Musiikin alan ammattilaisten ja musiikki-ihmisten puhe voi välillä yllättää ja sekoittaa noviisin pään, erityisesti jos keskustelu käsittelee äänityyppejä. Vieraskieliset termit ovat oma lukunsa, mutta epäselvyyttä voivat aiheuttaa myös monitulkintaiset suomalaissanat.

Voima, volyymi, lämpö, väri ja selkeys ovat kaikki arkisia sanoja, mutta niillä on omat merkityksensä musiikin erikoiskielessä. Käsittelemme tässä artikkelissa muun muassa tessituran käsitettä sekä äänityyppejä, mistä voivat hyötyä sekä oopperalaulajat että tavan muusikot.

Pohdimme myös vastausta kysymykseen ”Voiko äänialaa laajentaa ja jos voi, niin miten?” Kenties sinua kiinnostaisi yksityiset laulutunnit helsinki?

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Laulu
Saara
5
5 (4 arvostelua)
Saara
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Maria
5
5 (1 arvostelua)
Maria
40€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nancy
5
5 (3 arvostelua)
Nancy
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Olli-tapio
5
5 (2 arvostelua)
Olli-tapio
40€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Arlene
Arlene
45€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
5
5 (2 arvostelua)
Anna
35€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Kasimir
Kasimir
45€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Saara
5
5 (4 arvostelua)
Saara
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Maria
5
5 (1 arvostelua)
Maria
40€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Nancy
5
5 (3 arvostelua)
Nancy
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Olli-tapio
5
5 (2 arvostelua)
Olli-tapio
40€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Arlene
Arlene
45€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
5
5 (2 arvostelua)
Anna
35€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Kasimir
Kasimir
45€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Mikä on tessitura?

Musiikista ja ihmisäänestä puhuttaessa instrumentit ja laulajat voidaan luokitella sen perusteella, mihin heidän äänialansa sijoittuu taajuusasteikolla. Ihmisääni on luonnostaan jokseenkin rajallinen ja monet siihen vaikuttavat piirteet ovat synnynnäisiä: kenestäkään ei saa Elvistä tai Freddie Mercurya kirurgian voimin.

Tessitura viittaa käsitteenä äänen mukavuus- ja vahvuusalueeseen eli niihin nuotteihin ja oktaaveihin, jotka ääni pystyy tuottamaan rennosti ja vähällä vaivalla. Jos haluat harjoitella laulamista kokonaisvaltaisesti, ennen laulutunteja kannattaa perehtyä musiikin teoriaan – aivan kuten tekisit ennen oboen, fagotin tai trumpetin soiton aloittamista. Opit sen avulla musiikin keskeisimpiä käsitteitä ja luot pohjan esimerkiksi nuottien lukemiselle.

Kuten ehkä tiedät, ihmisääni muuttuu ajan myötä, erityisesti yksittäisissä kehitysvaiheissa. Esimerkiksi murrosikään liittyvä äänenmurros madaltaa ääntä sukupuolesta riippumatta – pojilla muutos on huomattavasti merkittävämpi, jopa oktaavin, kun taas tytöillä puhutaan muutamista sävelistä. Naisilla vaihdevuosiin liittyy puolestaan äänen madaltumista.

Oopperasta puhuttaessa laulajan huippuvuodet osuvat 25 ja 45 välille, jolloin laulajien tulee nähdä paljon vaivaa läpilyöntiä varten. Tähän voi liittyä myös oman äänialan laajentamista, mikä helpottaa keskeisten roolien saantia.

Miltä kuulostaisi yksityiset laulutunnit Tampere?

Ihmisiä taputtamassa oopperasalissa esiintyjille
Äänityypit yhdistetään usein oopperaan, mutta niillä voi luokitella laulajia myös sen ulkopuolella. (Kuva: Unsplash/Kenny Filiaert)

Äänityypit

Tessitura tarkoittaa siis yksinkertaistaen laulajan ääniskaalaa (matalimmasta korkeimpaan nuottiin), jonka hän pystyy tuottamaan rennosti. Tessitura kehitettiinkin 1900-luvun alkupuolella tunnistamaan laulajien äänityyppejä.

Äänityyppien määritykseen liittyy muun muassa ääniala, äänen raskaus, tessitura ja soitinväri, mutta keskitytään seuraavaksi itse tyyppeihin, jotka jaetaan sukupuolen mukaan naisten ja miesten välillä; äänityyppeihin sisältyy myös eri alakategorioita. Miesten äänityypit:

  • Basso on ihmisen matalin, raskain ja tummin äänityyppi, ja sen ääniala sijoittuu nuoteille E2–E4. Tunnettuja bassolaulajia ovat muun muassa Matti Salminen, Martti Talvela ja Boris Christoff.
  • Baritoni on yleisin miesten äänityyppi, ja se osuu tavallisesti A2:n ja A4:n väliin. Popmusiikissa baritonit ovat hieman harvinaisempia, kun taas klassisessa, rock- ja metallimusiikissa heillä on keskeinen rooli. Tunnettuja baritoneja ovat muun muassa Elvis Presley, Ville Valo ja Axl Rose.
  • Tenori on klassiselle musiikille tyypillinen miesääni, ja se kattaa nuotit C3–A4. Luciano Pavarotti, Andrea Bocelli ja Lawrence Brownlee kuuluvat tunnetuimpien tenoreiden joukkoon.
  • Kontratenori on miestyypeistä harvinaisin ja korkein äänityyppi. Se tyypitetään tavallisesti väliksi E3–E5, ja kontratenorin korkea ääni johtuu fysiologisesta poikkeavuudesta. Kuuluisia kontratenoreita ovat muun muassa Iestyn Davies, David Daniels ja Andreas Scholl.

Tiesitkö, että vain 5 % miehistä on bassoja?

Äänityyppien rajat eivät ole aina selkeät, ne sisältävät alakategorioita ja jotkut laulajat eivät mahdu vain yhden äänityypin raameihin. Tämä pätee myös naisten kategorioihin:

  • Altto tai kontra-altto on syvin naisäänityyppi ja samalla harvinaisin. Vain 5 % naisista on kontra-alttoja, ja heidän äänensä muistuttaakin jossain määrin miesääntä. Äänityyppi kattaa nuotit F3–F5, ja kuuluisia laulajia ovat esimerkiksi Cher, Toni Braxton ja Annie Lenox.
  • Mezzo-sopraano on toiseksi korkein naisten äänirekisteri, joka kattaa tavallisesti nuotit A3–A5. Kuuluisia mezzo-sopraanoita ovat muun muassa Janet Baker, Cecilia Bartoli ja Beyoncé.
  • Sopraano on ihmisen korkein ääniala (B3–G6), ja tavallisesti siihen pääsevät vain naiset ja lapset. Karita Mattila, Tarja Turunen ja Joan Sutherland ovat esimerkkejä erinomaisista sopraanoista.

Mikäli et ole vielä tunnistanut tai löytänyt omaa ääntäsi, laulunopettaja on siihen erinomainen apu.

Juovapääsirkku vihreässä pensaassa
Monet linnut tunnetaan niiden kauniista lauluäänistään. (Kuva: Unsplash/Cristina Glebova)

Harjoittelua ennen laulutunteja

Mikäli haluat menestyä klassisena tai modernina laulajana, tarvitset hyvän lauluäänen. Sen jälkeen seuraava askel on musiikin teoriaan paneutuminen. Ammattimuusikkous ei aina vaadi teoreettista osaamista, mutta mikäli haaveilet oopperalavoista tai klassisesta musiikista, musiikin eri osien monipuolinen hallinta on vältättämätöntä.

Yksi tärkeä osa musiikkia on luonnollisesti sen kuuntelu: mieti tavoitteitasi ja kuuntele niitä tukevaa musiikkia niin paljon kuin mahdollista. Beethoven, Britten, Gluck, Sibelius ja Vivaldi ovat kaikki erinomaisia säveltäjiä, joiden tuotantoon kannattaa perehtyä.

Harjoittele myös vireessä laulamista ennen kuin harkitsen äänialan laajentamista. Lisäksi voit harjoitella ääntämistä ja artikulaatio sekä oikeanlaista hengitystekniikkaa ennen varsinaisia laulutunteja. Mitä monipuolisemmin lähestyt laulamista, sitä helpompaa itse laulaminen on.

Keskivartalon lihaksesi, äänihuulesi, ruokailutottumuksesi sekä unirytmisi vaikuttavat kaikki laulamiseen, joten käytä välipäiväsi monipuolisesti hyödyksi äläkä harjoittele pelkkää laulamista. Esiintymistaidot ja lavapreesens ovat myös olennainen osa artistiutta!

Tummahiuksinen nainen silmät kiinni mikrofoni kädessä
Mikäli haaveilet laulajan urasta, mieti myös sitä, miten esiinnyt lavalla. (Kuva: Unsplash/Vidar Nordli-Mathisen)

Äänialan laajentaminen

Aloittelevien laulajien on hankala kasvattaa äänialaansa pelkkien oppaiden ja oheismateriaalien avulla – se onnistuu parhaiten laulutunneilla. On kuitenkin olemassa vinkkejä, jotka helpottavat matalien ja korkeiden äänten saavuttamista.

Oikeanlaista hengitystekniikkaa ei voi tässäkään korostaa liikaa. Kaikenlainen äänenmuodostus vaatii ulos virtaavaa ilmaa, ja jos se ei tapahdu taloudellisesti, omien äärirajojen venyttäminen on todella kuormittavaa. Äänenkäyttö helpottuukin oikeanlaisen syvähengityksen myötä – tärkeää ei ole se, kuinka paljon keuhkoihin saa ilmaa, vaan se, miten ilmaa virtaa ulos.

Ideaalitilanteessa hengittäminen tapahtuu myös laulaessa tiedostamatta, mikä kytkeytyy rentouteen. Äänialaa laajentaessa tulisikin pystyä rentouttamaan sekä keho että mieli. Jos olet luottavainen, että ylä-ääni on helppo nakki, pystyt todennäköisemmin yltämään siihen. Laulutunnit ja yksityisopetus opettavat sinulle tästäkin aiheesta lisää.

Mielen voiman teho perustuu osittain siihen, että itseluottamus vähentää stressiä ja jäykkyyttä, jotka vaikuttavat laulamiseen. Saatat esimerkiksi tiedostamatta jännittää kieltä tai leukaa, mikä haittaa äänihuulten toimintaa. Pyri siis rentouttamaan kaikki jännitys muun muassa niskasta, hartioista, kaulasta sekä leuasta ja hengitä syvään ennen laulamista.

Tuet äänialan laajentamista myös kunnollisella lämmittelyllä sekä yleisillä elämäntavoilla. Jos keskivartalon lihaksesi ovat kunnossa, hengittäminen ja voimakkaiden äänien tuottaminen helpottuu. Jokaisen laulajan tulisikin nauttia paljon vettä ja välttää hiilihapollisia juomia ja alkoholia, sillä ne kuivattavat ja ärsyttävät äänihuulia.

Vesilasi henkilön kädessä
Vettä ja terveellisiä elämäntapoja ei voi korostaa tarpeeksi laulamisessa. (Kuva: Unsplash/Manki Kim)

Kaiken takana on loppupeleissä kuitenkin säännöllinen harjoittelu. Voit keskittyä harjoitteluissa esimerkiksi sävelkulkuihin ja laulaa asteikkoja edes takaisin. Jos korkeammat äänet tuntuvat hyvältä, kappaleen treenaus kannattaa aloittaa rauhassa – rock ’n roll -asenne ei ole harjoituksissa aina tarpeen, vaan ääni kehittyy säännöllisellä harjoittelulla ilman turhaa repimistä. Mikäli oman ääniskaalasi ulkopuoliset äänet tuntuvat työläiltä, erityisesti korkeat äänet, niitä ei kannata pakottaa, sillä se asettaa äänihuulet koville.

Omaa äänialaa saa siis laajennettua parhaiten laulutuntien avulla. Voit kuitenkin tukea laajennusprosessia muun muassa yleisellä kuntoilulla, terveellisillä elämäntavoilla, hengitystekniikalla sekä rentoutusharjoituksilla. Säännöllinen harjoittelu on kaiken keskiössä, ja treenatessa tulee muistaa, että tavoitteita ei saavuteta hetkessä tai muutaman harjoituskerran jälkeen. Harjoittele siis mahdollisimman säännöllisesti ja esimerkiksi lyhyissä pätkissä, niin ääni ei rasitu liikaa.

Jos joskus tuntuu, että kehitys on hidasta tai sitä ei tapahdu ollenkaan, älä lannistu. Äänentuotto on lihastoimintaa, jota saa kyllä muokattua oikeanlaisella harjoittelulla haluamaansa suuntaan. Mieti siis, miten voisit muuttaa tai tehostaa harjoittelua, ja käänny tarvittaessa ammattilaisen puoleen.

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Loading...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.