Ohjelmointialalla on työvoimapula. Yhteiskunta digitalisoituu yhä laajemmin ja nopeammin, mikä luonnollisesti lisää työpaikkojen määrää. Tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomessa olisi tarvetta tuhansille tai jopa kymmenille tuhansille ohjelmoijille, ja tätä vajetta on pyritty täyttämään esimerkiksi täydennyskoulutusten avulla.

Ohjelmointitaitojen tärkeys on vahvasti läsnä nykyisessä opetussuunnitelmassa. Perusopetus ”tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen” – oppilaita pyritään siis kasvattamaan kohti tulevaisuuden itsenäistä elämää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, ja tieto- ja viestintätekniikan osaaminen on katsottu niin keskeiseksi osaksi yhteiskuntaa, että se on sisällytetty myös opetussuunnitelmaan yhtenä laaja-alaisena osaamisalueena.

Vuoden 2016 jälkeen koulutaipaleensa aloittaneet ovat opetelleet ohjelmointia ensimmäiseltä luokalta lähtien. Entä jos nuori innostuu koodauksesta todenteolla ja haluaa suunnata tulevaisuudessa ohjelmointialalle? Mitä sitten tulisi tehdä? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä ohjelmointi- tai koodaustehtäviin on monia eri polkuja.

Käymme tässä artikkelissa läpi niitä vaihtoehtoisia opintopolkuja, joita pitkin nuori voi päätyä ohjelmoinnin pariin. Listaamme myös vanhemmille opiskelijoille sopivia vaihtoehtoja, jos tavoitteena on esimerkiksi oman osaamisen täydentäminen tai uranvaihto.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Koodaus
Miska
Miska
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niilas
Niilas
6€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Miska
Miska
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niilas
Niilas
6€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Ammatilliset perustutkinnot

Suoraviivaisin tie ohjelmointihommiin peruskoulusta on ammatillisen perustutkinnon hankkiminen. Ammattiopistoja löytyy ympäri Suomea, ja niistä monet tarjoavat tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto-opintoja. Aiemmin tutkinnosta valmistui datanomeja, mutta ammatillisen koulutuksen uudistusten myötä nimikkeestä on luovuttu, ja sittemmin valmistuneet ovat olleet joko ohjelmistokehittäjiä tai IT-tukihenkilöitä.

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon opiskelijat voivat erikoistua oppilaitoksen mukaan esimerkiksi peliohjelmointiin, web-ohjelmointiin, kyberturvallisuuteen tai ICT-tukeen. Tutkinnon tavoitteena on antaa mahdollisimman kattavat perusvalmiudet ja ammattitaidon työelämää varten, ja omalla erikoistumisella voi vaikuttaa tulevaisuuden työalaan.

Lisäksi perustutkinnon suorittaneet ovat kelpoisia ammattikorkeakoulu- sekä yliopisto-opintoihin. Perustutkinnolla voi myös työllistyä suoraan ilman lisäopintoja. Tällaisissa tilanteissa työpaikat ovat todennäköisimmin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, sillä suurempiin ohjelmistotaloihin pääsy voi vaatia lisäopintoja ja työkokemusta.

Harmaa MacBook Pro -kannettava, kirja, vihko ja kyniä tummalla pöydällä
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto antaa hyvät perusvalmiudet sekä työelämään että jatko-opintoihin. (Kuva: Unsplash/Emile Perron)

Korkeakoulut

Ammattiopistosta valmistuneet ovat elämässään risteysvaiheessa: suunnatako työelämään vai opiskella lisää? Ylioppilaille valinta on usein selkeä, sillä ilman varsinaista ammattitutkintoa työllistymismarkkinat ovat kovin kapeat.

Opiskelutien valitsevien pitää myös tehdä valinta yliopiston tai ammattikorkean väliltä. Ohjelmoinnista kiinnostuneille tai tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon suorittaneille voi suositella muun muassa tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan opintoja. Koska niitä molempia voi opiskella yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, opiskelijan on valittava sekä opiskelupaikka että opiskeluohjelma.

