Pianonsoitto sisältää monia eri osa-alueita, ja pianisteilla on laidasta laitaan erilaisia tavoitteita. Jotkut harjoittelevat ja soittavat omaksi-ilokseen, ja päätavoitteena voi olla omien kappaleiden soittaminen. Toisille musiikki on ennen kaikkea yhteisöllistä puuhaa, ja omana unelmana voi olla bändissä soittaminen tai ammattimuusikkous. Joillekin soittamisen keskiössä ei taas ole esiintyminen vaan musiikin kirjoittaminen.

Omien kappaleiden tekeminen ei ole yksinkertainen prosessi: tavallisesti se vaatii joko musiikin teorian tuntemusta tai ainakin musiikillista lahjakkuutta. Musiikin tekemistä voi kuitenkin lähestyä monella tavalla, eikä siihen ole voittavaa reseptiä.

Pyrimme tässä artikkelissa tarjoamaan yleiskuvan musiikin tekemisestä ja esittelemään sen yleisimmät rakennuspalat. Tarjolla ei ole valmista sapluunaa maailmanluokan melodian tekemiseen vaan ruohonjuuritason tietoa siitä, miten tekoprosessia voi lähestyä ja mistä inspiraatiota saattaisi löytyä.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Piano
Elise
5
5 (4 arvostelua)
Elise
35€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Maire
5
5 (7 arvostelua)
Maire
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Tiia
5
5 (3 arvostelua)
Tiia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Elsa
5
5 (1 arvostelua)
Elsa
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Tiia
Tiia
35€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Svetlana
Svetlana
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Moonika
Moonika
10€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Aet
Aet
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Elise
5
5 (4 arvostelua)
Elise
35€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Maire
5
5 (7 arvostelua)
Maire
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Tiia
5
5 (3 arvostelua)
Tiia
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Elsa
5
5 (1 arvostelua)
Elsa
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Tiia
Tiia
35€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Svetlana
Svetlana
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Moonika
Moonika
10€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Aet
Aet
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Musiikin tekemisen perustaidot

Oman musiikin ja omien kappaleiden tekeminen ei onnistu sormia napsauttamalla, vaan se vaatii monenlaisia taitoja ja kattavaa tietopankkia. Mikään ei tietenkään estä aloittelijaa kehittelemästä melodiakulkuja tai kirjoittamasta lyriikoita, mutta kokonaisten ja eheiden kappaleiden luominen on oma taiteenlajinsa.

Kappaleiden säveltämisestä unelmoivalta pianistilta olisikin hyvä löytyä teoriapohjaa ja soittotaitoa. Sointujen ja asteikkojen pitäisi olla takaraivossa, käsien tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä ja nuottejakin pitäisi osata lukea. Oman musiikin tekeminen vaatiikin lähtökohtaisesti useamman vuoden harjoittelua.

Toinen keskeinen muuttuja on musiikilliset referenssit ja taito hyödyntää niitä. Musiikkia on tänä päivänä valtavasti tarjolla ja helposti saatavilla, jokaiselle löytyy jotakin, ja musiikin tekijän tulee osata hyödyntää sitä. Käytännössä tämä tarkoittaa musiikin kentän ymmärtämistä:

  • Mistä osista kappaleet yleensä koostuvat?
  • Miten niitä voisi soveltaa omassa musiikissa?
  • Mitä musiikissa on jo tehty? Mikä toimii ja mikä ei?
  • Mihin omat kappaleet istuvat musiikin kentällä?

Aloittelevan musiikintekijän ei tarvitse tietenkään keksiä pyörää uudestaan, mutta hahmottelu voi selkeyttää kappaleiden tekemisen vaiheita.

Kappaleen nuottikirjoitus kirjan aukeamalla
Mitä paremmin musiikin teoriaa ja kenttää ymmärtää, sitä monipuolisemmin oman musiikin tekemistä voi lähestyä. (Kuva: Unsplash/Michael Maasen)

Musiikin tekemisen vaiheet

Heti alkuun on hyvä todeta, että kappaleiden tekemiseen ei ole tiettyä voittavaa kaavaa. Yksi voi tehdä musiikkia tekstivetoisesti, toinen taas musiikki edellä, ja kolmas voi sekoittaa eri tapoja. Taiteen tekeminen nojaa monilla inspiraatioon, joten musiikin tekemistäkään ei kannata lähestyä liian mekaanisesti tai itseään lokeroiden.

