Tällä kertaa junamatka halki suomalaisten merkkikirjoilijoiden pysähtyy Minna Canthin asemalle. Meidän silmissämme hän on realismin pioneeri sekä merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka kuuluu suomalaisiin historiankirjoihin monestakin syystä. Canthin merkitystä kirjailijana ja vaikuttajana ei siis voi vähätellä.

Tätä nykyä kuka tahansa voi olla vaikuttaja tai influensseri – vaikuttaja-termi on vedetty inflaatiomyllyn läpi – mutta Canthin nousu vaatimattomasta tehdastyöläisen perheestä naistenliikkeen ääneksi ja uusien ajattelijoiden suosikiksi oli pitkä ja kivinen. Jälkeenpäin katsottuna hän jätti suomalaiseen yhteiskuntaan lähtemättömän jäljen, ja häntä voi surutta pitää Suomen ensimmäisenä ykkösnaisena.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
22€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
22€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Johansonista Canthiksi

Ulrika Wilhelmina Johnson, tuttavallisimmin Minna Canth, syntyi 19. maaliskuuta 1844 Tampereella. Hänen isänsä työskenteli Finlaysonin tehtaalla, ja ylennys työläisestä lankaliikkeen hoitajaksi tiesi perheelle muuttoa Kuopioon. Perhe ei kuitenkaan ollut mahdottoman varakas, ja liikettä pyöritettiin koko perheen voimin.

Lapsuusvuosinaan Canthia kutsuttiin Miinuksi, ja hän kävi Kuopiossa kaupungin työväen tyttökoulua. Sieltä hän siirtyi ensin ruotsinkieliseen kouluun ja lopulta valtion Frouasväen kouluun, joka oli tarkoitettu sivistyneistön lapsille. Syntyperältään Canthin ei olisi pitänyt sinne päästä, mutta koulun ovet avautuivat hänen isänsä menestyksen ja suhteiden kautta – ylempiin piireihin perheellä ei kuitenkaan ollut saumoja, sillä he olivat suomenkielisiä.

Canthin kouluvuosina tyttöjen mahdollisuudet olivat kovin rajoitetut poikiin nähden, mikä toimi polttoaineena hänen tulevalle lehtinaisen ja kirjailijan uralleen. Hänestä piti alun perin tulla kansakoulunopettaja, ja hän olikin ensimmäisiä naisopiskelijoita Jyväskylän uudessa opettajankoulutusseminaarissa 1864. Seminaarin myötä kätilön ammatti ei ollut enää ainoa uravaihtoehto suomalaisille naisille, ja Canth unelmoikin taloudellisesta itsenäisyydestä, minkä opettajan ura pystyi tarjoamaan.

Canthin opintopolku jäi kuitenkin lyhyeksi hänen mennessä naimisiin luonnontieteiden lehtorin Johan Ferdinand Canthin kanssa. Näin Johansonista tuli Canth ja Miinusta Minna ja haaveet opettajuudesta vaihtuivat perheenemännän arkeen – pariskunnalle syntyi yhteensä 7 lasta, ja lehtori Canthin kiireisen työn takia huushollin pyörittäminen jäi pitkälti vaimon harteille.

Valokuvakansio, jossa mustavalkokuvia
Minna Canthin urahaaveet menivät useammaksi vuodeksi jäihin perheen perustamisen takia. (Kuva: Unsplash/Laura Fuhrman)

Perheenäiti, yrittäjä, lehtinainen ja naisliikkeen äänitorvi

Ensimmäisinä avioliittovuosinaan Canth eli kuten moni muukin 1800-luvun nainen: ”miehensä alamaisena”, kuten hän itse tilannetta myöhemmin kuvasi. Tilanne alkoi kuitenkin hiljalleen muuttua, kun hän sai vuonna 1874 mahdollisuuden kirjoittaa miehensä toimittamaan sanomalehteen. Canthin ensimmäinen kirjoitus oli otsikoitu osuvasti "Tyttäriemme kasvatus".

Canthin artikkelit keskittyivät ensisijaisesti naisten asemaan mutta myös kasvatukseen sekä ”paloviinaan” eli alkoholiin, mutta Suomen kansa ei ollut hänen sanomalleen vielä valmis: Canthit joutuivat molemmat luopumaan tehtävistään lehdessä, sillä sen omistaja oli pahoittanut mielensä kirjoituksista – sattuihan hän omistamaan myös viinanpolttimon.

