Oletko koskaan miettinyt, miten Irlanti jakautui aikoinaan kahtia? Todennäköisesti ainakin pienen hetken, kerta päädyit lukemaan tätä artikkelia, mutta harva suomalainen kuitenkaan tuntee Irlannin historiaa sen tarkemmin.
Päätimme ottaa tehtäväksämme paikata tätä aukkoa! Esittelemme ensin lyhyesti Irlannin historiaa ja sitä, miten se jakautui kahtia. Pohdimme sitten Pohjois-Irlannin tilannetta nykyisin ja vertailemme maita keskenään. Artikkelin luettuasi saatat siis olla piirun verran fiksumpi, mutta se voi helpottaa myös tulevan lomamatkan suunnittelua.
Jos haluat sukeltaa vielä syvemmälle Irlannin historiasta, tekstiin on ripoteltu linkkejä Superprofin muihin Irlanti-artikkeleihin, joten klikkaile rohkeasti niistä!
Miten Irlanti jakautui kahtia?
Irlannin saaren etelä- ja pohjoispuolisko ovat olleet nokkapokassa jo pidemmän aikaa. Kaikki alkoi 1100-luvun loppupuolella, kun Iso-Britannia valtasi ja miehitti Irlannin.
Seuraavat vuosisadat olivat sotien värittämiä, ja tilanne kärjistyi 1600-luvun alkupuolella, kun Iso-Britannia alkoi ”istuttaa” uudisasukkaita Irlantiin. Istutukset keskittyivät maan pohjoisosiin, joissa irlantilaisten parhaat maat vietiin ja heidät alennettiin toisen luokan kansalaisiksi.
Pitkäaikainen sortaminen johti 1600-luvulla kapinaan, mutta ajatus itsenäisyydestä heräsi kunnolla vasta 1800-luvun lopulla. Aluksi itsenäisyyttä ajaneet nationalistit eivät saaneet kauheasti kannatusta, mutta kun brittiarmeija vastasi mielenosoituksiin kovin keinoin, monien irlantilaisten mieli muuttui.
Yhteenotot kärjistyivät tammikuussa 1919 Irlannin vapaussodaksi, jossa brittiarmeija soti Irlannin tasavalta-armeija IRA:ta vastaan. Sota päättyi kesällä 1921 rauhansopimukseen, jonka seurauksena Irlanti itsenäistyi. Irlannin pohjoisosissa oli kuitenkin kuusi kreivikuntaa, jotka jäivät osaksi Iso-Britanniaa Pohjois-Irlantina – uudisasukkaita oli istutettu juuri näille alueille.
Vaikka Irlanti itsenäistyi, sen väestö oli vahvasti kahtiajakautunut. Maassa oltiin tyytyväisiä itsenäistymiseen, mutta sopimusta pidettiin liian lepsuna, sillä se ei kattanut koko Irlantia. Tämä vastakkainasettelu ajoi Irlannin kesällä 1922 sisällissotaan, joka päättyi seuraavan vuoden toukokuussa sopimuksen puoltajien voittoon – brittiarmeijan tuen turvin.
Miltä englannin yksityisopetus Jyväskylä kuulostaisi sinusta?
Levottomuuksien värittämä itsenäisyys
Vaikka sodat oli tältä erää sodittu, tilanne Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa jatkui levottomana. Brittimieliset protestantit muodostivat Pohjois-Irlannissa suuren enemmistön, ja katotilaisvähemmistöä syrjittiin niin politiikassa, asuntomarkkinoilla kuin työelämässäkin.
1960-luvulla tilannetta alettiin protestoimaan voimakkaammin, mutta soraäänet hiljennettiin nopeasti protestanttipoliisien toimesta. Tilanne irlantilais- ja brittimielisen väestön välillä oli kuitenkin tulenarka, ja se yltyi lähes sisällissodaksi.
Vuosien 1968–1998 välinen ajanjakso tunnetaan Pohjois-Irlannin levottomuuksina tai the Troublesina, ja se piti sisällään niin aseellisia hyökkäyksiä, pommi-iskuja kuin tuhansia siviiliuhrejakin.
Ajanjakso muistetaan erityisesti vuoden 1970 marraskuun 21. päivästä eli verisestä sunnuntaista, jolloin 14 brittiupseeria ja poliisia sai surmansa. Tämän vastareaktiona brittijoukot avasivat tulen paikallisessa urheilutapahtumassa, minkä seurauksena 14 siviiliä sai surmansa ja yli 60 loukkaantui.
Veristä sunnuntaita on kuvattu paljon mediassa ja taiteessa. Niistä tunnetuin lienee irkkubändi U2:n kappale ”Sunday Bloody Sunday” vuodelta 1982. Kappale joutui aluksi melkoiseen myrskynsilmään, mutta tänä päivänä sitä pidetään U2:n merkkikappaleena ja yhtenä historian parhaista protestilauluista.
Pohjois-Irlannin levottomuudet päättyivät virallisesti vuona 1998, kun pitkät sotatoimet eivät tuottaneet tulosta. Pohjois-Irlantiin perustettiin itsehallintoelin, jossa vallan oli tarkoitus jakautua sekä brittimielisille että irlantilaismielisille. Rauha oli siis vihdoin maassa – vai oliko?