Ajatustyöstä apua

Aluksi jokaisen olisi hyvä miettiä, minkälaista musiikki sitä ollaan tekemässä. Minkälaisen kappaleen haluaisit kirjoittaa? Onko siinä sekä pianoa että laulua, kenties muitakin soittimia? Mistä osista kyseisen genren tai tyylin kappaleet useimmiten koostuvat? Tällaisiin peruskysymyksiin vastaaminen auttaa luomaan prosessille raamit.

Biisiä voi lähteä ideoimaan monella tapaa:

  • ajankohtaisista ajatuksista
  • valmiiksi kirjoitetusta tekstistä
  • miellyttävästä melodiasta
  • toimivasta biitistä

Taustalla ei siis tarvitse olla hienoa ja valmiiksi hiottua pakettia tai ajatusta – pieniäkin ideoita voi lähteä kasvattamaan ja hiomaan, eikä biisintekoon ole yhtä oikeaa tapaa. Kokeilemalla ja leikkimällä voi myös syntyä jotain hienoa.

Kannattaa siis kirjoittaa muistiin kaikki itselle mielenkiintoiset aiheet, sanat ja ilmaukset. Pianolla voi myös lähteä soittamaan sokkona ja katsoa, minkälaisia melodioita ja sointukulkuja siitä tarttuu mukaan.

Henkilö kirjoittamassa vihkoon
Inspiraatio voi iskeä koska tahansa, ja iskevät lyriikat, mukaansatempaavat melodiat ja tanssijalkaa vipattavat biitit kannattaa kirjoittaa muistiin mahdollisimman nopeasti! (Kuva: Unsplash/Brad Neathery)

Sorminäppäryysharjoitukset kannattaa ottaa osaksi ennen jokaista musisointisessiota, jotta sormet pysyvät vetreinä.

Kappaleen rakenne

Entä jos pää lyö tyhjää, omat ajatukset eivät inspiroi, miellyttävä melodia ei taivu suuntaan tai toiseen ja suunnitteilla on pelkkä pianokappale, jossa menevällä biitillä ei tee mitään? Palataan ruohonjuuritasolle, ja aloitetaan rakenteen hahmottelusta.

Kappaleet rakentuvat usein säkeistöjen (A-osa) ja kertosäkeen (B-osa) pyhään kiertokulkuun: A, B, A, B… Pop-kipaleissa rakenne on usein A, A, B, A eli kertosäettä ennen on kaksi säkeistöä. Monien kappaleiden alusta löytyy myös intro ja lopussa kertosäe toistetaan: intro, A, A, B, A, B, B.

Toisinaan säkeistön ja kertosäkeen välistä löytyy niin sanottu bridge eli silta, joka yhdistää osat toisiinsa ja tarjoaa kappaleeseen ripauksen jotain uutta ja kontrastia. Kappaleita voi maustaa myös sooloilla, loppuun voi halutessaan lisätä outron eli intron vastakappaleen ja kahden viimeisen B-osan välistä voi löytyä C-osa, joka tarjoaa jälleen jotain uutta ja ihmeellistä.

Nämä osat luovat todennäköisesti kappaleesi raamit. Jos varsinainen sävellysprosessi tuntuu vaikealta ja monimutkaiselta, pilko se osiin ja keskity yhteen rakennuspalaseen kerrallaan.

Soinnut ja sävelet

Kappaleita voi lähteä rakentamaan ilman varsinaista teoriatietoutta puhtaasti sen pohjalta, mikä kuulostaa hyvältä. Tämä vaatii luonnollisesti musikaalisuutta, hyvää korvaa ja luovuutta, mutta mahdotonta se ei ole. Monen kohdalla säveltäminen on kuitenkin huomattavasti suunnitelmallisempaa, ja suunnitelmat nojaavat usein sävellajeihin.

Oletamme, että musiikin teorian perusteet ovat tässä kohtaa jotakuinkin tuttuja – onhan tavoitteena oman musiikin tekeminen. Jos jossain vaiheessa sormi menee kuitenkin suuhun, pelkkä pikakurssi sävellajeihin, sävelasteikoihin ja intervalleihin riittää tämän osion purkamiseen.

