Nobel-palkinto on palkinto, jota ei ansaita vasemmalla kädellä tehdystä työstä. Se myönnetään vain yhteiskunnan ja alansa suurimpia saavutuksia tehneille. Se on tunnustus mittaamattoman arvokkaasta työstä ja tutkimuksesta. Työn ja tutkimuksen merkittävyyttä peilataan sen vaikutuksella koko yhteiskuntaan.
Nobelin palkintokategorioita on viisi: rauhantyö, kirjallisuus, lääketiede, fysiikka ja kemia. Näistä kolme viimeisintä liittyvät puhtaasti tieteeseen. Saadaksesi kemian Nobel-palkinnon, sinun on yleensä kehitettävä täysin uusi tieteellinen menetelmä, saavutettava merkittäviä läpimurtoja tutkimuksella tai löydettävä täysin uusi käsite alalle.
Nobelin palkintoon johtaneet perusteet eli saavutukset ovat julkista tietoja, joten niiden avulla saadaan osviittaa siitä miten suurista asioista on kyse. Kemian Nobel-palkintoja on saatu muun muassa genomien muokkausmenetelmien kehittämisestä, asymmetrisesta organokatalyysista, bio-ortogonaalisesta kemiasta ja klikkikemiasta.
Esimerkiksi genomeihin liittyvä menetelmä vaikuttaa muun muassa kykyymme kehittää syöpähoitoja. Nobelin palkintojen jakaminenkaan ei ole aina täysin kiistatonta. Jokainen Nobel-palkinto on silti seremoniansa arvoinen. On kiinnostavaa tietää miltä kemian Nobel-palkintojen jako vuodesta 1901 lähtien on näyttänyt.
Kuuluisia kemian nobelisteja ovat muun muassa Marie Curie, Linus Pauling, Dorothy Crowfoot Hodgkin, Ahmed Zewail, Frances Arnold, Emmanuelle Charpentier, Jennifer Doudna ja suomalainen A. I. Virtanen. Ensimmäinen kemian Nobel-palkinto myönnettiin vuonna 1901 hollantilaiselle Jacobus Henricus van ’t Hoffille.
Palkittujen tutkimukset liittyvät esimerkiksi radioaktiivisuuteen, proteiinien rakenteeseen, geenieditointiin, katalyysiin ja uusiin huokoisiin materiaaleihin. Ymmärtääksemme paremmin kemian nobelisteja tänä päivänä, on aika ottaa ensin katsaus kemian Nobelin palkintojen historiaan.
Mikä on kemian Nobel-palkinto?
Nobelin palkintojen jakamisen perinteen taustalla on oman aikansa tieteenharjoitteja ja liikemies Alfred Nobel. Ruotsalainen Alfred Nobel testamenttasi omaisuutensa Nobel-säätiölle, jolle hän myös määritteli panlkintokategoriat sekä niiden myöntämisen kriteerit.

Alfred tunnetaan dynamiitin keksijänä. Hänen ajatuksensa Nobel-säätiölle oli ennen kaikkea nostaa esiin ansioituneita kollegoita ja yhteiskunnallisia saavutuksia. Ensimmäiset Nobel-palkinnot on jaettu jo vuonna 1901 - viisi vuotta Alfredin menehtymisen jälkeen.
Hänen perintöään tieteen alalla ja koko maailmassa on vaikea aliarvioida. Kemian Nobel-palkinnon voittajan päättää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia ja sen valitsema viisijäseninen komitea. Ehdokkaaksi asettamiseen ja palkinnon myöntämiseen kuuluu tarkat toimintatavat.
Vaikka Nobelien palkintojenjakotilaisuus järjestetään vasta joulukuussa, on palkinnonsaajat vuosittain julkistettu jo lokakuussa.
Vain itse Nobelin-palkinnon voittaja julkistetaan. Vaikka virallisesti ehdolle voidaan ottaa parikin sataa kandidaattia, ei heidän nimiään julkisteta seuraavaan 50 vuoteen. Medialla on tosin tapana arvuutella ehdokkaina olleita, mutta täyttä varmuutta heistä ei saada.
Kuka oli ensimmäinen kemian nobelisti?
Ensimmäinen kemian Nobel-palkinnon voittaja oli Jacobus Henricus Van 't Hoff vuonna 1901. Siitä lähtien palkintojenjakotilaisuus on järjestetty joka vuosi 10. joulukuuta Tukholmasssa ja Oslossa. Joulukuun 10. päivä on myös Alfred Nobelin kuoleman vuosipäivä.

