Jokainen pystyy kirjoittamaan koodia, jonka kone ymmärtää. Hyvä koodaaja kirjoittaa koodia, jonka ihminen ymmärtää. - Martin Fowler

Ennen 1980-lukua tietokoneet olivat luksusta ja varattu pääsääntöisesti internetin kehittäjille sekä Piilaaksoon älyköille; tavallisella kansalla ei ollut pääsyä tietokoneelle tai internettiin kuten tänä päivänä. Kaikki tämä kuitenkin muuttui räjähdysmäisesti, kun digiaika alkoi 1980-luvun puolivälissä. Ensin tietokoneet ottivat paikkansa muiden arkielämän laitteiden, kuten pesukoneiden, joukossa, ja 1990-luvulla niistä kasvoi yritysten ja kotitalouksien peruskalustoa television ja puhelimen rinnalla.

Vaikka älypuhelinten ja tietokoneiden kaltaisten teknologioiden käytöstä on monia haittoja, niistä saadut hyödyt voittavat haitat reippaasti, ja tästä saamme kiittää erityisesti ohjelmoijia ja koodaajia. Harva tulee ajatelleeksi sitä, miten kädessä tai pöydällä oleva laite on tehty ja kuka sen kehitti – päähuomio on luonnollisesti itse käytöllä. Kaikki, mitä puhelimella ja tietokoneella teemme, nojaa kuitenkin koodaajien työhön.

Tästä syystä halusimme tarjota kaikille ohjelmoinnista kiinnostuneille tietopaketin siitä, mistä koodaamisessa on pohjimmiltaan kyse.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Koodaus
Miska
Miska
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niilas
Niilas
6€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Miska
Miska
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niilas
Niilas
6€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Koodaus pähkinänkuoressa

Voi hyvin olla, että olet kuullut koodauksesta ja ohjelmoinnista ja ymmärrät sen tärkeyden nyky-yhteiskunnassa, muttet todellisuudessa tiedä, mitä kaikkea se pitää sisällään. Tiivistäen ja yksinkertaistaen voisi sanoa, että koodaus on ohjelmointia, jossa eri laitteille luodaan käskyjä ja ohjeita, miten toimia erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä.

Koodauksen voi ajatella ihmisen ja tietokoneen välisenä viestintänä. Tietokoneet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään pöytäkoneisiin tai kannettaviin, vaan niitä on kaikkialla: puhelimissa, autoissa, tiskikoneissa ja televisioissa. Jotta nämä eri laitteet pystyvät toimimaan, niiden kanssa pitää pystyä viestimään, mikä tapahtuu koodin avulla.

Ohjelmoinnin tai koodauksen kohdalla kuulee usein käytettävän legopalikka-vertausta: kun yhdistät palikoita toisiinsa, syntyy kokonaisuus, valmis rakennelma. Koodaus on yksinkertaisimmillaan samanlaista – yksi legopalikka on kuin yksi rivi koodia eli käsky. Kun koodia kirjoitetaan allekkain tarpeeksi ja oikein, syntyy toimintaohje eli algoritmi ja lopulta ohjelma.

Elokuvat antavat usein vääristyneen kuvan koodauksesta; todellisuudessa kukaan ei syötä tietokoneen näytölle hurjia määriä kummallisia komentoja yön pimeydessä, vaan kyseessä on yksityiskohtaista ja säännönmukaista viestintää.

Koodia mustalla taustalla
Koodaus voi vaikuttaa aloittelijan silmiin sekavalta ja monimutkaiselta, mutta todellisuudessa se on erittäin säännönmukaista viestintää ihmisen ja koneen välillä. (Kuva: Unsplash/Markus Spiske)

Monet eri opintopolut voivat viedä ohjelmointialalle, mutta myös omalla harrastuneisuudella on merkitystä.

Erilaiset ohjelmointikielet

Jatketaan koodaus-käsitteen purkamista tosielämän vertauksilla. Ihmiset viestivät toisilleen tietyllä kielellä, tavallisesti äidinkielellään – myös tietokoneilla on omat kielensä, eivätkä ne kaikki ymmärrä toisiaan.

