Eino Leino on kansakunnan kaapin päällä mitä tulee suomalaiseen runouteen, mutta tiesitkö, että hän oli elämänsä ehtoopuolella niin katkeroitunut Suomeen, että hän haki Viron kansalaisuutta?

Monet tuntevat Leinon juuri hänen runoistaan ja erityisesti Helkavirsistä (1903, 1916), mutta hän oli myös aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, lehtimies, suomentaja sekä kriitikko, jonka elämää värittivät monet pettymykset, suomenmielisyys sekä poikkeuksellinen määrä julkaisuja.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
22€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
22€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Monilahjakkuus jo nuorena

Armas Einar Leopold Lönnbohm syntyi Paltamossa 6. heinäkuuta vuonna 1878 – me tunnemme hänet paremmin nimellä Eino Leino. Hän syntyi maanmittari Anders Lönnbohmin ja tämän vaimonsa Anna Emilian keskivarakkaaseen perheeseen. Yhteensä lapsia oli 10, ja Eino oli perheen kuopus.

Lönnbohmien perhe omisti maatilan, jossa muuan Elias Lönnrot oli asunut noin 40 vuotta aiemmin.

Nuorimpana lapsena Eino Leino sai paljon vaikutteita vanhemmilta sisaruksiltaan, ja erityisesti suomalaisuusaatteen henki oli perheessä vahva. Hän oli pienestä pitäen kiinnostunut kansanperinteen loistuista ja runoista, ja hän alkoi kirjoittaa omia tekstejään jo nuorena. Leinon nuoruutta varjostivat kuitenkin sekä isän että äidin kuolema vuosina 1890 ja 1895, mikä näkyi myös hänen myöhemmässä elämässään ja tuotannossaan yksinäisyytenä ja juurettomuutena.

Ensimmäisen runonsa Leino julkaisi Hämeen Sanomissa vain 12-vuotiaana. Hän oli koulussa muita nuorempi, mutta toimi silti lukion lehden päätoimittajana. Ensimmäiset runokokoelmansa Maaliskuun lauluja ja Tarinan suuresta tammesta hän julkaisi 18-vuotiaana vuonna 1896. Leino olikin nuoresta pitäen erittäin etevä ja kielellisesti lahjakas.

Hän muun muassa perusti 20-vuotiaana veljensä kanssa Nykyaika-lehden, joka keskittyi aikaansa nähden poikkeuksellisesti ulkomaan uutisiin ja eurooppalaisiin taidevirtauksiin, mutta lehti lopetettiin ensimmäisen vuoden jälkeen. 21-vuotiaana hänestä tuli Päivälehden kulttuuriavustaja ja muutamia vuosia myöhemmin Helsingin Sanomien teatterikriitikko, ja kritiikkiähän hän tarjosi turhia jarruttelematta.

Hän oli kovin uudistusmielinen eikä piitannut muiden mielipiteistä. Kriitikontyön lisäksi hän alkoi kirjoittaa pakinoita, jotka keskittyivät taiteeseen ja tieteeseen hänelle tuttuun kriittiseen sävyyn. Näin hän nousi suuremman yleisön tietoisuuteen ja alkoi herättää mielipiteitä suuntaan jos toiseen. Tämä ei kuitenkaan Leinoa haitannut, päinvastoin: hän koki sanomalehden tarjoavat täydellisen väylän Suomen kansalle puhumiselle.

Kolme englanninkielistä sanomalehteä
Sanomalehdet tekivät Eino Leinosta aikansa puhetorven, ja sanomalehtityö oli pitkään hänen leipätyönsä. (Kuva: Unsplash/Annie Spratt)

Uusromantiikan aallon harjalla

Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihde tunnetaan sortovuosina, jolloin Venäjä pyrki venäläistämään Suomea niin kielellisesti kuin kulttuurisesti. Venäläistämisen vastareaktiona Suomessa heräsi kansallisromantiikan eli isänmaallisuuden aate, joka pyrki korostamaan maan omaa kieltä ja kulttuuria.

Tämä heijastui vahvasti myös suomalaiseen kirjallisuuteen: Minna Canthin aikana vallinnut realismin aalto sai osittain väistyä, ja uutena tavoitteena oli löytää ”aito suomalaisuus” – mistäs muualta kuin Kalevalasta ja suomalaisesta mytologiasta. Vuosisadan vaihteen kirjallisuuteen kuului vahvasti sisäinen maailma, myytit ja symboliikka, mistä Eino Leinon Helkavirsiä (1903) on malliesimerkki.

Leinosta kasvoi teoksen myötä suomalaisen uusromantiikan kärkinimi vain 25-vuotiaana. Teos keräsi kiitosta erityisesti siitä, miten se yhdistää perinteisen kansanuskon modernin ajan ongelmiin. Monet sen teemoista ovat ajankohtaisia vielä tänäkin päivänä, kuten ihmisen suhde kuolemaan ja rakkauteen, mielenterveysongelmat sekä ihmisen julmuus.

