Kappaleet
Tiesitkö, että essee-sana on peräisin latinan sanasta exagium, joka tarkoittaa punnitsemista? Tekstilajina sen juuret löytyvät puolestaan 1500-luvun Ranskasta ja kirjailija Michel de Montaignen kynästä. Hänen teoksensa Esseitä (Essais) oli ensimmäinen laatuaan siinä, että kirjailija kirjoitti itsestään sekä omista ajatuksistaan ja tunteistaan pohdiskelevasti – ennen sitä tekstit olivat palvelleet lähes poikkeuksetta jotain suurempaa tarkoitusta ja päämäärää, kuten kristinuskoa ja sen leviämistä, eikä subjektiivisuudella ollut tilaa.
Se kirjallisuuden historiasta! Kuten arvata saattaa, tämä artikkeli keskittyy esseeseen tekstilajina ja niiden kirjoittamiseen. Monelle pelkkä essee-sanan kuuleminen voi aiheuttaa kylmiä väreitä ja kauhukuvia koulunpenkiltä tai yo-kokeista. Niiden kirjoittaminen ei kuitenkaan ole rakettitiedettä, vaan jokaisen kynästä syntyy kelpo essee oikeanlaisella suunnittelulla ja harjoittelulla.
Mikä essee on?
Esseetä on turha lähteä määrittelemään sen tarkemmin, sillä yhdelle esseestä tulee mieleen ylä-asteen ruotsinkokeiden 300 sanan kirjoitelmat ja toiselle filosofien pohdiskelevat, monisivuiset tekstit. Kumpikaan ei ole tässä väärässä, sillä esseenä voidaan pitää melkein mitä tahansa tekstiä, joka ei istu minkään toisen tekstilajin raameihin.
Esseet voi jakaa karkeasti kahtia subjektiivisiin esseisiin sekä objektiivisiin eli tutkielmaesseisiin. Subjektiivisessa esseessä kirjoittajan omat mielipiteet ja ajatukset nousevat vahvasti esiin, kun taas tutkielmaessee on neutraali ja asiapitoinen kirjoitus, joka käsittelee tiettyä tutkimusongelmaa tai -kysymystä.
Esseen rakenne
Ennen jokaista esseetä on hyvä pysähtyä miettimään, mihin teksti pyrkii – mihin se osuu subjektiivinen–objektiivinen-akselilla. Tämä vaikuttaa paljon siihen, miten esseetä lähdetään rakentamaan.
Oli essee millainen tahansa, se koostuu johdannosta, käsittelykappaleista ja lopetuksesta. Johdannon eli aloituskappaleen tarkoitus on herättää lukijan mielenkiinto, pohjustaa käsiteltävää aihetta ja esitellä keskeisiä käsitteitä. Johdantoa seuraa varsinainen leipäteksti, jossa aiheeseen pureudutaan kunnolla. Esseen aihe on hyvä jakaa niin, että kussakin käsittelykappaleessa käsitellään tiettyä osa-aluetta. Esseen lopusta löytyy lopetuskappale, joka nitoo esseen ajatukset yhteen.
Aloitus- ja lopetuskappaleen tulisi muodostaa ympyrä: jos kerrot johdannossa pohtivasi, kuuluvatko tappelut jääkiekkoon, tiivistä vastauksesi lopetuskappaleessa. Älä kuitenkaan tyydy siihen, vaan lisää ripaus jotain, mitä lukija voi jäädä pohtimaan tai mitä tulevaisuuden esseet voisivat käsitellä.

Esseen jäsentely
Hyvä essee kuljettaa ydinajatusta koko tekstin läpi. Jos lähdet kirjoittamaan esseetä summanmutikassa, punainen lanka todennäköisesti katoaa matkan varrella. Siksi suunnitteluvaiheessa on tärkeä miettiä, miten käsittelykappaleet rakentaa eli miten käsiteltävän aiheen jäsentelee.
Esseen voi jäsennellä esimerkiksi
- vertailun varaan: tappelut eivät kuulu jääkiekkoon vs. kuuluvat
- kronologisesti: autojen kehitys 1800-luvulla, 1900-luvulla ja 2000-luvulla
- aihepiirin mukaan: parhaat, hyvät ja huonot keinot sähkön säästämiseen
- näkökulman perusteella: Suomessa, Euroopassa ja maailmalla TAI köyhän ja rikkaat
- ongelmanratkaisujärjestykseen: syy, seuraus, ratkaisu ja lopputuleman arvio
Esseen suunnittelu
Esseen suunnitteluun vaikuttaa olennaisesti kaksi asiaa: onko aihe/otsikko ennalta määrätty ja kuinka paljon suunnitteluun on aikaa. Koetilanteessa otsikko on usein valmiina tai aiheen saa valita muutamasta vaihtoehdosta. Tällöin suunnittelu nojaa ennakkotietoon, eikä kirjoittamisessa hyödynnetä muuta aineistoa.
Jos esseen kirjoittaa omaksi ilokseen tai kotona, iso osa suunnittelusta menee aiheeseen tutustumiseen ja aineiston valintaan. Alta löydät konkreettisia kirjoitusvinkkejä, joista monia voi hyödyntää sekä koetilanteessa että kotioloissa.

