Onko äidinkielentunneista jo aikaa, ja haluaisit kehittää kirjoitustaitojasi? Haluatko kenties prepata äidinkielen yo-kokeisiin? Tästä artikkelipaketista löydät hyviä vinkkejä niin oikeinkirjoitukseen kuin esseisiin, ja tällä kertaa keskitymme kirjoittamisen tärkeyteen ja kirjoitustaidon kehittämiseen.

Interwebin kehityksen myötä kynä ja paperi ovat vaihtuneet HD-näyttöön ja näppäimistöön, ja vanhan nokialaisen tekstiviestit on korvattu Samsungien ja Applejen WhatsAppeilla, snäpeillä ja reelseillä. Kirjoittaminen ja kirjoitustaidot ovatkin tietynlaisessa myllerryksessä: kirjoitustaitoja pitäisi saada kehitettyä, mutta nykyarjessa viestiminen on niin nopeaa ja helppoa, että kehitys helposti tyssää ilman erillisiä ponnisteluja.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Miksi kirjoitustaidot ovat tärkeitä?

Mitä kirjoittamisesta tulee ensimmäisenä mieleen? Yhdelle se voi olla takavuosien koevastaukset, toiselle työsähköpostit, kolmannelle keino jäsentää ajatuksiaan ja neljännelle terapiamuoto. Voi myös olla, että kirjoittamista ei juurikaan harrasta tai ajattele, jolloin mieleen voi tulla esimerkiksi kavereiden kanssa viestittely.

Vaikkei sitä aktiivisesti ajattelisi, kirjoittaminen ja tekstit ovat vahvasti kaikkialla läsnä. Tänä päivänä sen kuitenkin helposti unohtaa: matkamuistot kulkevat mukana kuvina ja videoina, sanat on helppo korvata emojilla ja kirjoittamisen voi monessa tilanteessa välttää soittamalla ja puhumalla.

Jos matkaamme ajassa x-sataa vuotta eteenpäin, onkohan kaikki tekstit korvattu kuvilla, videoilla, tekoälyllä ja puheella? Kenties, mutta matka on vielä pitkä. Jos kirjoittaminen on tänä päivänä työlästä, arjessa tulee vastaan monenlaisia ongelmia. Se nimittäin harvoin riittää, että saa mekaanisesti sanat ja lauseet paperilla, vaan jokaisen pitäisi pystyä ilmaisemaan itseään selkeästi ja tilanteeseen sopivalla tavalla.

Yleisimpiä ongelmia ovat esimerkiksi väärinymmärrykset ja viestimisen hitaus. Arjessa niistä ei välttämättä ole haittaa, mutta koulu- ja työelämässä tilanne voi olla toinen. Jos siis joskus pohdit, mitä kirjoitustaidolla enää oikein tekee, tässä muistutuksena. Tarvitset kirjoitustaitoja, jos

  • haluat opiskella (edes jotenkuten menestyksekkäästi)
  • kirjoittaa hyvän työhakemuksen, työllistyä ja elättää itsesi
  • hoitaa asioita itsenäisesti verkossa.

Lista ei ole kovinkaan pitkä, mutta sen viesti on selkeä: luku- ja kirjoitustaidot ovat elämän perustaitoja, joita ilman on mahdoton pärjätä. Työhaastatteluun on vaikea päästä, jos hakemus on huono, verokorttikin pitää täyttää omin nokin eikä opintorahakaan kilahda tilille automaattisesti. Kirjoitustaito ei siis ole itsestäänselvyys ja sitä pitää muistaa arvostaa, mutta onneksi sitä voi myös harjoitella.

CV kannettavan tietokoneen näppäimistön päällä
CV ja työhakemus ovat jokaisen työikäisen tärkeimpiä dokumentteja. (Kuva: Unsplash/João Ferrão)

Miten kirjoittajana voi kehittyä?

Tavallisesta niekasta ei kasva kynäniekkaa yhdessä yössä, vaan se vaatii pitkäjänteistä ja säännöllistä harjoittelua. Alta löydät meidän vinkkimme, joilla omaa kirjoitustaitoaan voi lähteä hiomaan.

Perehdy, perehdy ja perehdy...

