Suomen kirjakielen ja sitä kautta suomenkielisen kirjallisuuden juuret löytyvät 1500-luvulta ja Mikael Agricolasta. Seuraavina vuosisatoina kielen kehitys oli hidasta ja julkaisut keskittyivät pääasiassa uskonnollisiin teksteihin. Tämä kaikki muuttui 1800-luvulla; vuosisadan alussa kirjakieli oli vielä lapsen kengissä, mutta vuosikymmenten työn tuloksena oli kieli, jolla pystyi kirjoittamaan suurelle yleisölle kansan omalla kielellä.

Myös Aleksis Kiven elämä ja kirjallinen tuotanto osuvat 1800-luvulle, ja häntä pidetäänkin suomen ensimmäisenä ammattikirjailija. Hänen nimissään on myös ensimmäinen suomalainen romaani, mutta kaikesta tästä huolimatta Kiven kirjailijanura oli lyhyt sekä kritiikin, katkeruuden ja köyhyyden värittämä.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
22€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
22€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Stenvallista Kiveksi

Aleksis Kivi syntyi vuonna 1834 Nurmijärven Palojoen kylään. Silloin häntä ei kuitenkaan tunnettu Aleksis Kivenä vaan Alexis Stenvallina – ruotsinsukuinen Stenvall kulki mukana läpi Aleksiksen elämän, ja Kivi oli läsnä lähinnä kirjallisuudessa – taiteilijanimet eivät siis ole uutta perua. X-kirjain vaihtui ks:ksi 26-vuotiaana.

Stenvallin huushollissa puhuttiin ensisijaisesti suomea, mutta vanhemmat osasivat myös ruotsia. Perheen äiti toivoi Aleksiksesta pappia, ja tälle tielle poika myös aluksi ryhtyi. Nuoresta pitäen Aleksiksen elämää varjosti kuitenkin köyhyys, ja hän joutui jättämään säännöllisen koulunkäynnin kesken. Tämä ei estänyt häntä opiskelemasta, ja hän kirjoitti ylioppilaaksi 23-vuotiaana vuonna 1857 itseopiskelun turvin.

Valmistumisvuonna Kiven urasuunnitelmat tekivät U-käännöksen: sen sijaan, että hän olisi äitinsä toiveiden mukaisesti tavoitellut pappisuraa, hän päätti ryhtyä suomenkieliseksi runoilijaksi Runebergin jalanjäljissä.

Vaihto vakaatuloisesta ammatista taide- ja kulttuurialalle saa aikaan sormien heristyksiä tai ainakin varoituksia vielä tänä päivänäkin, mutta tuohon aikaan erot olivat vielä jyrkemmät. Suomen kielen kehitys oli 1850-luvulla vahvasti kehitysvaiheessa, eikä historian kirjoista löytynyt suomenkielisiä ammattikirjailijoita. Tämä ei kuitenkaan Kiveä hidastanut, vaan hän päätti luoda harrastuneisuudestaan ammatin.

Vanha kirjoituskone puisella pöydällä
Aleksis Kiveä pidetään ensimmäisenä suomalaisena ammattikirjailijana, vaikka iso osa hänen rahoistaan tuli palkkioiden sijaan tukijoilta. (Kuva: Unsplash/Pereanu Sebastian)

Kiven urotyöt

Kiven kohdalla suhteet olivat kaikki kaikessa: hän pääsi yliopistoon niin sanotusti takaoven kautta Fredrik Cygnaeuksen avustuksella, ja Cygnaeuksesta muodostuikin yksi kirjailijan suurimmista tukijoista. Hän oli keskeinen taide-elämän vaikuttaja Suomessa eikä suinkaan ainoa, joka näki Kiven lahjat ja potentiaalin. Yliopisto-opintojen jälkeen Kivi muutti Siuntioon ja tutustui Charlotta Lönnqvistiin, jonka luona hän asui käytännössä ilmaiseksi, mikä antoi Kivelle mahdollisuuden keskittyä kirjoittamiseen.

