Mikä on Nobel-palkinto? On vaikea kuvitella, että joku ei olisi ikinä kuullut Nobelin palkinnoista. Vaikka maallikkona ei ymmärtäisi mitään kirjallisuuden, rauhantyön tai tieteen päälle, tietää silti Nobelin palkinnon olevan suuri tunnustus sen saajalle.
Nobelin palkinnolla tunnustetaan tutkijoiden työtä ja nostetaan esiin läpimurtoja, jotka ovat merkittävästi edistäneet kehitystä omalla alallaan. Kemian alalle löytyy oma Nobelin palkintokategoria. Sen voi ansaita suoranaisella uudella keksinnöllä, menetelmällä tai tieteellisellä teorialla.
Nobel-palkinto ansaitaan yleensä elinikäisellä merkittävällä työllä oman alansa ja koko yhteiskunnan eduksi. Nobel-palkinnon historia juontaa juurensa 1800-luvun loppupuolelle, kun ruotsalainen kemisti ja menestynyt yrittäjä Alfred Nobel lahjoitti suuren omaisuutensa Nobel-säätiölle ennen kuolemaansa vuonna 1896.
Alfred Nobel tunnettiin myös dynamiitin keksijänä. Hänen omaisuutensa, ja näin ollen säätiölle lahjoitetun summan, arvellaan olevan lähes 200 miljoonaa euroa nykypäivänä mitattuna. Se on tarkoitettu käytettäväksi ansioituneiden tiedemiesten ja muiden akateemikkojen kunnioittamiseen heidän työstään omilla aloillaan.
Ensimmäinen kemian Nobel-palkinto myönnettiin Jacobus Henricus Van 't Hoffille aivan ensimmäisessä palkintoseremoniassa vuonna 1901. Van 't Hoff voitti palkinnon kemiallisen dynamiikan ja liuosten osmoottisen paineen lakien löytämisestä.
Siitä lähtien Nobel-palkinto on myönnetty yhdelle tai useammalle kemistille joka vuosi 10. joulukuuta, joka on myös Alfred Nobelin kuoleman vuosipäivä.
Ketä on ehdolla vuoden 2026 kemian nobelistiksi?
Nobel-palkintojen ehdokkaat pidetään salassa aina 50 vuotta. Näin ollen ehdokkaita on varmuudella mahdoton saada selville. Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian toimesta 7. lokakuuta 2026 julkistetaan vain tämän vuoden nobelisti(t). Silti media ja alasta kiinnostuneet joka vuosi yrittävät arvata tulevia voittajia.
Yksi tapa ennustaa mahdollisia tulevia Nobel-palkinnon saajia on tarkastella tutkijoita, joiden työ on saanut osakseen poikkeuksellisen paljon kansainvälistä tunnustusta. Esimerkiksi Clarivaten Citation Laureates -ohjelma nostaa vuosittain esiin tutkijoita, joiden tutkimusta pidetään Nobel-tasoisena.
Ohjelma ei itse ennusta tietyn vuoden Nobel-voittajia, mutta sen historiassa on useita tutkijoita, jotka ovat myöhemmin saaneet Nobel-palkinnon. Vuonna 2025 kemian Citation Laureate -tunnustuksen saivat Clifford Brangwynne, Anthony Hyman ja Michael Rosen solujen biomolekyylien faasierottumiseen liittyvistä tutkimuksista.
Heidän työnsä liittyy siihen, miten solujen sisällä muodostuu kalvottomia rakenteita, jotka auttavat järjestämään biokemiallisia prosesseja. Tutkimus voi auttaa ymmärtämään paremmin esimerkiksi solujen toimintaa ja erilaisia sairauksia.
Toinen vuonna 2025 esiin nostettu nimi oli Jean-Marie Tarascon, jonka tutkimus liittyy energian varastointiin ja muuntamiseen. Hänen työnsä on erityisen merkittävää akkujen ja muiden energiateknologioiden kehittämisen kannalta. Myös Tao Zhang sai Citation Laureate -tunnustuksen yhden atomin katalyysiin liittyvästä tutkimuksestaan.