Joillekin kirjoittaminen on vaikeaa sen takia, että kielioppia ei tullut koskaan kunnolla opittua, kun taas toisille kyse voi olla luovuuden puutteesta. Hyvä kirjoitustaito vaatiikin monipuolista tietopankkia:

  • Kielioppi- ja oikeinkirjoitussääntöjen hallitseminen on perusvaatimus hyvälle tekstille. Jokaista sääntöä ei tarvitse muistaa ulkoa, mutta pitäisi vähintään tietää, mistä kimurantit kohdat saa tarkistettua. Perehdy siis kielioppiin ja oikeinkirjoitukseen, jotta voit keskittyä kirjoittaessa sisältöön.
  • Hyvää tekstiä on vaikea tuottaa ilman suunnittelua, joten tekstin tekemisen vaiheisiinkin on hyvä perehtyä. Kirjoitusprosessi sisältää tavallisesti ideoinnin, suunnittelun, tekstin tuottamisen ja muokkaamisen, ja kaikkiin näihin on tärkeä panostaa.
  • Tekstilajien tuntemus auttaa kirjoittamaan tilanteeseen ja tehtävänantoon sopivaa tekstiä. Essee rakennetaan eri tavoin kuin työhakemus, ja sähköposti esimiehelle on erilainen kuin kaveriporukan WhatsApp-viesti, ja se on hyvä pitää mielessä.

Kielioppia, oikeinkirjoitusta, kirjoitusprosessia ja tekstilajeja voi harjoitella esimerkiksi yksityisopetuksessa, kirjoituskursseilla ja omatoimisesti. Suomen kielen kohdalla Kotimaisten kielten keskus on aina luotettava lähde, ja heidän ohjepankistaan hyötyvät niin ammattikirjoittajat kuin aloittelijatkin.

Kirjoja kirjahyllyssä
Vaikka kielioppi- ja oikeinkirjoitussääntöjä on helppo tarkistaa netistä, monet suosivat fyysisiä painoksia. (Kuva: Unsplash/Nick Fewings)

Kirjoita, kirjoita ja kirjoita...

Kaikkea oppii parhaiten tekemällä, joten paras mahdollinen vinkki on kirjoittaa paljon. Päiväkirjat, kauppalistat, toimintasuunnitelmat, sähköpostit, runot, esseet – on oikeastaan se ja sama, mitä kirjoitat, kunhan kirjoitat!

Useasti aloittaminen on vaikein osa kirjoittamisesta. Kun kirjoittamisesta tulee hiljalleen rutiini, tekstin tuottaminenkin helpottuu. Kun kirjoittamisen yhdistää vielä edelliseen vinkkiin, opittuja asioita pystyy kokeilemaan ja harjoittelemaan käytännössä.

Säännöllisellä kirjoittamisella oppii myös itsestään kirjoittajana: Minkälaisia tekstejä on mukava kirjoittaa? Milloin tekstiä on helpoin tuottaa? Mitkä suunnittelutavat sopivat itselle parhaiten? Mitkä ovat vahvuutesi ja kehityskohteesi kirjoittajana? Vaikka maailma on pullollaan kirjoitusoppaita, kirjoittamista on hyvä lähestyä myös itsensä kautta.

Kirjoittamisesta ei kuitenkaan kannata ottaa liikaa paineita. Täydellisyyteen pyrkimisestä on usein enemmän haittaa kuin hyötyä, ja se heijastuu myös tekstiin, jos kynästä puristaa niin sanotusti liikaa. Kokeile siis rohkeasti eri tekstejä ja tekstilajeja, anna itsellesi armoa ja pidä taukoja, jos kirjoittaminen maistuu puulta.

Henkilö kirjoittamassa kirjan sivulle
Luovan kirjoittamisen harjoituksia voi suositella kaikille, sillä luovuudesta, kielellä leikittelystä ja rajojen venyttämisestä on monessa tekstilajissa hyötyä. (Kuva: Unsplash/Prophsee Journals)

Hanki palautetta ja reflektoi

Säännöllisellä kirjoittamisella voi oppia paljon, mutta se tehostuu entisestään, jos teksteistä saa silloin tällöin palautetta. Vaikka kirjoittaisi paljon ja taitavasti, omalle tekstilleen ja kirjoitustyylilleen voi sokeutua. Palautteen merkitys korostuu harjoittelun alkupuolella, sillä virheitä ja kehityskohteita on vaikea paikantaa, jos lukee ja kirjoittaa vain harvoin.