Koodaukselle on tänä päivänä lukuisia eri käyttötarkoituksia, joista monet vaativat omanlaisen ohjelmointikielensä. Ohjelmointikielen määritelmä vaihtelee käyttöyhteyden perusteella, joten tarkkaa lukua niiden määrästä ei voi antaa. Se on varma, että niitä on satoja, joidenkin lähteiden mukaan jopa tuhansia.

Ensimmäiset ohjelmointikielet olivat ykkösten ja nollien jonoja eli konekieltä, jota tietokone ymmärtää. Tällainen koodaaminen oli luonnollisesti hankalaa, minkä myötä alettiin kehittämään helpommin ymmärrettäviä viestintätapoja. Ensin syntyi symbolinen konekieli, jota sitten käännettiin konekielelle erityisen ohjelman avulla.

Kun hyppäämme ajassa eteenpäin tähän päivään, tällaiset vaivalloiset, matalan tason ohjelmointikielet on monessa paikkaa korvattu korkean tason kielillä. Korkean tason ohjelmointikielten olennaisin ero mataliin on se, että ne muistuttavat tavallista ihmisten käyttämää kieltä, eivätkä ne rajoitu vain tiettyyn tietokoneeseen tai järjestelmään.

Yleisiä ohjelmointikieliä ovat muun muassa:

  • JavaScript
  • Java
  • Python
  • C#
  • PHP
  • Ruby

PHP:ta käytetään erityisesti verkkosivujen kehityksessä, HTML:ää puolestaan tekstin muotoilussa, ja C# sopii erityisesti Windowsin työpöytäsovelluksiin. Jokaisen koodaamisesta kiinnostuneen kannattaakin miettiä, mitä koodaukselta haluaa. Käyttötarkoituksia on niin monia, ettei ole olemassa yhtä oikeaa ja kaikkiin tilanteisiin sopivaa ohjelmointikieltä.

Jos tiettyä tavoitetta ei ole, kannattaa valita joku monikäyttöisistä ja alustariippumattomista kielistä, kuten JavaScript tai Python, jotka kuuluvat käytetyimpien kielin joukkoon. JavaScript on yleisessä käytössä esimerkiksi verkkosovellusten tekemisessä, ja monet yleiset selaimet tukevat sitä. Ohjelmointikielten valinnasta ei kuitenkaan kannata stressata liikaa; jos tavoitteena on koodaajan ammatti, tulet varmasti opintopolulla opettelemaan useamman kielen väistämättä. Jos taas haluat kokeilla jotain kieltä harrastusmielessä, kaikilla monikäyttöisillä ja yleisillä kielillä pääsee hyvin alkuun. Tärkeintä olisi se, että alat ymmärtämään koodikielten ominaispiirteitä ja ohjelmoinnille tyypillistä ongelmanratkaisua.

Koodausta ja ohjelmointikieliä voi olla haastavaa opetella itsenäisesti, joten niistä kiinnostuneiden kannattaa suunnata esimerkiksi koodikursseille tai yksityisopetukseen, joiden avulla voi hyvin kokeilla, sopiiko koodaaminen omalle kohdalle. Pelkkä aiheen harkitseminen kuitenkin kannattaa, sillä koodareille löytyy yhä enemmän ja enemmän kysyntää.

Kaksi kirjaa pystyssä ja vieressä kaktus
Eri ohjelmointikieliä voi opiskella myös kirjoista käsin, mikä sopii erityisesti yksittäisten ohjelmointikielten opiskeluun. (Kuva: Unsplash/Greg Rakozy)

Ohjelmointi 2000-luvun ytimessä

Ohjelmointi ja sen ymmärtäminen ovat tietoyhteiskunnan keskiössä. Uudessa opetussuunnitelmassa ohjelmoinnin opetus alkaa jo ensimmäisillä luokilla, mikä kuvastaa sen tärkeyttä. Tulevaisuuden osaajan perustietopankista ei siis löydy vain matemaattisia, kielellisiä ja sosiaalisia taitoja vaan myös ohjelmointiosaamista.

Koodaajille löytyy kysyntää myös työmarkkinoilla. IT-alalla on huutava työvoimapula, ja markkinoilla on kysyntää tuhansille osaajille. Ristiriita syntyy siinä, että IT-alalta valmistuu vuosittain vain noin 1000 ihmistä, eivätkä kaikki keskity ohjelmointiin.