Kuten aikaisemmista esimerkeistä on voinut päätellä, perustelut kullekin saavutukselle saattavat mennä meiltä maallikoilta täysin yli ymmärryksen. Hoff sai Nobelin palkinnon tekemästään työstä kemiallisen dynamiikan ja osmoottisen paineen keskuudessa.
Kemian monimutkaiset käsitteet ja jargonia eivät aina avaudu maallikolle, joten onkin usein parempi selittää saavutusten käytännön hyöty. Esimerkiksi Hoffin tekemä työ edisti muun muassa puhtaan veden valmistusta sekä sairaalahoidossa käytettäviä suonensisäisiä nestehoitoja.
Kemian termein Jacobus Henricus Van 't Hoff kuitenkin voitti palkinnon modernin kemiallisen tasapainon teorian perustamisesta sekä edistymisestä kemiallisen kinetiikan, kemiallisen termodynamiikan ja kemiallisen affiniteetin alalla. Ero selitysten ymmärtämisessä on huomattava!
Muita alkuaikojen kemian alan nobelisteja
Kemian nobelisteja löytyy monilla erilaisilla taustoilla. Nuorin palkinnon ikinä saanut on Frédéric Joliot, joka oli palkinnon myöntämisen hetkellä vain 35-vuotias. Vanhin kemian Nobelin palkinnon saavuttanut sen sijaan on John B. Goodenough, joka oli myöntämisen aikaan 95-vuotias.

Kemian Nobelin palkintojen historian havinaan pääsee parhaiten perehtymällä aivan alkuaikojen nobelisteihin. Tässä on lyhyt katsaus vielä Nobelin kemian alan palkinnon saajista vuosien 1902-1906 välillä.
1902
Hermann Emil Fischer (Saksa)
Sai palkinnon työstään sokerin parissa ja sen vaikutuksista proteiinien tutkimukseen. Tarkemmin sanottuna saksalainen kemisti työskenteli löytääkseen dipeptidisynteesin, joka syvensi ymmärrystämme proteiineista.
1903
Svante August Arrhenius (Ruotsi)
Ensimmäinen ruotsalainen, joka voitti kemian Nobel-palkinnon edistämällä alaa elektrolyyttisellä dissosiaatioteoriallaan. Hän julkaisi kolme vuotta ennen palkinnon saamistaan kirjan nimeltä "Teoreettisen sähkökemian oppikirja", ja hän oli erittäin kiinnostunut fysiikasta ja ilmastosta sekä kemian eri elementeistä.
1904
Sir William Ramsay (Britannia)
Sir William Ramsayta voitti Nobelin palkinnon ensimmäisenä brittiläisenä. Hän on vastuussa jaksollisen järjestelmän laajentamisesta. Hän löysi järjestelmään lisätyt jalokaasut. Lisäksi hän teki kollegansa John William Struttin eli Lordi Rayleightin kanssa käsittämättömän löydön argonista. Hänen kollegansa voitti fysiikan Nobelin palkinnon vain vuotta myöhemmin tällä löydöllä.
1905
Johann Friedrich Wilhelm Adolf Von Baeyer (Saksa)
Sai Nobel-palkinnon tekemällä merkittävää kehitystä orgaanisten väriaineiden ja hydroaromaattisten yhdisteiden tutkimuksen ja työskentelyn kautta. Saksalainen tiedemies loi maineen yhtenä tuolloin tunnetuimmista orgaanisen kemian opettajista, mikä ei ole lainkaan vähäinen saavutus.
1906
Henri Moissan (Ranska)
Sai palkinnon fluorin alkuaineen tutkimisesta ja eristämisestä, sekä hänen mukaansa kutsutun sähköuunin eli sähköisen ahjon omaksumisesta tieteen hyväksi. Ranskalainen kemisti suoritti tutkimusta erilaisista mineraaleista ja suoloista, mikä johti lopulta löytöön fluorista. Hän oli ensimmäinen ranskalainen kemian Nobelin palkinnonsaaja.
Myös suomalaisten nobelistien ansaitsemista palkinnoista löytyy yksi kemian alalta. Kyseessä on tietenkin Artturi Ilmari Virtanen, joka sai palkintonsa maatalous- ja ravintokemian alan tutkimuksestaan, erityisesti AIV-rehunsäilöntämenetelmästä, joka on edelleen tänäkin päivänä käytössä alalla. Palkintonsa hän sai vuonna 1945.
Ensimmäiset kemian alan naisnobelistit
Nobelin palkinnon kemian alalla on saanut yhteensä kahdeksan naista. Näistä viisi on jaettu 2000-luvulla. Kemian naisnobelisteja ovat Marie Curie (kaksinkertainen nobelisti), Irène Joliot-Curie, Dorothy Mary Crowfoot Hodgkin, Ada E. Yonath, Frances Hamilton Arnold, Emmanuelle Charpentier, Jennifer Doudna ja Carolyn Bertozzi.