Kirjoitukset olivat kuitenkin herättäneet huomiota ja kiinnostusta, ja parin vuoden päästä Canthit kutsuttiin kirjoittamaan aluksi jyväskyläläiseen Päijänne-lehteen ja myöhemmin useisiin muihin. Canthista alkoikin muodostua naisyhdistysten äänitorvi, ja hän keskittyi yhä enemmän naiskysymykseen.

Näihin aikoihin lehtori Canthin terveys alkoi reistailla, mikä johti hänen kuolemaansa vuonna 1879. Näin Minnasta tuli seitsemän lapsen yksinhuoltajan. Samoihin aikoihin hän julkaisi ensimmäisen näytelmänsä Murtovarkaus (1878), joka palkittiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnolla. Vuonna 1880 hän muutti lastensa kanssa takaisin Kuopioon hoitamaan isänsä lankakauppaa.

Hylly täynnä vanhoja tavaroita
Lankakaupan yläkerrasta löytyi sekatavara- ja viinikauppa, jotka siirtyivät myöhemmin Canthin haltuun. (Kuva: Unsplash/James Qualtrough 🇮🇲)

Kauppa käy Canthin johdolla mallikkaasti, ja hän pystyi jakamaan vastuuta vanhemmille lapsilleen, mikä jätti aikaa kirjoittamiselle. Hänen esikoisteoksensa Novelleja ja kertomuksia ilmestyi 1878 salanimellä Wilja, mutta todellisesti hän löi läpi teoksellaan Työmiehen vaimo (1885).

Työmiehen vaimo on näytelmämuotoinen kirja, jonka keskeisiä teemoja ovat alkoholin väärinkäyttö sekä naisten asema avioliitossa. Teos seuraa Johannan ja Riston epäonnistunutta avioliittoa ja maalaa kaunistelemattoman ja rajun kuvan viinasta osana arkea sekä perheväkivallasta. Vuotta myöhemmin (1886) ilmestynyt Köyhää kansaa jatkaa samaa yhteiskunnallista ja kriittistä linjaa: yhteiskunta on täynnä eriarvoisuutta, jonka keskiöstä löytyvät köyhyys ja itsekkyys.

Canth julkaisi 1880-luvun lopulla useita romaaneja ja pienoisromaaneja, jotka ottivat kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Kenties merkittävimmät näytelmänsä hän julkaisi 1890-luvulla: Papin perhe (1891), Sylvi (1893) ja Anna Liisa (1895).

Näin Canthista oli kasvanut yksi naistenliikkeen merkkihenkilöistä: hänen tekstiensä koettiin auttavan naisia äänioikeuden saamisessa sekä edistävän muun muassa naisten koulutusta. Hänelle löytyi siis kannattajansa, mutta hänkään ei säästynyt kritiikin aallolta.

Mustavalkokuva kolmesta naisesta
Canth ajoi ennen kaikkea naisten ja tyttöjen oikeuksia; vuonna 1897 naisten äänioikeus otettiin ensimmäistä kertaa esiin muun muassa hänen ansiostaan. (Kuva: Unsplash/Library of Congress)

Aikaansa edellä Kiven tapaan

Useampi 1800-luvun merkkikirjailija joutui aikansa kriitikoiden hampaisiin: Aleksis Kiven kohdalla kritiikistä vastasi etunenässä August Ahlqvist, kun taas Canthin osalta vastassa oli koko konservatiivinen sukupolvi.

Kirjailijana Canth edusti suomalaista realismia, eli hän kuvasi todellisuutta ja arkea juuri sellaisena kuin sen näki. Tällainen lähestymistapa oli Suomessa verrattain uusi. Kiven Seitsemässä veljeksessä (1870) on realismin piirteitä muun muassa veljesten kaunistelemattomassa kuvauksessa, mutta niin Kivi kuin Canthkin ovat saaneet tästä kritiikkiä; heidän nähtiin kuvaavan epäkohtia, joita ei ollut olemassa.

Esimerkiksi Työmiehen vaimoa kritisoitiin jumalan puutteesta sekä siitä, että se menee yhä kauemmas perinteisestä ”taiteesta”. Köyhää kansaa -teoksen mielenterveysongelmat ja -näkemykset puolestaan kyseenalaistettiin, sillä eihän alaluokkalaiset niistä voi kärsiä. Eihän?

Kritiikki kuvasi osuvasti kuilua säätyläisten ja säädyttömien välillä, mitä myös Canth teoksissaan kritisoi: monelle yläluokkaiselle arjen ongelmat olivat täyttä höpöhöpöä ja mielentuotetta. Canth ei kuitenkaan temmannut tekstejään tuulesta, vaan hän tutustui kirjoittamiinsa olosuhteisiin ja ihmisiin. Hän muun muassa vieraili köyhäintaloissa, vankiloissa sekä ratatyömailla ja seurasi olosuhteita omin silmin.