Ensimmäinen vinkki on vapaamuotoinen suunnittelu: kirjoita muistiin kaikki, mitä aiheesta tulee mieleen. Älä mieti tässä vaiheessa loogisuutta tai kielioppia, vaan anna ajatuksen juosta vapaana. Ajatuksia voi aluksi listata ja alkaa pikkuhiljaa yhdistelemään miellekartaksi.
Kun pää alkaa lyödä tyhjää, on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen: aiheeseen ja aineistoon tutustumiseen (mikä ei tietenkään onnistu perinteisessä koetilanteessa). Tarkoitus on hankkia aiheesta lisätietoa eli perehtyä siihen, mitä aiheesta on jo kirjoitettu. Aluksi on hyvä vain silmäillä tarjontaa ja poimia potentiaalisia lähteitä ylös. Kun kokonaiskuva alkaa hahmottua, voi siirtyä tarkempaan lukemiseen.
Seuraavaksi kannattaa miettiä, miltä kantilta käsiteltävää aihetta lähestyy. Olitko samaa vai eri mieltä aineiston kanssa? Ollaanko aiheesta ylipäätään eri mieltä? Vertailu saattaa olla antoisin jäsentelytapa. Jos aihe taas on historiallinen, kronologinen lähestymistapa voi olla paikallaan, kun taas globaaleja aiheita voi lähestyä esimerkiksi näkökulman perusteella – ilmastonmuutoksen vaikutukset meillä ja muualla.
Tämän jälkeen on hyvä suunnitella rakennetta yksityiskohtaisesti. Mitä aineistoja käytät? Miten johdattelet lukijaa aiheeseen? Missä järjestyksessä käsittelet sisältöä? Jääkiekkotappeluista voisi kirjoittaa esimerkiksi vertailevan esseen, jolloin suunnitelma voisi näyttää tältä:
Kappale | Funktio | Sisältö |
---|---|---|
Johdanto | aiheen esittely ja teesi eli ydinväittämä | Tappelut eivät kuulu jääkiekkoon. |
1. kk | teesiä vastustava seikka 1 | Tappelut ovat osa perinnettä. |
2. kk | teesiä vastustava seikka 2 | Tappelut viihdyttävät yleisöä. |
3. kk | teesiä puoltava seikka 1 | Tappeluilla ei ole samanlaista roolia kuin ennen. |
4. kk | teesiä puoltava seikka 2 | Tappelut aiheuttavat loukkaantumisia. |
5. kk | teesiä puoltava (ja vahvin) seikka 3 | Tappeluista johtuvat aivotärähdykset voivat aiheuttaa pysyvää vahinkoa. |
Lopetus | summaus | Osa on puolesta ja osa vastaan, mutta viihteellisyys ei riitä oikeuttamaan tappeluita. |
Tässä esimerkissä lopetuskappaleen lisämauste voisi olla se, että jääkiekossa vaalitaan perinteitä, joten saa nähdä, ovatko jääkiekkoliitot valmiit kieltämään pitkän perinteen.
Käsittelykappaleita kannattaa hahmotella vielä tarkemmin, jos aikaa ja jaksamista riittää: Mikä kappaleen ydinvirke on? Millä keinoin havainnollistat sen sisältöä (esimerkit, kuvat)? Mitä lähteitä käytät kyseisessä kappaleessa? Miten erottelet oman äänesi lähteistä? Esseen suunnittelu auttaa jäsentämään omia ajatuksia, mikä on yksi kirjoittamisen yleisistä hyödyistä.

Esseenkirjoittajan muistilista
Olet tähän mennessä oppinut esseen tavallisista rakenteista ja jäsentelytavoista. Alta löydät vielä muistilistan käytännön asioista, jotka kannattaa ottaa huomioon esseetä suunnitellessa ja kirjoittaessa.
- Jos saat valita aiheen itse, kirjoita sellaisesta aiheesta, josta olet kiinnostunut tai josta riittää sanottavaa.
- Jos aihe tai tehtävänanto on valmiina, seuraa sitä tarkoin. Essee voi olla todella hyvä, mutta siitä ei välttämättä saa hyviä pisteitä, jos vastaat otsikon ohi.
- Panosta suunnitteluun, sillä se helpottaa ja nopeuttaa varsinaista kirjoittamista.
- Aloita käsittelykappaleista, jos johdantoa on vaikea keksiä. Lopuksi yhtenäisen aloituksen ja lopetuskappaleen kirjoittaminen on helpompaa.
- Kirjoita raakaversio, muokkaa sitä ja oikolue lopuksi, sillä ensimmäinen versio on harvoin täydellinen.
- Jos jäät jumiin tai kirjoittaminen takkuaa, siirry eteenpäin! Erityisesti tietokoneella on helppoa palata taaksepäin ja hioa tekstiä.
- Ota tekstiin hieman etäisyyttä, jos mahdollista. Omalle kirjoitukselleen tulee helposti sokeaksi, ja hyvin nukutun yön jälkeen sen näkee tuorein silmin.
- Hyödynnä erityisesti pidemmissä esseissä otsikoita ja alaotsikoita, jotta kokonaisuuden hahmottaminen on helpompaa.
- Muista sisällyttää tieteelliseen esseeseen lähdeluettelo.
Jos haluat kehittyä esseenkirjoittajana toden teolla, omia tekstejään kannattaa lukea ja miettiä, missä onnistui ja missä riittää vielä kehitettävää. Liian kriittinen ei kuitenkaan kannata olla, sillä täydellisiä esseitä on todella vaikea kirjoittaa. Täydellisyyttä sitä paitsi harvoin vaaditaan, ja jos näin on, teksti menee aina useamman silmäparin läpi.
Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat