Silloin kun meikä-milleniaali oli lukiossa, matikankurssit kahlattiin läpi fyysisen laskimen, kynän ja paperin avulla. Sittemmin opiskelu on digitalisoitunut vauhdilla: sähköinen matematiikan yo-koe on jo alakouluikäinen, eikä kokeeseen saa enää viedä fyysisiä apuvälineitä.
Kirjoituksia ja kurssikokeita ei toki tehdä täysin apuvälineittä. Fyysiset laskimet on korvattu digitaalisilla laskinohjelmilla, jotka ladataan opiskeluläppärille. Tämä artikkeli esittelee ohjelmistojen (ja laskinten) hankintaa tarkemmin herran vuonna 2026!
Lukion matematiikka ja laskinohjelmistot
Matematiikalla on lukiossa tärkeä rooli: sen opiskelu on kaikille pakollista, kursseja on paljon ja sen yo-kokeesta saa mukavasti pisteitä yhteishaussa. Jokainen lukiolainen saa valita lyhyen ja pitkän matematiikan väliltä:
Lyhyt matematiikka
- Käytännöllisempää
- Helpompaa
- 6 pakollista kurssia
Pitkä matematiikka
- Teoreettisempaa
- Vaikeampaa
- 10 pakollista kurssia
Lukiossa opiskelu huipentuu ylioppilaskokeisiin, jotka selättämällä valmistuu ylioppilaaksi. Koska kaikki yo-kokeet suoritetaan digitaalisesti, matikan kokeessa saa käyttää vain tietokoneella olevia laskinohjelmistoja ja sähköistä taulukkokirjaa.
Ylioppilaskokeessa on käytössä Abitti-ympäristö, jossa on opiskelijalle valmiina tietyt laskinohjelmistot, kuten Abicus (funktiolaskin) ja TI-Nspire CX CAS (symbolinen laskin). Matematiikan kursseilla käytetään yleensä samoja ohjelmia, mutta ohjelmistot voivat vaihdella lukiosta toiseen.
Ylioppilaskokeen A- ja B-osa
Matematiikan yo-koe on jaettu kahtia A- ja B-osaan. A-osan tavoitteena on mitata perustaitoja, joten siinä saa käyttää apuna vain Abitista löytyvää Abicus-laskinta (syksystä 2026 alkaen). Soveltavaan B-osaan saa avuksi muutkin Abitin laskinohjelmistot.
A-osan rajauksen tavoitteena on helpottaa oppilaiden ja lukioiden valmistautumista, kun käytössä on vain yksi ja tarkasti rajattu laskin. Abicus vastaa myös korkeakoulujen valintakokeiden Vallu-koejärjestelmän laskinta, mikä helpottaa sekin valmistautumista.
Laskin vai ohjelmisto?
Sähköinen yo-koe näkyy siinä, että monet kurssikokeet suoritetaan digitaalisesti. Lukioon ei siis ole pakko hankkia fyysistä laskinta, ja laskinohjelmistonkin voi saada ilmaiseksi. Tähän voi kuitenkin vaikuttaa se, missä lukiossa opiskelee ja valitseeko pitkän vai lyhyen matematiikan.
Lyhyessä matematiikassa käytetään usein GeoGebran laskinohjelmistoa, jonka saa asennettua ilmaiseksi GeoGebran sivuilta. Jos tämän rinnalle haluaa fyysisen laskimen, TI-30X Pro MathPrint on hyvä vaihtoehto ja maksaa noin 30 euroa.
Pitkässä matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa ei niissäkään välttämättä tarvita fyysistä laskinta vaan symbolisen laskinohjelmiston lisenssin (esim. TI-Nspire CX CAS). Sopivasta ohjelmistosta ja sen hankinnasta infotaan omassa lukiossa tarkemmin.
Lukioon ei siis tarvitse ostaa fyysistä laskinta, koska ohjelmistot ajavat saman asian. Tietyissä tilanteissa siitä voi olla kuitenkin hyötyä:
- Fyysistä laskinta on monesti mukavampi käyttää.
- Sen voi saada suhteellisen edullisesti lisenssin kanssa.
- Siitä voi olla iloa jatko-opinnoissa.
Entäpä puhelimen laskin? Jokainen lukiolainen kantaa mukanaan kännykkää, jossa on kelvollinen peruslaskin. Puhelimen käyttö on yleensä oppitunneilla kielletty – koetilanteista puhumattakaan – joten parempi tottua muihin laskimiin!
Mitä eroa laskintyypeillä on?
Laskimet on perinteisesti jaettu eri tyyppeihin niiden ominaisuuksien mukaan: taskulaskimiin, funktiolaskimiin, graafisiin laskimiin ja symbolisiin laskimiin. Karkea jaottelu toimii yhä, vaikka sähköinen yo-koe ja Abitin laskinohjelmistot ovat sekoittaneet pakkaa hieman.
Taskulaskin on laskinten karvalakkimalli. Sillä hoituvat peruslaskutoimitukset, kuten yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut, muttei paljon muuta. Peruslaskimesta voi olla hyötyä lyhyen matikan alkuvaiheessa, mutta laskimen rajoitteet tulevat äkkiä vastaan.
Funktiolaskin on yleinen perusväline, joka laajentaa taskulaskimen ominaisuuksia. Se osaa käsitellä muun muassa potensseja, juuria, logaritmeja ja trigonometrisia funktioita. Funktiolaskimia on perinteisesti kutsuttu myös tieteislaskimiksi.