Kiven ensimmäinen merkkiteos oli vuonna 1860 julkaistu näytelmä Kullervo, joka voitti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämän kirjoituskilpailun. Tätä ennen hän oli kirjoittanut ruotsikielisen näytelmän Bröllopsdansen, joka kääntyi vuonna 1865 muotoon Nummisuutarit. Myös se voitti SKS:n palkinnon, mikä oli merkittävää sekä taloudellisesti että mainemielessä, sillä kilpailuun oli osallistunut aikansa ykköskirjailija J. L. Runeberg sekä A. Oksanen eli August Ahlqvist.

Nummisuutareiden jälkeen Kivi julkaisi useita muita näytelmiä, kuten Karkurit (1865) sekä Yö ja päivä (1867), sekä runokokoelman Kanervala (1866), ja julkaisumielessä ura oli nousussa. 1860-luvulla nälkävuodet koettelivat kuitenkin Suomea, mikä näkyi myös Kiven arjessa: ruokaa oli vähän ja taudit levisivät, ja Kivi sairasti ensimmäistä kertaa lavantaudin.

Nälkävuodet ajoivat myös Kiven tukijan Lönnqvistin talouden ahtaalle, mikä horjutti Kiven rahoitusta, mutta kaiken tämän keskeltä oli nähtävissä valon pilkahdus: Seitsemän veljestä oli lähellä valmistumista. Teos julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1870 neljän vihon painoksena ja kolme vuotta myöhemmin romaaniversiona – ensimmäisestä julkaisusta Kivi pulitti tiettävästi 700 markkaa, joka vastaa tänä päivänä 3 400 euroa.

Kivi oli asettanut Seitsemälle veljekselle suuret odotukset mutta toisin kävi: jo Kullervoon kohdistunut kritiikin aalto voimistui ja syöksi Kiven uran ja lopulta elämän raiteiltaan, ja aallon harjalta löytyi muuan August Ahlqvist. Kiven kirjailijanura jäikin kovin lyhyeksi, sillä valtaosa hänen teoksistaan julkaistiin kuuden vuoden ikkunassa 1864-1870.

Kasa vanhaa paperia
Aleksis Kivi tiettävästi poltti kaksi ensimmäistä versiota Seitsemästä veljestä suutuspäissään. (Kuva: Unsplash/Towfiqu barbhuiya)

Seitsemän veljeksen kritiikki

Ahlqvistin kritiikki kohdistui erityisesti Kiven kieleen mutta myös murteisiin ja teoksen todellisuuskuvaan. Ahlqvist ei myöskään säästellyt kritiikissään: hän kuvasi Seitsemää veljestä muun muassa ”rumaksi ja ikäväksi” sekä ”häpeäpilkuksi suomalaisessa kirjallisuudessa” ja sen sisältöä ”köyhäksi, lapselliseksi ja naurettavaksi”.

Ahlqvist oli arvostettu kulttuurivaikuttaja ja Elias Lönnrotin seuraaja Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professorina, joten hänen kritiikillään oli pontta. Tästä osoituksena se, että Suomen Kirjallisuuden seura veti Seitsemän veljestä myynnistä heti kritiikin jälkeen. Kiven nurkkauksesta löytyi merkittäviä tukijoita, etunenässä Cygnaeus sekä Kaarlo Bergbom ja Julius Krohn, jotka olivat huomattavia nimiä suomalaisessa näytelmä- ja runouskentässä, mutta sekään ei lopulta riittänyt.

Syitä kritiikin taustalla

Miksi Seitsemään veljekseen kohdistui lopulta niin paljon kritiikkiä? Ahlqvist oli ennen kaikkea kielimies ja vahvasti suomenmielinen. Hän edusti romantiikan aaltoa, jossa suomalaisuutta kuvattiin ylevästi: suomalaiset piti nähdä ”hiljaisena ja vakaana kansana, joka on raivannut ja yhä edelleen raivaa maamme korvet viljelykselle”, kuten hän kritiikissään totesi.