Vuoden 2026 mahdollisista voittajista on esitetty myös muita ennusteita. Esimerkiksi perovskiittipohjaisten aurinkokennojen kehittäjät Tsutomu Miyasaka, Nam-Gyu Park ja Henry Snaith ovat olleet esillä mahdollisina Nobel-ehdokkaina. Perovskiittipohjaisilla aurinkokennoilla voi olla merkittävä rooli tulevaisuuden energiantuotannossa.
Myös laskennallisen kemian ja kemiallisen mallinnuksen tutkijoita, kuten Michele Parrinelloa ja Roberto Caria, on nostettu esiin vuoden 2026 Nobel-veikkauksissa. Lisäksi keskusteluissa on esiintynyt esimerkiksi Kevan Shokatin työ syöpälääkkeiden kehittämisen parissa.
Kemian nobelistit 2020-luvulla
Muutamia kuuluisimpia poikkeuksia lukuun ottamatta, ihmiset muistavat helpoiten viime vuosina Nobelin palkinnon saaneet. 2020-luvulla kemian Nobelin palkinto on keretty jakaa jo kuusi kertaa yhteensä 16 ansioituneelle kemistille. Mukana ei ole suomalaisia nimiä, sillä ainut suomalainen kemisti Artturi Ilmari Virtanen, sai palkintonsa vuonna 1945.
Aikaisempia kuuluisuuksia mainitaksemme, esimerkiksi saksalainen Albert Einstein, joka sai tosin Nobelin palkinnon fysiikasta. Toinen tunnettu nobelisti on tietysti Marie Curie, joka ei saanut ainoastaan fysiikan Nobelia vaan ansaitsi myös toisen Nobel-palkintonsa kemiasta.
Vuoden 2025 kemian Nobelin palkinnon voittajat
Vuonna 2025 kemian Nobel-palkinto myönnettiin Susumu Kitagawalle, Richard Robsonille ja Omar Yaghille metalliorgaanisten runkorakenteiden eli MOF-rakenteiden kehittämisestä. Nämä ovat erityisiä molekyylirakenteita, joissa metallionit yhdistyvät orgaanisiin molekyyleihin muodostaen erittäin huokoisia rakenteita.
MOF-rakenteiden lyhenne tulee englannin kielen sanoista metal-organic frameworks.
Rakenteiden sisälle muodostuu pieniä onteloita ja käytäviä, joiden kautta kaasut ja muut kemialliset aineet voivat kulkea. Näiden rakenteiden merkittävä etu on se, että niiden ominaisuuksia voidaan suunnitella käyttötarkoituksen mukaan.
Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi hiilidioksidin talteenotossa, kaasujen varastoinnissa ja puhdistamisessa sekä kemiallisten reaktioiden katalysoinnissa. Yksi kiinnostavista mahdollisuuksista on myös veden kerääminen aavikkoilmasta.
Kitagawa osoitti tutkimuksissaan, että kaasut pystyvät kulkemaan näiden rakenteiden läpi, kun taas Robson ja Yaghi kehittivät uusia tapoja rakentaa ja muokata rakenteita. Yaghin kehittämät erittäin vakaat MOF-rakenteet osoittivat, että materiaaleja voidaan suunnitella tarkoituksellisesti haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi.
Tutkimuksen seurauksena on kehitetty jo kymmeniätuhansia erilaisia MOF-rakenteita. Vuoden 2025 palkinto osoittaa hyvin, kuinka kemian tutkimuksella voidaan pyrkiä ratkaisemaan suuria ympäristöön ja energiaan liittyviä ongelmia. Joskus erittäin pieni rakenne voi tarjota ratkaisun erittäin suureen ongelmaan.
Vuoden 2024 kemian Nobelin palkinnon voittajat
Vuoden 2024 kemian Nobel-palkinto jaettiin kolmen tutkijan kesken. David Baker sai puolet palkinnosta tietokoneavusteisesta proteiinisuunnittelusta. Demis Hassabis sekä John Jumper jakoivat toisen puolikkaan proteiinien rakenteiden ennustamiseen liittyvästä tutkimuksesta.
Proteiinit ovat elämän kannalta välttämättömiä molekyylejä, jotka osallistuvat esimerkiksi solujen toimintaan, aineenvaihduntaan ja elimistön puolustusjärjestelmiin. Proteiinin toimintaan vaikuttaa sen kolmiulotteinen rakenne, mutta tämän rakenteen ennustaminen pelkän aminohappojärjestyksen perusteella on ollut aina haastavaa.
