Nobel-palkinto on yksi maailman arvostetuimmista kansainvälisistä akateemisista palkinnoista, ja se voidaan ansaita viideltä eri alalta, jotka ovat seuraavat:
- Lääketiede
- Kemia
- Kirjallisuus
- Rauhantyö
- Fysiikka
Lisäksi jaetaan myös taloustieteen Nobel-palkinto vuosittain, vaikka se ei ollut mukana alkuperäisissä Nobel-kategorioissa. Tässä artikkelissa aiomme keskittyä Nobelin tieteen alan palkintoihin, joista erityisesti mielenkiintoa herättävät kemian Nobel-palkinnot sekä kemian kanssa käsi kädessä kulkevat Nobelin palkinnot fysiikasta.
Mikä on Nobel-palkinto? Se on palkinto, joka jaetaan vuosittain tunnustuksena merkittävästä työstä ihmiskunnan hyväksi. Se ei siis ole ainoastaan suuren lahjakkuuden tai läpimurron esiin tuomista, joskin näitä yleensä vaaditaan yhteiskunnallisesti merkittävän työn tuloksen saavuttamiseksi.
Suurin osa nobelisteista on omistanut koko elämänsä tieteen tekemiselle - tai muiden kategorioiden osalta muuten akateemiselle maailmalle tai diplomatian parissa. Nobelin palkintoja on jaettu muun muassa täysin uusien alkuaineiden löytämisestä, geenien muokkausmenetelmistä sekä litiumioniakun luojille.
Ensimmäiset kemian nobelistit
Kemian nobelistit ovat tutkijoita, jotka ovat saaneet Nobelin kemianpalkinnon merkittävästä kemian alan löydöstä tai menetelmästä. Palkintoa on jaettu vuodesta 1901 lähtien. Suomen ainoa kemian Nobel-palkittu on A. I. Virtanen, joka sai palkinnon vuonna 1945 maatalous- ja ravintokemian tutkimuksestaan.
Ruotsalainen Alfred Nobel on kaiken takana. Ei siis tarvinne edes kertoa mistä - tai kenestä - Nobelin palkinnot ovat nimensä saaneet. Alfred Nobelin ansiosta perustettiin Nobel-säätiö jo vuonna 1895. Nobelin palkintojen saajat päättää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, ja itse palkinnot myöntää säätiö.
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia valitsee viiden jäsenen komitean, joka lähtee selvittämään mahdollisia ehdokkaita kemian Nobelin palkinnon saajiksi sekä monivaiheisen prosessin jälkeen päättää voittajan. Kaikkia viiden eri kategorian palkintoja on aloitettu jakamaan samana vuonna.
Joka vuosi Nobelin palkintojen voittajat julkistetaan juhlallisessa seremoniassa, joka pidetään Alfred Nobelin kuoleman vuosipäivä 10. joulukuuta. Alfred Nobelin mittava säätiölle testamentattu omaisuus on taannut Nobelin palkintojen jaon jo yli 120 vuoden ajan.
Mutta kuka Alfred Nobel oikein oli, ja miten hän oli kerryttänyt suuren varallisuutensa? No, hän oli ensisijaisesti kemisti, mutta hän toimi myös muiden alojen parissa. Hänen nimissään on muun muassa satoja eri keksintöjä. Tämän kaiken lisäksi hän oli menestynyt yrittäjä.
Hänen huippusaavutuksensa tieteen parissa oli dynamiitin keksiminen. Ennen kuin hän kuoli vuonna 1896, hän päätti testamentata valtavan omaisuutensa Nobel-säätiölle, jotta muita menestyneitä tiedemiehiä voitaisiin palkita tulevaisuudessa.
Aivan ensimmäisen kemian Nobel-palkinnon voittaja oli hollantilainen Jacobus Henricus Van 't Hoff. Kemian alan ensimmäinen Nobelin palkinto (kuten myös muut Nobelin palkinnot) myönnettiin vuonna 1901 - vain viisi vuotta Alfred Nobelin kuoleman jälkeen.
Nobelin palkintoja on jätetty jakamatta joinakin vuosina johtuen maailmantilanteesta tai muista syistä. Kemian Nobelin palkinnot ovat jääneet jakamatta kahdeksana vuotena; 1916, 1917, 1919, 1924, 1933, 1940, 1941 ja 1942.
Ensimmäinen kemian Nobelin palkinto annettiin hollantilaiselle kemistille hänen työstään "kemiallisen dynamiikan ja osmoottisen paineen" parissa. Jos kemia ei ole (vielä) vahvinta osaamistasi, saattaa tämä kaivata tarkempaa selitystä.
Jacobus Henricus Van 't Hoff teoreettisena kemistinä loi pohjan nykyaikaiselle kemiallisen tasapainon, kemiallisen kinetiikan, kemiallisen termodynamiikan ja kemiallisen affiniteetin teorialle. Ehkä tämä ei yksinkertaistunut asiaa, mutta ainakin me kaikki opimme uusia tärkeitä kemian alan termejä.
Kuten monet muutkin palkitut läpimurrot, myös tämän hollantilaisen kemistin teoriat avasivat uusia mahdollisuuksia tuleville läpimurroille kemian alalla. Nobelistien saavutukset ovat aina jotain mikä edistää koko alaa sekä vaikuttaa merkittävästä yhteiskunnan kehitykseen.
Rima asetettiin korkealle jo ensimmäisessä Nobelin palkintojenjaossa. Seuraava kemian nobelisti vuodelta 1902 oli Hermann Emil Fischer. Poikkeuksellisen hyvin hoidetusta parrastaan tunnettu saksalainen kemisti sai palkinnon sokerin ja puriinin synteesiin liittyvästä työstään.
Tiesithän, että Nobelin palkintoa ei ole pakko jakaa joka vuosi? Komitealla on oikeus todeta palkitsemisen säästettäväksi eteenpäin seuraavalle vuodelle, mikäli minä tahansa vuonna kukaan tai mikään ei täytä Nobelin palkinnon ehtoja. Näin taso myös pysyy ja tulee aina pysymään korkealla.
Suomalaiset nobelistit
Suomi on tunnettu erinomaisesta koulutuksestaan, joten ei ole yllätys, että meiltäkin löytyy nobelisteja. Suomalaisista Nobelin palkinnot ovat ansainneet:
1939
Frans Emil Sillanpää
Kirjallisuuden Nobel-palkinto
1945
Arttu Ilmari Virtanen
Kemian Nobel-palkinto
1967
Ragnar Granit
Lääketieteen Nobel-palkinto
2008
Martti Ahtisaari
Rauhantyön Nobel-palkinto
Arttu Ilmari Virtanen oli tunnettu suomalainen kemisti, joka teki uraauurtavaa työtä muun muassa maatalouteen liittyvän kemian parissa. Hän oli ahkera tutkija, joka julkaisi uransa aikana myös yli 1300 tieteellistä artikkelia muun alan työskentelyn ohessa.
Virtanen palkittiin kemian Nobelin palkinnolla vuonna 1945 keksinnöstä, jonka hän oli tosiasiassa kehittänyt jo vuonna 1929 työskennellessään Valion laboratoriossa kemistinä. Valion lisäksi hänen tiedettiin työskennelleen muun muassa Suomen Akatemiassa ja Helsingin Yliopistossa.
Nobelin palkinnon hän sai kehittämästään AIV-rehusta, jota käytettiin parantamaan muun muassa maidon säilyvyyttä. Itse AIV-liuoksella "höystettyä" rehua tietenkin söi nautakarja. Koska keksintö kehitettiin yrityksen alaisuudessa, pidettiin sitä salaisuutena lähes 15 vuoden ajan.
Suomalaisten lisäksi Nobelin palkintoja ovat voittaneet monet muiden pohjoismaiden kemistit.
2020-luvun kemian nobelistit
On hyvä pysyä ajan tasalla myös ajankohtaisimmista tieteellisistä läpimurroista. 2020-luvun aikana palkitut kemian alan saavutukset kertovatkin paljon nykyhetkestä. 2020-luvulla Nobelin palkintoja on keretty jakaa jo kuutena vuotena eikä vuoden 2026 palkintoseremoniakaan ole enää kaukana.
Vuonna 2025 Nobelin kemianpalkinto myönnettiin Susumu Kitagawalle, Richard Robsonille ja Omar M. Yaghille metalli-orgaanisten runkorakenteiden (MOF) kehittämisestä. Käytännön tasolla näitä huokoisia materiaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi kaasujen sitomisessa, veden puhdistamisessa ja energiaratkaisuissa.
Vuoden 2024 kemian Nobel-palkinto myönnettiin proteiinien rakenteiden tutkimuksesta ja tietokoneavusteisesta suunnittelusta yhdysvaltalaiselle David Bakerille, brittiläiselle Demis Hassabisille ja yhdysvaltalaiselle John M. Jumperille.