Helkavirsien myötä Leinon julkaisutahti kiristyi. Hän oli tavannut vuokraemäntänsä tyttären Freya Schoultzin jo vuonna 1902, ja pari meni naimisiin kolme vuotta myöhemmin. Samana vuonna Leino julkaisi Talvi-yö runokokoelman, ja perheeseen syntyi tytär, Eya Helka. Vuonna 1905 hän julkaisi myös useita muita teoksia:

  • kaunokirjallisuutta Päivä Helsingissä -teoksen muodossa
  • ja näytelmiä, kuten Väinämöisen kosinta ja Meiram.

Lisäksi hän jatkoi pakinoiden kirjoittamista, ja ne olivat usein poliittisia venäläistämisen takia.

Eino Leinon elämä vaikutti siis vakiintuneen, ja vuodet 1904–1908 olivat hänen uransa tuotteliaimpia: hän julkaisi muun muassa kahdeksan runoteosta, lehtikirjoituksia sekä useita näytelmiä. Jonkun muun kohdalla vakaus olisi voinut tietää punaista kotia, perunamaata ja onnellista suurperhettä, mutta moinen perheidylli ei Leinolle sopinut – hän kaipasi boheemimpaa elämää. Avioliitto Schoultzin kanssa päättyi vuonna 1908 eroon, ja Leino lähti kiertämään Eurooppaa.

Jätin kaikki, paitsi kirjastoani ja papereitani, ja poistuin kapsäkki kainalossa. Eino Leino

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
22€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
22€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nora
Nora
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Regia
Regia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Frida
Frida
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Murrosta ja vauhtia Euroopasta

Vuotta 1908 voi pitää tietynlaisena vedenjakajana Leinon elämässä: epäonnistuneen avioliiton lisäksi hän koki ajan hengen ja suomen poliittisen kentän raskaaksi, mikä ajoi hänet Eurooppaan, päätepysäkkinä Rooma. Myös hänen tyylissään voi nähdä murroksen, sillä hänen myöhempi tuotantonsa käsittelee enemmän synkempiä aiheita, kuten yksinäisyyttä ja pettymyksiä.

Leino oli tutustunut runoilija L. Onervaan jo 1900-luvun alussa, ja kaksikon välille roihahti romanttinen liekki, kun Leino oli vielä Freyan kanssa naimisissa – tänä päivänä kyseessä olisi herkullinen Seiskan kansiuutinen, ja kohun se herätti myös silloin, sillä kaksikko oli kovin avoin suhteestaan.

Onerva ja Leino viettivät tiiviisti aikaa Roomassa, ja vaikka heidän välinsä viilenivät pian Suomeen palaamisen jälkeen, ystävyyssuhde kesti läpi elämän. Leino ei kuitenkaan mennyt Roomaan vain hurvittelemaan, vaan hänen suurena tavoitteenaan oli kääntää Danten Divina Commedia, missä hän myös onnistui, ja sen suomennos Jumalainen näytelmä julkaistiin 1912–1914.

Danten Jumalainen näytelmä kirjahyllyssä
Dante Alighierin Jumalainen näytelmä on runoelma, joka kertoo Danten matkan Helvetin ja Kiirastulen kautta Taivaaseen. (Kuva: Unsplash/Tbel Abuseridze)

Lyhyet suhteet tuotteliaisuuden taustalla

Leino palasi vuonna 1909 Suomeen muuttuneena ja ennen kaikkea boheemina miehenä – Euroopan matkalta oli tarttunut mukaan ikoniseksi muodostunut kävelykeppi, viitta ja lierihattu sekä ennen kaikkea sosiaalisia verkostoja. Tätä seurasi suuri määrä julkaisuja, kuten

  • Suomalaisia kirjailijoita (1909), klassikkoteos, jossa hän kuvaa suomalaisia merkkikirjailijoita
  • Jumalaisen näytelmän suomennos (1912–1914)
  • Orja-kirjasarja (1911–1913)

sekä uusi ihastus: Aino Kajanus. Kaksikko oli tavannut ja ihastunut jo aiemmin, mutta nyt avioliitto solmittiin nopeasti – koti-idylli kesti tällä kertaa vain muutaman kuukauden.

Leinon kova julkaisutahti jatkui, ja vuonna 1915 hän oli perustamassa Sunnuntai-päivälehteä, jossa käsiteltiin maailman menoa, jota ensimmäinen maailmansota väritti. Kuten Leinon kohdalla aiemminkin, tuotteliaisuuden takaa löytyi nainen: vuonna 1916 julkaistiin Helkavirsien toinen sarja, ja tällöin hän myös ihastui kirjailija Aino Kallakseen.

Suhde on vahvasti läsnä Leinon vuonna 1918 julkaisemassa runokokoelmassa Juhana Herttuan ja Cathrina Jagellonican lauluja, mutta tälläkään kertaa suhde ei ollut pitkäikäinen ja se päättyi kolmen vuoden jälkeen 1919.