Musta puhelin, jonka näytöllä pianosovellus
Omien kappaleiden tekemiseen ei ole oikeita tai vääriä tapoja. (Kuva: Unsplash/Soundtrap)

Pohjimmiltaan sävellajit tarjoavat työkalupakin eli sellaiset soinnut ja sävelet, jotka sopivat hyvin yhteen. Esimerkiksi A-mollin sävellaji (Am) koostuu sävelistä a, b, c, d, e, f ja g, jotka muodostavat A-molliasteikon. Tämä asteikko sisältää puolestaan soinnut Am, Bm-5, C, Dm, Em, F ja G. Jos et siis tiedä, mitä sointuja haluat kappaleessasi käyttää ja miten ne sopivat yhteen, valitse sävelasteikko ja paikanna sen soinnut pianolta.

Soinnuista rakennetaan tavallisesti muutaman soinnun kiertoja, joita sitten toistetaan säkeistöissä ja kertosäkeessä. Am, F, C, G on yksi yleisimmin käytössä olevista sointukierroista, joten voit ottaa sen malliksi myös omiin säkeistöihisi. Kertosäkeessä sointujen järjestystä voi muuttaa tai niitä voi vaihtaa, mutta siinäkin on hyvä pysyä samassa sävelasteikossa.

Tässä on myös kaikki tarvittavat rakennuspalikat melodian luomiseen: soinnut koostuvat tietyistä sointusävelistä, joiden varaan melodiaa voi lähteä rakentamaan. Sointusäveliä voi selvittää kaavalla 1–3–5, joka auttaa löytämään pohjasävelen (1), kolmannen sävelen eli terssin (3) ja viidennen sävelen eli kvintin (5). Kaavaa peilataan luetteloon asteikon sävelistä (a, b, c, d, e, f ja g), ja laskeminen alkaa aina pohjasävelestä: Am-soinnun kohdalla a:sta, eli soinnut ovat a, c, e – G-soinnut kohdalla g:stä, jolloin soinnut ovat g, b, d.

Tämän jälkeen melodiaa voi alkaa rakentamaan valitun sointukierron päälle, ja sävellajissa pysyminen takaa sen, että soinnut ja sävelet sopivat varmasti yhteen. Itsestäänhän ne eivät rakenna voittavaa kappaletta tai melodiaa, mutta ne tarjoavat tarvittavat ja ennen kaikkea toimivat rakennuspalaset sitä varten. Jos kappaleita ei meinaa heti syntyä, ei hätää! Kokeile ja harjoittele sitä säännöllisesti ja odota luovuuden hetkeä.

Nuottivihko ja Coca Cola -lasi
Hyvä melodia on pitkälti kuulijan korvissa, ja yksinkertainenkin voi olla kaunista. (Kuva: Unsplash/Xavier von Erlach)

Laitteet musiikin tekemiseen

Pohditaan vielä lopuksi, mitä kaikkea kotoa tai studiolta tulisi löytyä, että musiikin tekeminen on ylipäätään mahdollista.

  • Koskettimet. Kotistudiosta tulee totta kai löytyä koskettimet tai piano, onhan tässä tavoitteena tehdä pianomusiikkia.
  • Mikrofoni. Jos tavoitteena on säveltää laulettua musiikkia, myös mikrofoni on pakollinen varuste.
  • Tietokone. Mikäli tavoitteena on vain kokeilla musiikin tekemistä, peruskannettavasta löytyy tarvittavat tehot äänitysohjelman operointiin.
  • Äänikortti. Laulu ja soitto tulee luonnollisesti myös siirtää tietokoneelle, ja sitä varten tarvitaan äänikortti. Käytännössä se muuttaa lauletut tai soitetut äänet digitaaliseen muotoon.
  • Äänitysohjelma. Kun kaikki tarvittava löytyy tietokoneelta, musiikkia pitää miksata ja masteroida, mikä onnistuu äänitysohjelmalla (Digital Audio Workstation eli DAW).
  • Kuulokkeet tai kaiuttimet. Kotoa tulee löytyä myös jonkinlaista äänentoistoa, jotta omaa tekelettään pystyy kuuntelemaan. Mitä paremmat kaiuttimet tai kuulokkeet, sitä paremman kuvan omasta musiikista saa, joten äänentoistoon panostaminen kannattaa.

Näiden lisäksi studiota voi höystää vaikka ja millä, mutta näillä pääsee varmasti alkuun. Toki kappaleita voi tehdä myös ilman sen suurimpia mööpeleitä, esimerkiksi kirjoittamalla niiden nuotinnoksen, mutta varsinainen äänittäminen ja kappaleen tuottaminen vaativat jo hieman rahallista panostusta.

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.