Kun funktiolaskimeen lisätään iso näyttö ja kyky piirtää funktioiden kuvaajia, saadaan graafinen laskin. Sen avulla opiskelija näkee suoraan, miltä paraabeli, eksponenttifunktio tai vaikkapa sinikäyrä näyttää käytännössä.
Symbolinen laskin on laskintyyppien herra ja hidalgo, joka pystyy käsittelemään matemaattisia lausekkeita symbolisesti. Se ei ainoastaan laske numeerisia tuloksia vaan myös sieventää, ratkaisee yhtälöitä ja suorittaa algebrallisia muunnoksia.
Symbolisen laskennan maailmaan voi sukeltaa MATIKKAMATSKUT-kanavan Villen kanssa. Videolta saa perustiedot symbolisesta laskennasta ja TI-Nspire CX CAS -ohjelmiston hankkimisesta. Kanavalla on myös muuta mielenkiintoista matikkasisältöä sekä pitkän että lyhyen matikan lukijoille.
Symboliset laskimet yleistyivät lukioissa vuonna 2012, kun niiden käyttö sallittiin ylioppilaskokeissa. Uusista apuvälineistä heräsi nopeasti poru: Yle uutisoi vuonna 2013 tutkimuksesta, jonka mukaan pelkällä laskimenkäytöllä olisi voinut saada pitkän matematiikan yo-kokeesta pisteet 57/66 ja arvosanan E!
Toisin kuin graafinen laskin, symbolinen laskin pystyy ratkaisemaan symbolisen yhtälön. Sama laite tai ohjelmisto pystyy siis sekä piirtämään että ratkaisemaan, eli se tekee työn oppilaan puolesta. Ehkä siihen on syynsä, miksi laskimen käyttöä ja apuvälineitä on sittemmin rajattu!
Laskimet muodostavat siis jatkumon yksinkertaisista peruslaskimista kehittyneisiin symbolisiin laskimiin. Nykyisin lukiossa ei kuitenkaan keskitytä tiettyyn laitteeseen vaan kykyyn käyttää erilaisia laskimia ja ohjelmistoja tilanteeseen sopivalla tavalla.
Yhteenveto ja UKK
Laskimen tai laskinohjelmiston valinta riippuu ennen kaikkea siitä, mitä matematiikan oppimäärää opiskelee ja mitä oma lukio suosittelee. Tärkeintä ei ole tietty laite vaan se, että opiskelija oppii käyttämään lukiossa (ja Abitissa) käytettäviä työkaluja sujuvasti.
Lyhyt matematiikka
Lyhyessä matikassa pärjää yleensä ilmaisohjelmistoilla, kuten GeoGebralla. Jos sen rinnalle haluaa fyysisen laskimen, sellainen maksaa muutaman kympin (esim. TI-30X Pro MathPrint).
Pitkä matematiikka
Pitkässä matikassa laskimen ja ohjelmistojen merkitys kasvaa. Opiskeluun hankitaan yleensä erillinen lisenssi, johon saa lisäohjeita koululta.
Molempiin pätee sama nyrkkisääntö: älä osta laskinta ennen kuin tiedät, mitä oma lukiosi suosittelee. Laskimen ostosta ei siis tarvitse stressata etukäteen!
Elektroniset laskimet yleistyivät 1960-luvulla, mutta laskemisen apuvälineitä on käytetty kautta historian. Ensimmäiset mekaaniset laskukoneet ovat 1600-luvulta, ja helmitaulu on tiettävästi yli viisi tuhatta vuotta vanha keksintö.
Tässä vielä muita ohjenuoria ja usein kysyttyjä kysymyksiä:
1. Saako koululta laskinohjelmiston ilmaiseksi?
Käytännöt vaihtelevat lukioittain. Jotkut laskinohjelmistot ovat ilmaisia, mikä tekee niiden lataamisesta ja käyttöönotosta helppoa. Jos opiskelu vaatii maksullista lisenssiä, sen hankkiminen kannattaa varmistaa omalta lukiolta.
2. Kannattaako fyysinen laskin hankkia silti?
Moni opiskelija pärjää hyvin pelkillä ohjelmistoilla, mutta fyysinen laskin voi tuntua käytännössä nopeammalta ja mukavammalta käyttää. Laskimesta voi olla myös hyötyä korkeakouluopinnoissa, mutta se riippuu alasta.
3. Mitä laskinohjelmistoja yo-kokeessa saa käyttää?
Ajantasainen listaus yo-kokeen oheisohjelmista löytyy Ylioppilaslautakunnan sivuilta. Syksystä 2026 eteenpäin A-osassa on käytössä vain Ylioppilastutkintolautakunnan Abicus-laskin, B-osassa kaikki koejärjestelmään sisältyvät ohjelmistot.
4. Mihin laskimen/laskinohjelmiston valinnassa kannattaa keskittyä?
Laskimen tai laskinohjelmiston valinnassa kannattaa keskittyä siihen, että se tukee opiskelua mahdollisimman hyvin. Laskimen tai ohjelmiston käyttöön olisi tärkeä saada omalta lukiolta ohjeita ja tukea, ja sen tulisi olla käytössä myös Abitissa.
5. Voiko laskinohjelmistoja harjoitella etukäteen?
Totta kai! Esimerkiksi GeoGebran voi ladata ilmaiseksi omalle koneelle, ja Abitin laskinohjelmia pääsee käyttämään matikan kursseilla. Yllä esitellyssä TI-Nspire CX CAS -ohjelmistossa on myös 30 päivän kokeiluaika ennen kuin se alkaa herjata lisenssiä.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