Kiven kuvaus on puolestaan kallellaan realismin puolelle: Impivaaran seitsemän veljestä laiskottelee, ryypiskelee ja kiroaa, mikä ui ajan kuvausta vastaan. Kiven kieli ei myöskään istunut Aqhlvistille, joka arvosti puhdasta kirjakieltä. Erityisesti häntä ärsytti Kiven käyttämä murre, joka oli ”ruotsin turmelema”.

Eino Leino kirjoittaa teoksessaan Suomalaisia kirjailijoita: Pikakuvia (1909), että ”täytyi olla suomenmielinen, jos mieli tulla suomenkielisenä kirjailijana huomatuksi”. Mitä suomenmielisyys tarkoittaa riippuu kaiketi aikakaudesta ja vastaajasta, mutta aikansa muottiin Kivi ei istunut.

Kivi oli myös köyhä ylioppilas vailla kunnon tutkintoa, mikä söi hänen uskottavuuttaan. Nykypäivänä ”Suomen ensimmäinen ammattikirjailija” herättää automaattisesti kunnioitusta, mutta tuohon aikaan tilanne oli toinen, eikä pelkkä kirjailija-status ainakaan nostanut Kiven osakkeita.

Seitsemän australianpaimenkoiran pentua
Seitsemän veljeksen seikkailuihin voi halutessaan tutustua myös Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljeksen kautta. (Kuva: Unsplash/Jametlene Reskp)

Kiven perintö

Seitsemän veljestä on tätä nykyä yksi suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksista ja Nummisuutarit Suomen suosituimpia näytelmiä. Veljesten seikkailuissa yhdistyy ennen kaikkea realismi ja huumori, ja teos on kerännyt ylistystä muun muassa luonnonläheisyydestään sekä sopeutumattomuuden kuvauksesta.

Kiven teoksia on käännetty noin 40 kielelle, ja hänen syntymäpäivänään 10. lokakuuta vietetään Aleksis Kiven päivää ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Hänen muistolleen on myös perustettu muun muassa Aleksis Kiven Seura, hänen synnyinkotinsa on entisöity museoksi, ja hänen nimeään kantaa lukuisat kadut ympäri Suomen.

Kivestä kasvoi siis Suomen kansalliskirjailija, mutta hän ei koskaan saanut todistaa ansaitsemaansa arvostusta. Hänen kuntonsa heikkeni lopullisesti 1870, jolloin hän sairasti lavantaudin toistamiseen ja kärsi mielenhäiriökohtauksista, ja hänet passitettiin lopulta Lapinlahden mielisairaalaan. Siellä hänelle diagnosoitiin krooninen melankolia, jonka taustalla epäiltiin olevan muun muassa ”loukattu kirjailijakunnia” sekä alkoholismi. Sittemmin syyksi on diagnosoitu muun muassa klassinen skitsofrenia, borrelia-bakteerin aiheuttama aivotulehdus, Alzheimer tai kuppa.

Kivi kuoli vuonna 1872 38-vuotiaana – ennen kuin Seitsemän veljestä palasi myyntiin romaanimuodossa. Hänen viimeiseksi teoksekseen jäi vuonna 1871 julkaistu näytelmä Margareta, romanttinen Suomen sodan värittämä kertomus, joka ei sekään noussut suureen suosioon.

Lähteet

  1. Hoikkala, H. & Björkstrand, S. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10. Yle. <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/06/aleksis-kiven-paiva-suomalaisen-kirjallisuuden-paiva-1010)> (viitattu 14.9.2022)
  2. Leino, E. Suomalaisia kirjailijoita: Pikakuvia. Otava, 1909.
  3. Nurmijärvi.fi, Aleksis Kivi ja August Ahlqvist <https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/artikkelit/august-ahlqvist/> (viitattu 14.9.2022) 
  4. Riikonen, H. K.: Ahlqvist, August. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997 (viitattu 14.9.2022) URN:NBN:fi-fe20051410 ISSN 1799-4349 (Verkkojulkaisu)
  5. Sihvo, Hannes: Kivi, Aleksis. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997 (viitattu 14.9.2022) URN:NBN:fi-fe20051410 ISSN 1799-4349 (Verkkojulkaisu)
>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.