Kun saat lisää kokemusta, palautteeseen kannattaa toisinaan palata ja miettiä, oletko kehittynyt kirjoittajana ja onnistunut välttämään samoja virheitä. Omia tekstejä kannattaa myös lukea, vaikkei niistä saisi palautetta:

  • Mistä kohdista pidät ja mistä et?
  • Mitä tekisit tulevaisuudessa toisin?

Tässäkään kohtaa ei kannata olla liian kriittinen: sinun tuskin tarvitsee olla tekstilajien kymmenottelija, jos et kirjoita työksesi, ja harvoin silloinkaan. Reflektointi voi kuitenkin tuoda tekstiin lisää laatua ja sulavoittaa kirjoitusprosessia.

Joillekin voi olla vaikeaa kirjoittaa hyvää ja eheää esseetä tentissä. Tenttiaika voi jännittää eikä suunnitteluun kerkeä panostamaan, jolloin lopputulos voi lässähtää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisi huono kirjoittaja; kotona suunniteltu ja rauhassa tehty essee voi hipoa täydellisyyttä.

Tekstien ja kirjoitustilanteiden pohtiminen voi auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja heikkouksia kirjoittajana. Se on jo puoli voittoa, kun kirjoitusprosessista saa hiottua itselleen sopivan ja jokaista tekstiä lähestyy oikealla tavalla.

Nainen kannettavan kanssa terassilla
Yksi tykkää kirjoittaa kahvilan vilskeessä, toinen kuulokkeet korvilla ja kolmas kirjaston hiljaisessa tilassa. Mikä sinulle sopii parhaiten? (Kuva: Unsplash/Christin Hume)

Lue, lue ja lue...

Kirjoittaminen ei koskaan tapahdu kuplassa, vaan se kulkee käsi kädessä lukemisen kanssa. Kirjoittaja tarvitsee aina tekstilleen lukijan ja toisin päin, eikä olekaan sattumaa, että ahkerat lukijat ovat usein myös hyviä kirjoittajia.

Lukiessa sanavarastosi laajenee ja opit samalla tunnistamaan kielen piirteitä ja rakenteita. Kun luet vielä monipuolisesti, pystyt vertailemaan eri tekstejä sekä oppimaan niiden ominaispiirteitä ja sopivia tehokeinoja. Usein on hyvä aktiivisesti miettiä, mistä osista teksti koostuu ja mihin se pyrkii, mutta kielitaju kehittyy myös passiivisemmalla lukemisella.

Aluksi ei kannata liikaa stressata sitä, mitä valitsee luettavaksi, mutta pidemmän päälle on hyvä haastaa itseään ja lukea pidempiä tekstejä. ”Olet mitä syöt” on vanha viisaus, ja kirjoittamisen osalta sen voisi vääntää muotoon ”kirjoitat mitä luet” – pitkien tekstien kirjoittaminen on toisin sanoen vaikeaa, jos niitä ei koskaan kuluta. Samalla suurempia kokonaisuuksia voi olla vaikea hahmottaa, jolloin esimerkiksi essee voi olla pitkä mutta sen sisältö repaleinen.

Sellaisten tekstien kirjoittaminen on todella vaikeaa, mitä ei koskaan lue.

Yhdistä siis kirjoitusharrastuksesi lukemiseen ja aloita niistä teksteistä, joita haluaisit itse kirjoittaa. Näin mielenkiinto pysyy varmasti yllä ja saat lukemisesta mahdollisimman paljon irti. Kaunokirjallisuus on aina hyvä vaihtoehto, jos et tiedä mitä lukea, sillä kaunokirjallisissa teoksissa kieli on usein soljuvampaa ja vapaampaa, ja luovuudesta on hyötyä kaikenlaisessa kirjoittamisessa. Älä kuitenkaan haukkaa liian suurta palaa kerralla, vaan aseta maltillisia tavoitteita!

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.