Englanti ja Britteinsaaret tunnetaan monista asioista, mutta ruoka ei valitettavasti kuulu niihin. Päinvastoin monet pitävät sitä jopa heikkona–tai ainakin tylsänä. Kai sekin kertoo jotain, että englannin kieli on levinnyt ympäri maailmaa mutta brittiläinen ruoka ei.
Englantilainen keittiö on kuitenkin monella tapaa maineensa vanki, sillä se on parhaimmillaan todella maukasta ja monipuolista. Se on myös makumaailmaltaan melko lähellä suomalaisia perinneruokia, joten vaikka englantilaiset ruoat eivät nauttisi suurta suosiota maailmalla, ne voivat olla suomalaiseen suuhun oikein herkullisia!
Suolaisia klassikoita
Brittiläinen keittiö ei turhia hienostele, vaan se nojaa laadukkaisiin lähituotteisiin sekä yksinkertaisiin mutta vahvoihin makuihin. Jokainen Britteinsaarilla matkustanut on väistämättä törmännyt englantilaiseen aamiaiseen, ja siitä keittiö tunnetaankin parhaiten.
Unohtamatta kuitenkaan niin sanottua Englannin kansallisherkkua, johon lukeutuu Beef Wellington, eli Wellingtonin pihvi. Se tunnetaan erityisesti herkullisesta naudan sisäfileestä, joka on kääritty voitaikinaan ja kypsennetty täydellisyyteen.
Englannin kielen kurssi netissä Superprofin kanssa!
Englantilainen aamiainen
Englantilaisesta aamiaisesta on monia variaatioita, mutta niin sanottu ’Full English’ on ollut pitkään brittiläisten suosikki. Ja siitähän ei syötävää puutu:
- paistettua pekonia
- brittiläistä makkaraa
- paistettua kananmunaa
- papuja tomaattikastikkeessa
- paistettua tomaattia
- paistettuja herkkusieniä
- verimakkaraa
- paahtoleipää
Aamiaisen kanssa otetaan yleensä teetä tai kahvia sekä appelsiinimehua, ja paahtoleivälle voi halutessaan laittaa marmeladia tai voita. Aamupala on siis valtavan tuhti, ja se kattaakin noin kolmasosan päivittäisestä ruoantarpeesta!
Brittiläinen aamiainen ei ole syystä tai toisesta kasvissyöjien ykkösherkku, mutta siitä löytyy myös kevyempiä, kasvisvetoisia vaihtoehtoja. Makkarat ja pekonin voi korvata esimerkiksi grillijuustolla tai lisäsienillä, ja riittäähän aamupalassa syötävää ilman lihaakin!
Perinteisen aamiaisen juuret löytyvät 1300-luvulta, ja nykyisessä muodossaan sitä on syöty 1900-luvun alusta saakka. Englantilaisella aamiaisella onkin mielenkiintoinen historia, kuten on myös englannin kielellä!
Fish 'n' Chips
Iso osa aamupalaherkuista päätyy lautaselle uunin tai pannun kautta, ja paistotrendi jatkuu myös perinteisissä fish ’n’ chipseissä. Ruoka on kerrassaan yksinkertainen, sillä siinä on vain uppopaistettua, leivitettyä kalaa ja ranskalaisia perunoita. Turska on ruokalajin suosituin kala, sillä sen pehmeä rakenne luo mukavan kontrastin rapean ulkokuoren kanssa.
Peribrittiläisiä annoksia voi löytää myös suomalaisista ravintoloista ja grilleistä, mutta sumusaarilla fish and chips -annoksia myydään nakkikioskia vastaavissa kojuissa sekä pubeissa, joissa kyytipojaksi on tapana ottaa yksi huurteinen.
Löydä juuri itsellesi mielenkiintoiset englannin kurssit!
Sunday Roast
Brittiläinen keittiö ei olisi mitään ilman hyviä paisteja, ja näistä Sunday roast on yksi suosituimpia. Erityisesti sunnuntaisin nautittava ruoka nojaa jälleen rehellisiin ja vahvoihin makuihin:
- paahtopaistia (nautaa, kanaa, lammasta tai possua)
- paistettuja perunoita
- Yorkshire-puddingia
- erilaisia kasviksia (herneitä, porkkanoita, papuja, kukkakaalia, parsakaalia...)
