Lukio on monelle yläkoululaiselle iso harppaus eteenpäin: uusi koulu tuo mukanaan uusia kavereita, uusia opettajia ja uudenlaista opiskelua. Opiskelu on aiempaa itsenäisempää, kun yhteisistä oppiaineista siirrytään kursseihin, joita saa valita ja aikatauluttaa itse.
Samalla kotitehtävät lisääntyvät ja koealueet pitenevät, mikä vaatii suunnittelua ja aktiivista otetta. Lukiovuosi on jaettu viiteen periodiin, joilla kaikilla on oma lukujärjestys. Periodin lopussa häämöttää koeviikko, jolla testataan, miten ahkerasti kursseilla on opiskellut.
Kääk! Muutokset voivat tuntua aluksi isoilta, mutta ne tarjoavat vapautta valita ja vaikuttaa. Esimerkiksi matematiikan kohdalla voi valita pitkän ja lyhyen oppimäärän väliltä. Tämä blogiteksti esittelee lukion aloittamista matikkafokuksella:
- Millaista lukion matematiikka on?
- Mitä lukioon pitää hankkia?
- Miten lukioon voi valmistautua?
Millaista lukion matematiikka on?
Lukion matematiikka on jaettu kahtia lyhyeen ja pitkään matikkaan. Suurin ero oppimäärien välillä on laajuudessa, syvyydessä ja opiskelutahdissa.
Lyhyt matematiikka on käytännönläheisempää ja sisältää vähemmän kursseja. Se keskittyy esimerkiksi talousmatematiikkaan, tilastoihin, prosenttilaskuihin, todennäköisyyksiin ja muuhun arjen matematiikkaan, jota on helpompi lähestyä.
Pitkä matematiikka on puolestaan teoreettisempaa ja syvällisempää. Kursseilla tulee vastaan differentiaali- ja integraalilaskentaa, derivaattoja ja muita abstraktimpia aiheita. Opiskelutahti on myös usein lyhyttä matikkaa nopeampi.
Lyhyt matematiikka
- Käytännöllisempää
- Helpompaa
- 6 pakollista kurssia
Pitkä matematiikka
- Teoreettisempaa
- Vaikeampaa
- 10 pakollista kurssia
Lyhyen ja pitkän matikan valintaa voi lähestyä monelta kantilta, mutta tässä muutama asia, joita kannattaa miettiä:
Jatko-opinto-
suunnitelmat
Kiinnostus matikkaa
kohtaan
Jaksaminen ja
opiskelumotivaatio
Pitkästä matematiikasta on hyötyä monilla aloilla, kuten insinööritieteissä ja tekniikassa, lääketieteessä ja luonnontieteissä. Se helpottaa erityisesti koulupaikan saantia, sillä pitkästä matikasta saa monilla aloilla parhaat pisteet yhteishaussa.
Toisaalta lyhyt matikka voi olla fiksu veto, jos omalla unelma-alalla ei tarvita pitkää matematiikkaa: lyhyessä matikassa on vähemmän kursseja, joten muihin aineisiin jää enemmän aikaa. Tässä karkeat suositukset eri aloille:
| Ala | Oppimäärä |
|---|---|
| Insinööritieteet ja tekniikka | Pitkä |
| Luonnontieteet (fysiikka ja kemia) | Pitkä |
| Lääketiede | Pitkä |
| Yhteiskuntatieteet | Lyhyt |
| Humanistiset alat | Lyhyt |
Jos jatko-opinnoista ei ole tietoakaan tai olet kahden vaiheilla, kokeile pitkää matikkaa. Siitä on huomattavasti helpompi vaihtaa lyhyeen kuin toisin päin. Pahimmassa tapauksessa lyhyen matematiikan lukija joutuu suorittamaan kaikki pitkän matikan kurssit alusta.
Mitä lukioon pitää hankkia?
Lukion aloittaminen ei yleensä vaadi jättimäistä ostoslistaa, koska opiskelija saa pakolliset opiskelumateriaalit ja välineet koululta. Esimerkiksi kirjoja ja läppäriä ei tarvitse ostaa itse, mikä säästää helposti pitkän pennin. Opiskellessa voi kuitenkin tarvita myös omia välineitä.
Kannettava tietokone
Läppäri on lukiolaisen tärkein työkalu: sillä tehdään tehtäviä, kirjoitetaan esseitä, osallistutaan sähköisiin kokeisiin ja lopulta ylioppilaskirjoituksiin. Opiskeluun riittää hyvin perusläppäri, jonka saa koululta lainaan. Jos koneen haluaa ostaa itse, tässä avuksi muistilista:
- vähintään 8 Gt RAM-muistia
- vähintään kaksi USB-porttia
- kuuloke- ja mikrofoniliitännät
- Abitti-koeympäristön yhteensopivuus
- toimiva akku
Koneelta ei siis vaadita paljoa. Monet tietokonekaupat myyvät opiskeluläppäreitä, joiden Abitti-yhteensopivuus on testattu etukäteen. Jos konetta haluaa käyttää myös pelaamiseen tai editointiin, siihen kannattaa satsata vähän enemmän.
Laatukoneet kestävät pidempään, joten ne voivat palvella lukion jälkeen myös jatko-opinnoissa. Kunnostettu yrityskone on monesti hyvä kompromissi: hinta on edullisempi ja tehoa riittää. Abitti-yhteensopivuus pitää kuitenkin muistaa tarkistaa erikseen.