Sota jätti syvän haavan

Vuonna 1918 syttynyt sisällissota oli Eino Leinolle kova paikka. Hän oli ennen kaikkea rauhanmies, joka kammoksui aseita. Suomalaisuus ja suomalaisen kansakunnan syntyminen olivat hänelle tärkeitä asioita, ja sota testasi niitä. Hän oli jo ennen tätä järkyttynyt maailmansodan raakuudesta, ja sisällissotaa hän seurasi aitiopaikalta.

Leino oli seurannut kansakunnan jakautumista läheltä, ja hänellä oli tuttavia tulevan sodan molemmilla puolilla. Sodan syttyessä hän oli yksityishotellissa Helsingissä, joka oli punaisten hallussa. Hän oli siis saarroksessa ”sotavankina”, ja Vapauden kirja -runokokoelman (1918) esipuheessa hän kertoo kirjoittaneensa runot sodan äänten keskellä.

Unikkoja pellolla
Sota oli vahvasti Leinon tuotannossa läsnä. Katkelma 1919 julkaistusta Vapauden vilja -runosta: ”Näät Moskova pettää, on pettänyt ennen, ja pettävi tuhansien vuosien mennen”. (Kuva: Unsplash/Laurentiu Iordache)

Sota jättikin häneen parantumattoman jäljen: ihannekuva rauhasta oli särkynyt niin maailmalla kuin Suomessa, ja suomalainen yhteiskunta oli kääntänyt hänelle selän. Sodan traumat ja rahoituksen loppuminen johtivat syvään katkeruuteen Suomea kohtaan, ja Viron-matkallaan hän jopa anoi Viron kansalaisuutta.

Sodan aikoihin Leinon terveys alkoi reistailla, mikä johtui osin boheemeista elämäntavoista: epäsäännöllinen elämä majatalosta toiseen sekä juopottelu olivat jättäneet jälkensä sekä kehoon että mieleen, ja hän kuoli vuonna 1926 47-vuotiaana.

Nykypäivän mittapuulla Eino Leino kuoli nuorena, mutta 1920-luvulla miesten elinajanodote oli reilut 40 vuotta.

Eino Leinon perintö

Eino Leinon viimeisiä vuosia väritti köyhä ja sairauksien täyttämä kulkurielämä, mutta pian kuoleman jälkeen hänet nostettiin ”kansakunnan kaapin päälle” – sanonta, joka on yhdistetty Leinon suuhun. Tänä päivänä hänet luetaan Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin ja etevimpiin runoilijoihin, mutta hän on onnistunut herättämään harvinaisen ristiriitaisia ja vaihtelevia tunteita.

Uransa alkupuolella Leino nousi kansallisromantiikan äänitorveksi, mutta jo sotien jälkeen hän oli jäänyt ajassa jälkeen, ja monet uudemmat kirjailijat ja runoilijat vierastivat hänen tuotantoaan. Yksi kritiikin aiheista on liittynyt valtaviin julkaisumääriin: vuosikymmenten aikana usea kriitikko on kokenut, että Leinon tuotantoon mahtuu useita merkkiteoksia mutta myös paljon vähäpätöisempiä tekstejä, jotka laskevat kokonaisarvoa.

Kiitosta hän on puolestaan kerännyt poikkeuksellisen etevästä suomen kielen käytöstä sekä rohkeudesta käsitellä ajankohtaisia aiheita rehellisesti. Erityisesti hänen runojensa koetaan kuvaavan suomalaista sielunmaisemaa aidoimmillaan, ja häntä pidetäänkin ensimmäisenä kansallisromantiikan edustajana Suomessa.

Hänen kykyään venyttää suomen kieltä niin runoihin, näytelmiin, sanomalehtiin, proosaan kuin käännöskieleenkin voi myös pitää aikaansa nähden poikkeuksellisena. Ei siis ihme, että Leinon synnyinpäivänä 6. heinäkuuta juhlistetaan Eino Leinon sekä runon ja suven päivää.

Lähteet

  1. Caven, T. Katkera, Suomeen pettynyt Eino Leino. Yle. <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/02/katkera-suomeen-pettynyt-eino-leino> (viitattu 22.9.2022)
  2. Kainuuneinoleinoseura.fi, Eino Leino. <https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leino/> (viitattu 19.9.2022)
  3. Nevala, Maria-LiisaLeino, Eino. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997 (viitattu 22.9.2022) Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002833 (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu)
  4. Piippo, E. & Heikura, P. Aristoteleen kantapää: Suomen itsenäistyminen, sisällissota ja Eino Leino
  5. Yle.fi, Eino Leino, runoilija, äidinpoika ja naistenmies <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/eino-leinon-paiva-runon-ja-suven-paiva-67/>(viitattu 21.9.2022)
>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.