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n (Tivia) teettämän uratutkimuksen mukaan IT-alan yrityksissä on keskimäärin auki noin 2–5 työpaikkaa, ja joka kymmenennessä yrityksessä on jopa yli 20 paikkaa auki. Koodaajille riittää siis kysyntää, ja yhteiskunnan digitalisoituessa siihen tuskin on tulossa muutosta, päinvastoin – osaajavaje tulee todennäköisesti vain kasvamaan tulevaisuudessa.

Ohjelmoijien kysynnän voi nähdä myös nyky-yhteiskuntaa ja arkea tarkastelemalla. Jatkuva digitalisaatio ja sähköistyminen vaativat aina uusien ohjelmien, sovellusten ja palveluiden kehittämistä, mikä ei onnistu ilman koodia. Koronapandemian myötä etäpalvelut ja etätyöt ovat myös lisääntyneet huomattavasti, mikä osaltaan nopeuttaa kehitystä. Ohjelmoinnin etäopiskelu on myös nousussa.

Vastaavan trendin voi nähdä myös työmarkkinoilla: ohjelmoijien työt eivät rajoitu pelkästään teknologiayrityksiin, vaan ohjelmointiosaamista tarvitaan kaikkialla. Vastavalmistuneen ohjelmoijan työpaikka voi löytyä esimerkiksi hyvinvointi- tai terveysalalta; yhä harvempi työpaikka on täysin irrallaan digitaalisesta maailmasta.

Kannettava tietokone, puhelin, avainnippu ja avoin vihko puutasolla
Koodauksen opettelu ja harjoitusten tekeminen ei vaadi muuta kuin toimivan tietokoneen sekä internetyhteyden. (Kuva: Unsplash/AltumCode)

Sukupuoli ei bittejä kiinnosta

Ohjelmointiin yhdistetään usein tiettyjä uskomuksia ja stereotypioita, jotka eivät todellisuudessa pidä paikkansa. Yksi keskeinen liittyy ohjelmoinnin sisältöön: vaikka tässäkin artikkelissa on keskitytty koodaukseen ja itse koodiin, ohjelmoinnissa on kyse paljon muustakin. Parhaimmillaan se on luovaa ongelmanratkaisua ja mielikuvituksellista tiimityötä. Kyseessä ei siis ole itsenäistä puurtamista yön pikkutunneilla vaan tavalliselle työtunneille osuva sosiaalinen ammatti.

Ohjelmoija ei myöskään ole matemaattinen miesnero, vaikka todellisuudessa IT-ala on vahvasti miesvoittoinen. Ei ole mitään syytä, miksei nainen voisi olla koodari. Tätä ajatusta on lähtenyt viemään eteenpäin erityisesti Mimmit koodaa -ohjelma, joka pyrkii antamaan naisille mahdollisuuden tasa-arvoiseen opiskeluun, työhön ja menestykseen.

Tiesitkö, että 1940–1960-luvuilla tietokoneohjelmointia pidettiin ensisijaisesti naisten työnä?

Ohjelmointi ei siis vaadi erityisosaamista, eikä se ole sukupuoli- tai ikäriippuvainen taito. Totta kai toiset oppivat ohjelmointia nopeammin kuin toiset, mutta kaikki voivat oppia sitä säännöllisellä ja pitkäjänteisellä harjoittelulla. Vanhempi ikä voi osaltaan myös tukea ohjelmoinnin oppimista: aikuisten looginen päättely ja ongelmanratkaisu on kehittyneempää kuin lapsella, mikä on selvä etu.

Yksi uskomus liittyy ohjelmointikieliin ja niiden tarpeisiin. Työelämä on alati muuttuvainen, joten tämänhetkisten työkielien tuijottaminen ensimmäistä kieltä valitessa ei kannata. Viiden tai kymmenen vuoden päästä suosituin ohjelmointikieli voi olla täysin eri; toisaalta ensimmäinen työpaikka voi löytyä yrityksestä, joka ei kyseistä kieltä tarvitse – taitava ohjelmoija oppii uuden kielen nopeasti, jos tarve niin vaatii.

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Loading...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.