Abitti on ylioppilaskirjoituksissa käytettävä käyttöjärjestelmä. Koetilanteessa Abitti käynnistetään USB-tikulta, jolloin se ohittaa koneen oman käyttöjärjestelmän. Joissain tietokonemalleissa Abitti on aiheuttanut ongelmia, joten tietokonetta valitessa kannattaa varmistaa, että järjestelmä käynnistyy varmasti ilman ongelmia.
Laskin ja laskinohjelmistot
Lukion matematiikka ja yo-kokeet ovat nykyään pitkälti sähköisiä. Opiskelijalla ei ole siis fyysistä laskinta vaan tietokoneelle asennettava laskinohjelmisto, kuten GeoGebra tai TI-Nspire CX CAS. Laskin tai ohjelmistolisenssi kannattaa ostaa vasta kun tietää, mitä oma lukio suosittelee!
Muut apuvälineet
Vaikka iso osa opiskelusta tapahtuu koneella, moni käyttää edelleen myös perinteisiä opiskeluvälineitä. Esimerkiksi kyniä, kumeja ja lyijyä joutuu ostamaan säännöllisesti, jos kaikkea ei halua kirjoittaa koneella. Muita hyviä apuvälineitä ovat esimerkiksi:
- muistitikku Abittia varten
- kunnolliset kuulokkeet etäopiskeluun
- kalenteri tai kalenterisovellus
- riittävän iso reppu tai laukku
Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse ostaa ennakkoon. Ensimmäisten päivien aikana viimeistään selviää, mitä ohjelmia, välineitä ja lisenssejä opiskelussa oikeasti tarvitaan ja pitääkö ne hankkia itse. Lukioiden välillä voi olla eroja esimerkiksi siinä, miten laskinohjelmistojen lisenssi hommataan.
Vinkkejä lukion aloittaville
Lukion alku voi tuntua vauhdikkaalta ja jännittää, mutta vauhtiin pääsy ei vaadi poppaskonsteja. Monet yläkoulusta tutut tavat toimivat yhä, ja ongelmiin saa aina apua ja tukea. Tässä muutamia käytännön suuntaviivoja uusille lukiolaisille:
1. Älä stressaa välineistä
Kaikkea ei tarvitse hankkia heti ensimmäiselle viikolle, vaan opiskelumatskuja ja välineitä voi ostaa ja päivittää tarpeen mukaan. Niiden hankkiminen on myös helppoa, koska lähes kaikki on tätä nykyä sähköisessä muodossa.
2. Varaudu suurempaan työmäärään
Lukiossa on enemmän tehtäviä ja koealueet ovat laajempia kuin yläkoulussa. Arviointi muuttuu myös tiukemmaksi, joten arvosanoja ei kannata verrata suoraan peruskouluun. Penkin alle mennyt ykköskurssi toimii hyvänä herätyksenä (nimim. ruotsin ykköskurssista 6 ja ylppäreistä E)!
3. Aktivoidu heti alussa
Kurssit etenevät nopeasti ja rinnakkain, joten tehtävien kasaantumista kannattaa välttää. Mitä nopeammin sopiva opiskelurytmi löytyy, sitä helpompaa opiskeluarki on. Kurssikokeissa viimehetken pänttääminen voi vielä toimia mutta yo-kokeissa ei.
4. Anna itsellesi armoa
Lukiossa voi opiskella tusinan verran eri aineita, eikä niissä kaikissa tarvitse olla täydellinen. Tärkeimpiin aineisiin voi panostaa enemmän kuin toisiin, eikä se haittaa, jos yhdestä kokeesta tulee huono arvosana. Lukiotaival on ennemmin maraton kuin sprintti!
5. Rentoudu ja lataile akkuja
Koska lukio on maraton eikä sprintti, sen aikana pitää muistaa levätä, palautua ja tehdä kivoja juttuja. Pidä siis harrastuksista ja hyvistä yöunista kiinni, vaikka opiskeluarki puskisi kovaa päälle. Sama pätee lukioon valmistautumiseen: syksy on mukava aloittaa rennolla ja levänneellä mielellä.
Lukioon ei tarvitse tulla valmiina
Vaikka lukio on monelle iso harppaus, se on samalla mahdollisuus opetella uusia taitoja, paikantaa omia vahvuuksia ja löytää oma suunta. Kukaan ei ole seppä syntyessään eikä edes lukion ensimmäisenä päivänä, eikä tarvitsekaan olla.
Tärkeintä on suhtautua opiskeluun avoimella mielellä ja antaa itselleen aikaa päästä vauhtiin. Lukiosta voi saada myös apua opettajilta, tuutoreilta, kuraattorilta ja opintopsykologilta, joten jos jokin asia askarruttaa, vedä sopivaa henkilöä hihasta!
Oma lukio on muutenkin paras apuri, jos matematiikan oppimäärä, läppärin hankinta tai mikä tahansa muu asia askarruttaa. Matematiikan opettaja jos joku osaa kertoa, millaista matematiikan opiskelu lukiossa on ja mitä ohjelmistoja lukiossa on käytössä.
Ei siis muuta kuin rennoin mielin eteenpäin ja lykkyä tykö!
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