David Baker kehitti menetelmiä, joiden avulla tutkijat voivat suunnitella kokonaan uusia proteiineja tietokoneiden avulla. Hassabis ja Jumper puolestaan kehittivät AlphaFold2-tekoälymallin, joka pystyy ennustamaan proteiinien kolmiulotteisia rakenteita aminohapposekvenssien perusteella.
Kehitys on muuttanut merkittävästi proteiinien tutkimusta ja tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi lääkekehitykseen ja uusien materiaalien suunnitteluun. Vuoden 2024 palkinto oli myös kiinnostava esimerkki siitä, kuinka tietojenkäsittely ja tekoäly ovat alkaneet muuttaa kemian tutkimusta. Kemian tutkimus ei ole siis vain koeputkia ja laboratoriolaitteita.
Vuoden 2023 kemian Nobelin palkinnon voittajat
Vuonna 2023 kemian Nobel-palkinto myönnettiin Moungi Bawendille, Louis Brusille ja Aleksey Yekimoville kvanttipisteiden löytämisestä ja kehittämisestä. Kvanttipisteet ovat erittäin pieniä nanohiukkasia, joiden ominaisuudet riippuvat niiden koosta.
Kvanttipisteiden erityispiirre on se, että niiden kokoa muuttamalla voidaan vaikuttaa siihen, millaista valoa ne lähettävät. Pienemmät kvanttipisteet tuottavat sinisempää valoa, kun taas suuremmat pisteet voivat tuottaa punaisempaa valoa. Kvanttipisteitä voidaan hyödyntää muun muassa televisioiden ja LED-lamppujen valmistuksessa.
Yekimov osoitti ensimmäisenä, että lasiin muodostettujen nanokiteiden koko vaikutti niiden väriin. Brus puolestaan osoitti saman ilmiön kolloidisissa liuoksissa, ja Bawendi kehitti menetelmiä, joiden avulla kvanttipisteitä voidaan valmistaa hallitummin ja laadukkaammin.
Vuoden 2022 kemian Nobelin palkinnon voittajat
Vuoden 2022 kemian Nobel-palkinnon myöntämisen perusteena oli bio-ortogonaalisen ja klik-kemian kehittäminen. Se jaettiin kolmen tutkijan kesken; Carolyn Bertozzi, Morten Peter Meldal, Karl Barry Sharpless. On enemmän sääntö kuin poikkeus jakaa palkinto useamman tutkijan kesken.
Vain kaksi kemistia on historian aikana saanut kaksi kemia Nobel-palkintoa: Barry Sharpless ja Frederick Sanger.
Barry Sharplessille kyseinen Nobelin kemianpalkinto oli jo toinen. Hän ansaitsi ensimmäisen kemian Nobelin palkintonsa vuonna 2001 yhdessä kollegansa Ryōji Noyorin ja William Knowlesin kanssa. Tuolloin palkitsemisen perusteena oli kiraalisesti katalysoitujen reaktioiden eteen tehty tutkimustyö.
Vuoden 2021 kemian Nobelin palkinnon voittajat
Vuonna 2021 kemian Nobel-palkinto myönnettiin Benjamin Listille ja David MacMillanille. He kehittivät yhdessä asymmetrisen organokatalyysin. Sekä List että MacMillan tunnetaan erityisesti orgaanisia kemisteinä. He ovat saaneet myös lukuisia muita arvostettuja palkintoja tieteen alalla.
Joskus Nobelin palkinnonsaajien kehittämät saavutukset ovat helpompi selittää maallikoille, ajoittain ne ovat taas Listin ja MacMillanin kehittämien saavutusten kaltaisten kemian erikoissanaston takana. On myös tärkeä huomata, että tieteellisten läpimurtojen tekeminen ei ole vain paikallista tiimityötä vaan vaatii kansainvälistä tutkimusta.
Vuoden 2020 kemian Nobelin palkinnon voittajat
Vuoden 2020 kemian Nobel-palkinto myönnettiin Emmanuelle Charpentierille ja Jennifer Doudnalle genomien muokkausmenetelmien kehittämisestä. He kehittävät geenitekniikkamenetelmän, joka tunnetaan myös nimellä CRISPR/Cas9.