Termitasolla tietojenkäsittely ja tietotekniikka viittaavat jotakuinkin samaan teknologian alaan – tietotekniikan voi nähdä alan yleisterminä. Käytännössä eri tutkinnoilla on sisäisiä painotuseroja sekä erilaisia erikoistumisvaihtoehtoja, mutta niistä valmistuneilla voi olla hyvin samanlainen urapolku, ainakin sen alkupuoliskolla: monet aloittavat ohjelmoijana tai koodarina teknologiayrityksessä.

Tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan ytimestä löytyy ohjelmointi: erilainen suunnittelu, testaaminen ja ohjelmien rakentaminen nojaa pitkälti ohjelmointiin. Siinä missä tietotekniikka voi painottaa enemmän laitteiston kehittämistä ja tietoverkkoja, tietojenkäsittely voi keskittyä informaation tuottamiseen ja koneelliseen käsittelyyn. Näillä tutkinnoilla voi työllistyä alalla kuin alalle, ja työtehtävät voidaan karkeasti jakaa ylläpito-, tutkimus-, kehitys- ja asiakaspalvelutehtäviin, ja erityisesti tutkimuspuolella on paljon yliopistotutkinnon suorittaneita.

Yleisellä tasolla yliopisto-opinnot luovat vankemman teoreettisen pohjan, kun taas ammattikorkeakouluissa painotetaan käytännönläheisyyttä ja yritysyhteistyötä.

Nämä ovat vain esimerkkejä tutkinnoista, jotka sisältävät ohjelmointia. Todellisuudessa ohjelmointi on vain yksi niiden osa-alue, vaikkakin keskeinen sellainen, ja tutkinnoista saa valmiudet myös muihin kuin ohjelmoijan tehtäviin.

Tietyt korkeakoulut tarjoavat myös tutkinto-opintoja, joissa ohjelmointitaidot ovat kaiken A ja O. Erinomainen esimerkki on Xamkin tarjoama peliohjelmoinnin insinöörilinja, josta saa kattavat valmiudet pelialalle sekä ammattitaidon, jota voi hyödyntää myös muunlaisessa ohjelmistokehityksessä. Peliteollisuus onkin yksi nopeinten kasvavimmista aloista maailmassa, ja myös Suomeen palkataan jatkuvasti lisää osaajia. Erinomaisia esimerkkejä 2010-luvun menestyksekkäimmistä suomalaisista pelikehittäjistä ja -valmistajista ovat Supercell ja Rovio suosituilla mobiilipeleillään, kuten Clash of Clans ja Angry Birds.

Kansanopistot

Ohjelmointia voi halutessaan opiskella huomattavasti suppeammassa muodossa myös kansanopistoissa. Esimerkiksi Helsingin kansanopisto HEO tarjoaa pelisuunnittelun opintolinjaa, joissa keskitytään pelien ideointiin, prototyyppeihin, tiimityöskentelyyn ja kommunikaatiotaitoihin. Keskeisempiin sisältöihin lukeutuvat muun muassa ohjelmointi ja peligrafiikka.

Myös Kauhajoen opiston tarjoama Mediataide-Pelivisio on vuoden kestävä koulutuslinja, jossa keskitytään virtuaalitodellisuuteen sekä pelimaailmoihin muun muassa ohjelmoinnin keinoin.

Sinisiä, punaisia, keltaisia ja vihreitä piirroslintuja
Pelimaailmassa vain mielikuvitus on rajana, ja erityisesti mobiilipeleissä suositaan värikkyyttä sekä yksinkertaista mutta koukuttavaa pelattavuutta. (Kuva: Unsplash/Liao Je Wei)

Täydennyskoulutus ja kurssit

Ohjelmointialalle voi työllistyä myös täydennyskoulutusten ja koodauskurssien kautta. Täydennyskoulutuksista merkittävin on Highway 2 Code (H2C) -koulutus, jossa ovat Centria-AMKin lisäksi mukana Oulun, Kajaanin, Vaasan, Jyväskylän ja Turun ammattikorkeakoulut.

H2C koostuu 40 opintopisteestä: jokainen opiskelija suorittaa 30 pistettä valitsemastaan aihealueesta sekä 10 pistettä työssäoppimisen tai projektityön muodossa. Suoritettuaan H2C-opintojakson, opiskelija voi hakea tiettyihin mukana oleviin ammattikorkeakouluihin opiskelemaan ilman valintakoetta esimerkiksi tietotekniikan insinööri- tai tietojenkäsittelyn tradenomitutkintoa.

Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa kaikkia ohjelmoinnista kiinnostuneita, erityisesti maahanmuuttajia ja naisia, jotka ovat ammattiryhmässä aliedustettuja. Samanlainen pyrkimys on myös Mimmit koodaa -ohjelmalla, joka pyrkii murtamaan alalla vallitsevia stereotypioita ja myyttejä – koodaaminen ja ohjelmistokehitys eivät rajoitu vain miehiin ja matemaattisesti lahjakkaisiin.

Lisäksi ohjelmointia voi opiskella kurssimuotoisesti. Esimerkiksi Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston tarjoamat MOOCit eli kaikille avoimet verkkokurssit (Massive Open Online Course) tarjoavat laadukkaan ja ilmaisen ohjelmointiin liittyvän opiskelupaketin. Aallon tarjoama kurssi kattaa Ohjelmointi 1 -kurssin, kun taas Helsingin yliopiston MOOC sisältää Ohjelmoinnin perusteet sekä jatkokurssin (yhteensä 10 opintopistettä).

Koodauskurssit sopivat erityisesti heille, jotka haluavat täydentää omaa osaamistaan tai kokeilla ohjelmointia ilman sen suurempaa sitoutumista. Valtaosa täydennyskoulutuksista ja kursseista suoritetaan etänä, joten niitä pystyy tekemään missä tahansa, milloin tahansa. Ne sisältävät usein myös mentorointikanavan, josta saa tarvittaessa apua ohjaajilta ja kanssaopiskelijoilta.

Ihmisiä istumassa luentosalissa
Aalto-yliopisto on kansainvälisissä yliopistoluokituksissa maailman 150 parhaan yliopiston joukossa ja toisena Suomen sisäisessä rankingissa Helsingin yliopiston perässä. (Kuva: Unsplash/Dom Fou)

Harrastuneisuus ja elinikäinen oppiminen

Ohjelmoijaksi voi siis päätyä monella eri tavalla: toisesta ääripäästä löytyvät tulevaisuudessa ne, jotka ovat aloittaneet ohjelmoinnin opinnot ala-asteella, suorittaneet sitten tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon ja valmistuneet korkeakoulusta vielä tradenomiksi, insinööriksi tai maisteriksi. Toisesta päästä löytyvät taas ne, jotka päätyvät alalle täydennyskoulutusten tai itseopiskelun avulla.

Koulutus ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa työllistymisen kannalta: työnhaun yhteydessä hakijat suorittavat usein ohjelmointitehtävän, jolla mitataan osaamista. Kaikkia työnantajia ei kiinnosta, onko pätevyydet hankittu koulun penkiltä, yksityisopetuksesta tai omien harrastusten kautta, kunhan sitä vain on. Ei olekaan ennenkuulumatonta törmätä yrityksiin, jotka kouluttavat osaajiaan itse. Ohjelmointi kattaa niin monet käyttötarkoitukset, ettei yritys välttämättä tarvitse ohjelmoinnin kymmenottelijaa vaan spesifimmän ammattilaisen.

Digiyhteiskunnassa ohjelmointitaitoja tarvitaan kaikkialla, ja koodaajia tarvitsevia yrityksiä kasvaa kuin sieniä sateella.

Oma kiinnostus ja harrastuneisuus ohjelmointia kohtaan voivat siis avata työmaailman ovet, mutta alalla eteneminen ja lisäkokemuksen saaminen vaativat usein jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä. Omilla projekteilla voi harjoitella esimerkiksi työpaikan ulkopuolisia ohjelmointikieliä tai teknologioita.

Elinikäisen oppimisen tarve liittyy olennaisesti alan nopeaan kehitykseen. Kun ohjelmoinnin tarve leviää yhteiskunnassa, syntyy uusia käyttötarkoituksia, jotka voivat vaatia uudenlaista osaamista ja ennen kaikkea enemmän osaajia. On myös todennäköistä, että ohjelmointikielten väliset suhteet elävät tulevina vuosina ja vuosikymmeninä – jotkut menettävät asemansa tärkeimpien kielten joukossa, toiset taas vahvistavat omaansa, ja niiden joukkoon tulee varmasti myös uusia ohjelmointikieliä.

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Loading...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.