- lisukepiiraita (kasvis- tai lihatäytteellä)
- brittiläistä kastiketta eli gravya
Yorkshire-pudding on kuin pannukakun ja kohokkaan välimalli ja täydellinen lisä sunnuntaipaistiin, sillä se imee makuja ja kastiketta kuin paraskin pesusieni. Niiden tekeminen on myös todella helppoa, eikä se vaadi muuta kuin kananmunia, maitoa, vehnäjauhoja, öljyä ja suolaa!
Englannin yksityisopetus Turku Superprofilla!
Haluaisitko puhua enemmän englantia, mutta suomalainen aksentti vaivaa? Aksenteilla ei ole väliä, kunhan viesti välittyy, ja suomalaista aksenttia pidetään selkeänä!
Shepherd's Pie
Jos sunnuntaipaistilta on jäänyt lihaa yli, se on perinteisesti laitettu piiraan täytteeksi. Näin on syntynyt Shepherd’s Pie eli paimenten vuoka, jonka päällä on perunasoseesta tehty kuori. Perinteisesti vuokaruoan täytteenä on käytetty lammasta, ja jos aletaan halkomaan hiuksia, nautatäytteellä pitäisi puhua Cottage Piesta!
Ensimmäinen maininta Cottage Pie -nimestä löytyy 1700-luvun lopulta, kun taas Shepherd’s Piesta alettiin puhua 1800-luvun puolivälissä. 1800-luvun loppupuolella se levisi myös Ranskaan, joten älä ihmettele, jos Hachis Parmentier maistuu kovin samalta.
Perunan ja lihan lisäksi piirakkaan tulee yleensä kasviksia, kuten herneitä, porkkanaa, tomaattia ja sipulia.
Haluaisitko oppia lisää englantilaisista resepteistä? Apua tähän voit myös saada englannin kurssi Tampere!
Steak and Kidney Pie
Paimenten vuoka ei ole suinkaan ainoa piirakkatyyppinen hitti Britteinsaarilla, vaan siellä päin rakastetaan täytettyjä piiraita. Steak and Kidney Pie on klassikko, joka on auttanut brittiläiset läpi niin sota- kuin lama-aikojenkin.
Piiraiden parhaita puolia on se, että piirastaikinakannen alle voi piilottaa jos jonkinlaisia, pitkään haudutettuja muhennoksia, ja tässä versiossa on naudanlihaa, munuaisia, gravya ja sipulia. Sen kylkiäisiksi sopivat esimerkiksi tuoreet kasvikset, sienet ja perunamuussi.
Onnistuneen piiraan salaisuus piilee mehevässä lihassa, ja sen hauduttaminen vie aikaa, joten ruoan valmistus ei sovi hätähousuille!
Makeaa mahan täydeltä
Siirrytään jälkiruokien maailmaan brittikirjailija Ernestine Ulmerin sanoilla: (muita hauskoja ja inspiroivia englanninkielisiä lainauksia löytyy täältä!)
Life is uncertain. Eat dessert first.Ernestine Ulmer
Piirakoiden ja piiraiden suosio jatkuu myös jälkiruokapuolelle, sillä brittiläisten suosikkiherkkuja on omenapiirakka. Suomessa omenapiirakan omenansiivut asetellaan usein taikinan päälle, kun taas perinteisessä englantilaisessa versiossa uunissa tai pannulla pehmeäksi kypsennetyt omenat löytyvät rapean taikinakuoren alta.
Omenapiirakkaa ei kuitenkaan voi sanoa ”brittiläiseksi jälkkäriksi”, vaan niitä on syöty pitkään ympäri maailmaa. Kerrosjälkkäri trifle on sen sijaan selkeästi brittiläinen herkku.
Trifle
Triflet ovat olleet olennainen osa brittiläisiä jälkiruoka- ja teehetkiä aina 1700-luvulta saakka, ja sittemmin niistä on kyhäilty jos jonkinlaisia versioita. Kaikkia niitä yhdistää kuitenkin sokerikakku/keksit, kerma sekä raikas elementti marjoista tai hedelmistä.
Perinteisen triflen pohjalla on makealla alkoholilla (esim. sherryllä) kostutettu sokerikakku sekä custardia eli vaniljakastikkeen tapaista maitokiisseliä. Niiden päälle laitetaan hedelmäpaloja tai marjoja sekä kotitekoista hyytelöä. Sitten päälle laitetaan uusi kakkupala ja kerros, ja lopuksi annos koristellaan kermavaahdolla.
Perinteisessä triflessä on 3 tai 4 kerrosta, ja se kootaan läpinäkyvään astiaan, joten jälkkäri on sekä herkullinen että näyttävä!
Etsi juuri itsellesi sopiva englannin yksityisopetus Oulu!