Genomit ja niiden muokkaaminen on kiehtova kemian tutkimusalue, jossa tutkijat yrittävät vaikuttaa eri elämänmuotojen ja mikro-organismien geeneihin. Geenit ovat elävän olennon DNA:n elinehto, joten niiden muokkaaminen avaa monia mahdollisuuksia parantaviin hoitoihin ja muihin tieteellisiin läpimurtoihin.
Charpentier ja Doudna kehittivät työkalun, jonka avulla voidaan tehdä muutoksia geeneihin paljon aiempaa tarkemmalla tarkkuudella. Bakteerien immuunipuolustusta hyödyntämällä he löysivät tavan deaktivoida viruksia poistamalla osia niiden DNA:sta.
Heidän kehittämäänsä työkalua kuvataan usein geneettisiksi saksiksi, jotka voivat leikata minkä tahansa DNA-molekyylin läpi. Mielenkiintoisinta tässä läpimurrossa on se, että nyt pystymme muuttamaan geenejä nopeammin - vain muutamassa viikossa - mikä voi johtaa uusiin löytöihin ja jopa edistää syövän hoitomuotojen etsintää.
Kemian tutkimus ja kehitys
Kuten kemian Nobelin palkintojen perusteista on nähtävissä, alalla riittää opittavaa ja tutkittavaa. Kemiaa hyödynnetään lähes kaikilla elämän osa-alueilla, joten se tarjoaa paljon mahdollisuuksia niin tutkimuksesta kiinnostuneille kuin käytännönläheisempää ammattia etsiville.
Kemia on myös yksi "pakollisista" luonnontieteistä, joita opiskellaan jo peruskoulussa. Sen perusteet muodostavat pohjan monille myöhemmille opinnoille. Kemian tutkimus kehittyy jatkuvasti uusien menetelmien, materiaalien ja teknologioiden myötä. Viime vuosien Nobel-palkinnot ovat hyvä esimerkki siitä miten laaja kemian ala on.
If you're not part of the solution, you're part of the precipitate.
Unknown
Tutkimuksessa on käsitelty esimerkiksi geenien muokkaamista, uusien kemiallisten reaktioiden kehittämistä, proteiinien rakenteita, kvanttipisteitä ja metalliorgaanisia runkorakenteita. Näillä tutkimustuloksilla voi olla vaikutuksia esimerkiksi lääketieteeseen, energiantuotantoon, elektroniikkaan ja ympäristöteknologiaan.
Kemia liittyykin moniin arkisiin asioihin, vaikka emme välttämättä tule ajatelleeksi sitä. Lääkkeet, elintarvikkeet, kosmetiikka, pesuaineet, polttoaineet, akut ja monet rakennusmateriaalit perustuvat kemian tutkimukseen ja sen sovelluksiin. Myös esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan kemian osaamista.
Kemian tutkimuksessa yhdistyvät nykyään myös monet muut tieteenalat. Kemian kehitys ei tapahdu irrallaan muusta tieteestä, vaan muun muassa kemia, fysiikka, biologia, tietojenkäsittely ja lääketiede tukevat vahvasti toistensa tutkimusta.
Jos haluat kehittää kemian taitojasi, voit hankkia yksityisen kemian opettajan opastamaan sinua suoraan Superprofin kautta. Kemian yksityisopettajasta voi olla apua esimerkiksi koulussa opiskeltavien perusteiden ymmärtämisessä, ylioppilaskokeisiin valmistautumisessa, korkeakouluopintojen tukena tai oman osaamisen kehittämisessä.
Yksityisopetus räätälöidään opiskelijan omaan lähtötasoon ja tavoitteisiin. Voit aloittaa perusteista jos kemia ei ole ennestään tuttua. Toisaalta jo pidemmälle edennyt opiskelija voi syventää osaamistaan ja keskittyä juuri niihin kemian osa-alueisiin, jotka ovat hänen tulevien opintojensa tai uransa kannalta tärkeimpiä.
Kemian nobelistit osaltaan innostavat ja inspiroivat uusia kemian opiskelijoita. Onhan täysin mahdollista, että sinunkin panoksesi kemian alalla palkitaan joskus tulevaisuudessa. Tarvitset vain suurta intohimoa, aktiivista tekemistä ja avoimuutta uuden oppimiselle päästäksesi pitkälle tälle tieteen alalla.
Tiesitkö, että on myös suomalaisia kemian nobelisteja?
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