Vuonna 2023 kemian Nobel-palkinto myönnettiin kvanttipisteiden eli erittäin pienten nanohiukkasten löytämisestä ja kehittämisestä. Palkinnon ansaitsivat ranskalainen Moungi G. Bawendi, yhdysvaltalainen Louis E. Brus ja venäläinen Aleksei I. Ekimov.
Vuoden 2022 kemian Nobelin palkinto jaettiin myös kolmen kemistin kesken. Sen saivat Carolyn Bertozzi, Morten Peter Meldal ja Karl Barry Sharpless heidän ansiokkaasta työstään bio-ortogonaalisen ja klik-kemian parissa. Barry Sharplessille Nobelin kemianpalkinto oli jo toinen!
Nobelin kemianpalkinto voidaan myöntää enintään kolmelle henkilölle samana vuonna.
Sitä edeltävänä vuonna 2021 palkinto meni Benjamin Listille ja David MacMillanille asymmetrisen organokatalyysin kehittämisestä. Kemian alalta löytyykin paljon mielenkiintoista opittavaa. Molemmat MacMillan ja List ovat orgaanisia kemistejä.
Vuonna 2020 kemian Nobelin palkinto jaettiin ansiokkaasta työstä genomien muokkausmenetelmien parissa. Nobelin palkinnon saivat Emmanuelle Charpentier ja Jennifer Doudna. He kehittivät CRISPR/Cas9 nimellä tunnetun geenitekniikkamenetelmän.
Fysiikan nobelistit
Kemian Nobel-palkinto on erittäin arvostettu tunnustus, mutta niin on myös fysiikan Nobel-palkinto. Molemmat ovat tieteen alan palkintoja yhdessä lääketieteen Nobelin palkinnon kanssa. Fysiikka on ainut viidestä palkintokategoriasta, jossa ei ole koskaan voittanut suomalainen.
Fysiikan nobelisteista kuuluisin lienee Albert Einstein, joka ansaitsi fysiikan Nobelin palkinnon vuonna 1921. Nobelin palkinnon perusteena oli; ”teoreettisen fysiikan hyväksi tekemistään palveluksista, ja erityisesti valosähköistä ilmiötä koskevan lain keksimisestä”.
Vaikka kemiaa tai fysiikkaa ei pidetä kovin trendikkäinä aiheina, on niillä varmasti melkeinpä eniten vaikutusta meidän kaikkien elämään. On muuten kiistelty, että miksi monista läpimurroistaan tunnettu Albert Einstein sai vain yhden Nobelin palkinnon. Fysiikan saralta löytyy esimerkiksi John Bardeen, joka on voittanut Nobelin palkinnon kahdesti eli mahdottomasta saavutuksesta ei ole kyse!
Ensimmäinen fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin saksalaiselle Wilhelm Conrad Röntgenille vuonna 1901. Se oli sama vuosi, kun aikaisemmin mainittu kemisti Jacobus Henricus Van 't Hoff voitti kemian Nobel-palkinnon. Wilhelm Conrad Röntgenin palkinnon perusteet saattavat olla pääteltävissä hänen nimestään.
Nobelin palkintoa (1901-2025).
Röntgen voitti ensimmäisen fysiikan Nobelin palkinnon ”mukaansa nimettyjen säteiden löytämisestä”. Lienee sanomattakin selvää, että puhumme nyt röntgensäteistä. Yli 120 vuoteen on mahtunut mitä uskomattomimpia saavutuksia fysiikan alalla.
Esimerkiksi aiemmin mainittu kaksoisnobelisti John Bardeen sai ensimmäisen Nobel-palkintonsa vuonna 1956 yhdessä kahden kollegansa kanssa. Perusteena palkinnolle oli tuolloin "tutkimuksistaan puolijohteiden parissa ja transistori-ilmiön löytämisestä".
Sitten John Bardeen voitti palkinnon uudelleen 16 vuotta myöhemmin vuonna 1972, kun hän ja kaksi muuta fyysikkoa kehittivät suprajohtavuusteorian, joka tuli tunnetuksi BCS-teoriana. Bardeen ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kaksoisnobelisti, sillä sen tittelin on jo vienyt puolalainen Marie Curie.
Marie Curie ansaitsi ensimmäisenä kaksoisnobelistin tittelin jo vuonna 1911 voitettuaan toisen Nobelin palkintonsa kemian alalta. Ensimmäisen hän ansaitsi jo vuonna 1903 fysiikan alalta. Tämä jos mikä kertoo, että fysiikka ja kemia kulkevat käsi kädessä.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