Canth ei siis ollut päättäjien tai ylemmän säädyn ylimpiä ystäviä, mutta hänen ympärilleen kerääntyi muita vapaamielisiä vaikuttajia.

Puijon näköalatorni talvella
Canth ei tykännyt matkustella, joten hän vietti ison osan elämästään visusti Kuopiossa. (Kuva: Unsplash/Christos Christou)

Minnan salonki ja perintö

Kuopiossa Canthin ympärille kerääntyi ”Minnan salongiksi” kutsuttu ryhmä vapaamielisiä ja uuden ajan ajattelijoita, joita yhdisti kiinnostus kirjallisuuteen ja taiteeseen, esimerkiksi Juhani Aho, Akseli Gallen-Kallela, Jean Sibelius sekä K. A. Tavaststjerna.

Salongin ilmapiiri oli vapaa ja kevyt: siellä viettivät aikaa myös Minna Canthin lapset ystävineen, ja kirjallisuus- ja aatekeskustelujen lisäksi Kanttilassa eli Canthin kotitalossa järjestettiin leikki-, peli- ja tanssiaisiltoja. Tämähän ei konservatiiviajattelijoita miellyttänyt ja Canthia pidettiin nuorisonvillitsijänä, mutta tästä huolimatta hänen ympärillään pyöri vilkas seuraelämä aina vuoteen 1897, jolloin hän kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen 53-vuotiaana.

Vuosien varrella Canthin ja joidenkin vieraiden välit kylmenivät näkemys- ja aate-erojen takia, mutta hänen hautajaisensa olivat silti merkittävä tapahtuma, joka keräsi suuren yleisön. Minkälaisen jäljen Minna Canthin elämäntyö Suomeen sitten jätti? Väistymättömän.

Kirjallisuuden osalta hän toi realismin Suomeen kertaheitolla, oli maa siihen valmis tai ei. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä oli valtava, kuten myös naisten ja miesten oikeuksien, eikä teollistuminen tuonut mukanaan pelkkää onnea. Tämän Canth halusi nostaa tapetille, ja siinä hän myös onnistui.

Esimerkiksi Työmiehen vaimo vaikutti lakimuutokseen, jolla miehen omistusoikeus vaimonsa omaisuuteen poistettiin vuonna 1889. Köyhää kansaa puolestaan nosti Harjulan sairaalan surkeat olosuhteet esille, minkä ansiosta köyhäinhoitoon keskittyvän sairaalan oloja kohennettiin. Kaikkien teosten kohdalla vaikutus ei ollut näin selkeä tai suora, mutta vaikutusta varmasti oli. Pelkkä epäkohtien huomioiminen herätti keskustelua, mikä loi pohjaa tulevaisuuden muutoksille ja parannuksille.

Eino Leino (1909) on kuvannut Minna Canthia seuraavasti:

Minna Canth on realistisin henki meidän kansallisen realismimme aikakaudessa, lujin, kovin, kouraantuntuvin ja asiallisin järki kenties koko suomenkielisessä kirjallisuudessa. Tekisi miltei mieli sanoa: miehekkäin. Eino Leino

Canth vaikutti myös kirjallisuuden ulkopuolella. Hän edisti erityisesti tyttöjen koulutusta ja oli mukana perustamassa ensimmäistä suomenkielistä yhteiskoulua. Muun muassa näistä syystä 19. maaliskuuta liputetaan Minna Canthin ja tasa-arvon päivää ja monet maamerkit, rakennukset ja paikat kantavat hänen nimeään.

Lähteet

  1. Humanpath.net, Minna Canth <https://humanpath.net/minna-canth/> (viitattu 11.9.2022)
  2. Hypen, T-L. 2019. Näin Minna Canthista tuli aikansa skandaalikirjailija, joka rysäytti suomalaisen teatterin kertaheitolla uuteen aikaan. Helsingin Sanomat. <https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006033904.html> (viitattu 10.9.2022)
  3. Kallio, H-L. & Björkstrand, S. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3. Yle. <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/20/minna-canthin-paiva-tasa-arvon-paiva-193> (viitattu 11.9.2022)
  4. Kanttila.fi, Minna Canth <https://kanttila.fi/historia/minna-canth/> (viitattu 11.9.2022)
  5. Leino, E. Suomalaisia kirjailijoita: Pikakuvia. Otava, 1909.
  6. Minnacanthinseurassa.org, Tietoa Minna Canthista <https://minnacanthinseurassa.org/tietoa-minna-canthista/> (viitattu 12.9.2022) 
>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.