British Crumble
Peribrittiläinen jälkiruoka on myös crumble eli murotaikinasta tehty hedelmäpaistos. Makumaailmaltaan se on hyvin samanlainen kuin perinteinen omenapiirakka, sillä molempien kuningatar on omenakompotin kaltainen, suussa sulava omenahilloke. Monien kotona omenan kaveriksi laitetaan esimerkiksi raparperia tai mustia viinimarjoja, eikä jälkkäri olisi valmis ilman laittomia määriä custardia!
Pudding
Suolaisessa pöydässä brittiläinen pudding tarkoittaa verimakkaraa tai -palttua tai suolaista kohokasta, mutta jälkiruokapöydässä se on useimmiten pieni kakku. Makeat puddingit ovat siitä loistavia jälkiruokia, että itse kakun tekeminen on helppoa, ja niiden täytteeksi ja lisukkeeksi voi laittaa melkein mitä tahansa.
Tässä muutamia suosituimpia vaihtoehtoja:
- Sticky Toffee Pudding on moderni klassikko, jossa lämmin taatelikakku vuorataan tahmealla kinuskikastikkeella.
- Jam roly-poly on kääretorttua muistuttava hillotäytteinen kakku.
- Spotted dick on höyrytetty kakku, joka on perinteisesti valmistettu munuaisrasvasta ja rusinoista, ja se tarjoillaan jälleen custardin kanssa.
Spotted dick -jälkkärillä on hassu nimi, mutta sen taustalla ei ole hullunkurista tarinaa: kakun rusinat näyttävät pisteiltä (spots), ja pudding-sana on johdettu anglosaksisesta puddick-sanasta, joka on lyhennetty dick-muotoon.
Skonssit
Skonssit ovat englantilaisia teeleipiä, joita nautitaan niin aamiaisilla, brunsseilla, lounailla kuin iltateelläkin. Perinteiset skonssit ovat makeita, ja ne tarjoillaan hillon ja kermavaahdon kanssa – vähän kuin pienet laskiaispullat! Muita yleisiä täytteitä ovat rusinat ja taatelit, mutta Briteissä syödään myös suolaisia skonsseja, kuten juusto- ja perunaskonsseja.
Englanninkielisten reseptien avulla kokkaaminen on hauska tapa oppia englantia!
Herkkuja ympäri Britanniaa
Yllä on listattu brittiläisen keittiön kulmakiviä, ja niistä löytyy omat variaationsa Britteinsaarten eri maista. Walesista ja Skotlannista löytyy kuitenkin omatkin herkkunsa tai ainakin perinneruokansa…
Skotlantilainen keittiö on kuuluisa haggiksesta, joka on perinteisesti lampaan mahalaukussa paistettua lampaan maksaa, keuhkoa, sydäntä ja ihraa sekä sipulia. Jos haggista ei ole koskaan päässyt maistamaan, kuvailusta tuskin nousee vesi kielelle. Se ei kuitenkaan ole ihan hirveän kaukana ryynimakkarasta, jossa käytetään mahalaukun sijaan suolta, tai suomalaisten suosikkivalmisruoasta eli maksalaatikosta – kunhan sitä ei vaan mieti liikaa!
Walesin perinneruoka on puolestaan Welsh Cawl, joka on täyteläinen lihakeitto. Tärkein osa suomalaista lihakeittoa on sen liemi, ja sama pätee myös Walesin kansallisruokaan. Keittoon on perinteisesti laitettu pekonia, lammasta tai nautaa, mutta ”halvemmatkin” lihat ajavat asiansa. Lihan lisäksi keittoon kuuluu sesongissa olevia juureksia, yleisimmin perunaa ja porkkanaa.
Brittikeittiöllä on siis paljon tarjottavaa, vaikka se ei levinnytkään maailmalle kielen mukana. Sen ydin löytyy täyteläisistä ja kotoisista mauista. Kuten Suomessa, Britteinsaarilla on syöty pitkään paljon lihaa ja perunaa, koska niitä on ollut saatavilla. Jos makumatkalta etsii keveyttä tai raikkautta, sitä ei Britanniasta löydy – ainakaan perinneruokien muodossa.
Sen sijaan brittiläinen keittiö tarjoilee tuhteja, kehoa ja mieltä lämmittäviä annoksia, jotka sopivat erityisen harmaisiin ja kylmiin syysiltoihin. Mikä parasta, monet perinnereseptit ovat yksinkertaisia, joten niiden kokkaaminen onnistuu hyvin myös Suomessa.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