Be less curious about people and more curious about ideas.
Marie Curie
Loput Nobelin palkinnot ovat menneet miehille, vaikka naiset ovat tehneet merkittävää tutkimustyötä kemian alalla. Osasyy tähän löytyy historiasta ja naisten asemasta koulutuksessa sekä tieteen parissa 1900-luvulla. Marie Curie ei tehnyt historiaa olemalla ensimmäinen kemian naisnobelisti vaan myös voittamalla toisen Nobelin palkinnon fysiikasta.
1911
Marie Curie
Sai palkinnon alkuaineiden radiumin ja poloniumin löytämisestä sekä tutkimuksesta.
1935
Irène Joliot-Curie
Sai palkinnon uusien radioaktiivisten alkuaineiden synteesin tutkimuksesta (keinoalkuradioaktiivisuus). Hän oli Marie Curien tytär.
1964
Dorothy Crowfoot Hodgkin
Sai palkinnon tärkeiden biokemiallisten aineiden, kuten penisilliinin ja B12-vitamiinin, rakenteiden määrittämisestä röntgenkristallografian avulla.
2009
Ada E. Yonath
Sai palkinnon ribosomin rakenteen ja toiminnan tutkimuksesta.
2018
Frances Hamilton Arnold
Sai palkinnon entsyymien suunnatun evoluution tutkimuksesta, mahdollistaen ympäristöystävällisempien kemikaalien ja lääkkeiden valmistuksen.
2020
Emmanuelle Charpentier
Sai palkinon CRISPR-Cas9-geenisaksien eli tarkan genominmuokkausmenetelmän kehittämisestä.
2020
Jennifer Doudna
Palkittiin yhdessä Emmanuelle Charpentieren kanssa CRISPR-Cas9-geenisaksien eli tarkan genominmuokkausmenetelmän kehittämisestä.
2022
Carolyn Bertozzi
Sai palkinnon klikkikemian ja bioortogonaalisen kemian kehittämisestä.
On hyvä huomata, että suurin osa kemian alan Nobelin palkintojen arvoisista saavutuksista ovat monitieteellisiä, ja niitä voidaan hyödyntää monella eri tieteenalalla. Etenkin terveyteen, energiaan ja uusiin materiaaleihin liittyvät saavutukset ovat korostuneet 2020-luvulla verrattuna Nobelin palkintojen jaon alkuaikoihin.
Kemian Nobelin palkintojen jakautuminen
Monitieteellisyyden lisäksi on hyvä tietää, että nykyään Nobelin palkinto jaetaan usein useamman kemistin kesken, sillä suurin osa saavutuksista on yhteistyön tulosta. Lisäksi kemian alan saavutukset vaativat yhteistyötä yli rajojen, ja ovat usein monikansallisen tieteen kehityksen tulosta.

Maakohtaisia tilastoja katsellessa voidaan todeta, että eniten kemian Nobelin palkintoja on mennyt yhdysvaltalaisille, toiseksi eniten Iso-Britanniaan ja Saksaan. Esimerkiksi vuoden 2022 kemian Nobelin palkinto jaettiin yhdysvaltalaisten Carolyn Bertozzin, Morten Meldalin ja kaksoisnobelisti Barry Sharplessin kesken.
Tunnetut kemian nobelistit ovat muuttaneet käsitystä aineesta ja mahdollistaneet ratkaisuja terveydenhuoltoon, ruokatuotantoon, energiaan ja teknologiaan. Kaikkia nobelisteja on mahdoton muistaa ulkoa, mutta tärkeimmät ovat ensimmäinen palkittu van ’t Hoff, kaksoisnobelisti Marie Curie ja suomalainen nobelisti A. I. Virtanen.
Kemiaa opetaan peruskoulusta lähtien, mutta monet lapset ovat päässeet tutustumaan siihen jo ennen koulupolun aloittamista. Erilaiset kokeet aina "tulivuorista" ja muista kemian leikkiseteistä, ovat ennen kaikkea uuden oppimista leikin kautta.
Kemiasta voi kuitenkin innostua minkä ikäisenä tahansa, eikä kemian uralle suuntaaminenkaan ole poissuljettua missään elämänvaiheessa. Kemian yksityisopetusta tarjoaa myös Superprofin kemian alan yksityisopettajat - niin lapsille kuin aikuisille!
Tiivistä tekoälyn avulla:









