunta Minna Canthin ja Juhani Ahon johdolla, ja 1900-luvun alkupuoliskolla kansallisromantiikka heräsi vastareaktiona venäläistämiselle. Vuosituhannen alun merkittävimpiä suomalaiskirjailijoita olivat muun muassa F. E. Sillanpää sekä Eino Leino, jonka Helkavirsiä (1903 ja 1916) oli merkittävässä roolissa suomalaisen identiteetin rakentamisessa.
Haluaisitko oppia lisää suomen kielen synnystä? Etsi itsellesi suomen kielen kurssi Turku!
Itsenäistyminen
Suomen kieli ei noussut ruotsin rinnalle alkuperäisen suunnitelman mukaan 1883 vaan vasta itsenäistymisen myötä: suomi ja ruotsi määriteltiin yhdenvertaisiksi kansalliskieliksi 1922 kielilaissa.
Itsenäistymistä seuraavina vuosikymmeninä suomalaista kirjallisuuskenttää värittivät kansainvälistyminen ja sodat. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen (1945) vei suomalaisen kirjallisuuden kansainvälisille kentille ja aina Hollywoodiin saakka, ja se oli valopilkku 1940-luvun kirjallisuudessa.
Sotakirjallisuus muodosti merkittävän osan erityisesti 1950-luvun kirjallisuutta, mutta mitä lähemmäs 2000-lukua päästään, sitä pirstaloituneemmaksi suomalainen kirjallisuuskenttä muodostui. Nykykirjallisuus yhdistelee faktaa ja fiktiota sekä monitulkintaisuutta, eikä yhtä vallitsevaa tyylisuuntaa enää ole.
Hauskoja faktoja suomen kielestä
Matka kantauralista viralliseksi kansalliskieleksi oli siis pitkä, ja suomen kielen historiaan ja nykypäivään liittyy monia mielenkiintoisia faktoja. Tiesitkö esimerkiksi, että suomi kuuluu tänä päivänä maailman suurimpien kielten joukkoon? Mammuttikielten, kuten englannin, kiinan, hindin tai espanjan, rinnalla suomi on todella piskuinen, mutta kaikkien kielten joukossa suomi on suurempi kuin 98 % maapallon kielistä.
Tässä muutama muu hauska fakta:
- Suomi ei ollut ensimmäinen kieli nykyisen Suomen alueella, vaan kantasaamelaiset olivat kerenneet tänne ensin.
- Suomen kieli toimi inspiraationa J. R. R. Tolkienin luomalle haltijakielelle, ja Keskimaan tarinoista löytyy monia yhtäläisyyksiä Kalevalaan.
- Suomen kielessä on lainasanoja yli 4 000 vuoden takaa.
- Suomi-sanan alkuperää ei vieläkään tiedetä varmana.
- Suomen kielestä löytyy maailman pisin palindromisana: saippuakivikauppias. Sana tarkoittaa siis samaa etu- ja takaperin.
Voimmekin olla ylpeitä kauniista, elinvoimaisesta ja mielenkiintoisesta äidinkielestämme, joka on käytössä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Sitä ei kuitenkaan tulisi ottaa itsestäänselvyytenä – suomen kieli ei kuihdu yksittäisiin lainasanoihin, mutta sen käyttöala on kaventumassa esimerkiksi työelämässä, tieteessä ja koulutusohjelmissa. Harvat yksityisihmiset pystyvät tähän vaikuttamaan, mutta jokainen voi vaalia suomen kieltä parhaansa mukaan ja tuoda sen esille.
Lähteet
- Hakulinen, Auli, et al. (2009). Suomen Kielen Tulevaisuus: Kielipoliittinen Toimintaohjelma. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus-
- Kinnunen, Tommi. Kotimaisen kirjallisuuden vaiheita. Edu.turku.fi. <https://users.edu.turku.fi/tomkinnu/kirjhist/kotimaisenkirjallisuudenvaiheita.htm> (viitattu 29.9.2022)
- Lehtinen, Tapani. (2007). Kielen vuosituhannet: Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Rossi, Venla. (2022). 7 väärinkäsitystä suomen kielestä. Helsingin Sanomat. <https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000009054909.html> (viitattu 29.9.2022)
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
erinomainen artikkeli
Erinomainen valaiseva jopa hauska!
Hei Seppo! Olipas mukava kommentti, kiitos paljon. :)