Pohjois-Irlanti nykyisin
Vaikka Pohjois-Irlannin (ja Irlannin) tilanne on rauhoittunut 2000-luvulla, se ei ole suinkaan ongelmaton. Maan pääkaupunki Belfast on vahvasti kahtiajakautunut, ja katotilaiset ja protestantit elävät monissa paikoissa toisista erillään – jotkut jopa muurien erottamana.
Maa on jakautunut kahtia myös poliittisesti: noin puolet katotilaisista on irlantilaismielisiä ja kannattaa nationalistipuolueita, kun taas noin puolet protestanteista kannattaa brittimielisiä eli unionistipuolueita.
Pohjois-Irlanti ei kuitenkaan ole levoton maa, mutta sen taustalla kytee vuosisatoja vanha vastakkainasettelu. Viimeksi tätä testattiin Brexitissä, jossa valtaosa pohjois-irlantilaisista vastusti Britannian EU-eroa (55,78 %).
Pohjois-Irlannissa pelättiin, että raja Irlannin kanssa menisi Brexitin myötä kiinni, mikä saattaisi johtaa levottomuuksiin, joita nähtiin suurten levottomuusvuosien aikana. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja raja maiden välillä pysyi avoimena (ainakin toistaiseksi).
Millainen tilanne on rajan eteläpuolella? Irlannissa kytee yhä nationalistinen ajatus ”Suur-Irlannista”, mutta se vaatisi kansanäänestystä, jossa valtaosa irlantilaisista ja pohjois-irlantilaisista kannattaisi sitä. Sen onnistuminen näyttää tällä hetkellä todella epätodennäköiseltä.
Englannin yksityisopetus Oulu - olisiko se sinulle hyvä vaihtoehto päästä alkuun?
Eroavaisuudet maiden välillä
Irlannilla ja Pohjois-Irlannilla on siis myrskyinen yhteinen historia. Tämä on johtanut suuriin eroihin maiden välillä, ja erot ovat vain kasvaneet Brexitin myötä. Tässä niistä muutamia:
Hallinto
Siinä missä Pohjois-Irlanti on osa Britannian monarkiaa valtionpäämiehenään kuningas Charles III, Irlanti on parlamentaarinen tasavalta, jota johtaa presidentti Michael D. Higgins. Kumpikaan herroista ei kuitenkaan osallistu päivänpolitiikkaan, vaan siitä vastaa pääministeri.
Politiikka ja uskonto
Kristinuskolla on vankka jalansija Irlannin saarella, mutta maiden välillä on eroja sen pääsuuntauksissa: Pohjois-Irlanti on jakautunut vahvasti kahtia protestanttien enemmistöön ja katotilaisten vähemmistöön, kun taas valtaosa irlantilaisista on katolilaisia.
Uskonnot ovat myös kietoutuneet vahvasti yhteen poliittisten näkemysten kanssa. Pohjois-Irlannissa valtaosa protestanteista kannattaa Iso-Britanniaa, kun taas monet katotilaiset toivovat yhtenäistä Irlantia. Rajan eteläpuolella Irlannissa väestö on yhtenäisempi.
Tai miten olisi englannin yksityisopetus Turku?
Valuutta
Irlannissa käytetään monien muiden EU-maiden tapaan euroja, kun taas Pohjois-Irlannissa on käytössä punta, kuten Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa. Jos siis suunnittelet matkaa Pohjois-Irlantiin tai aiot reissata maiden välillä, varmista, että kortti toimii molemmissa maissa tai vaihda riittävästi käteistä!
Aksentit
Irlannin saarella puhutaan monenlaista englantia, ja pelkästään Irlannin sisällä on satoja aksentteja:
"Pohjois-irlantilaista" ja "irlantilaista" aksenttia on siis vaikea verrata, sillä molempia on niin paljon. Pohjois-irlantilaiset ovat kuitenkin olleet enemmän kontaktissa skottien ja englantilaisten kanssa, mikä selittää yleiset erot Pohjois-Irlannin ja Irlannin aksenttien välillä.
Koko
Irlanti on kaikin puolin pohjoispuolen sisarustaan isompi. Pinta-alaltaan se on reilut 5 kertaa suurempi (70 000 km² vs. 13 570 km²) ja väkiluvultaan noin 2,7 kertaa suurempi (5 150 000 vs. 1 900 000). Pohjois-Irlanti voittaa kuitenkin väestöntiheydessä: 141 asukasta per km² vs. 71,3 asukasta per km².
Entä englannin yksityisopetus Tampere?
Urheilu
Urheilun saralla Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä on paljon yhteistä. Molempien suosituin laji on gaelilainen jalkapallo, joka on kuin jalkapallon, rugbyn ja australialaisen jalkapallon sekamelska.
Irlannissa seurataan tiiviisti myös muita gaelilaisia urheilulajeja, kuten hurlingia eli irlantilaista nurmipalloa. Ne ovat suosittuja myös Pohjois-Irlannissa, mutta rugby ja jalkapallo ovat siellä suosioltaan lähempänä gaelilaista jalkapalloa kuin Irlannissa.
Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä on siis monenlaisia eroja, mutta pohjimmiltaan maat ovat hyvin samanlaisia, onhan niillä yhteinen kieli, yhteisiä julkkiksia, yhteisiä urheilusarjoja, jotakuinkin samanlainen koulutusjärjestelmä ja yhteisiä perinteitä.
Irlanti ja Pohjois-Irlanti ovat molemmat myös erinomaisia matkakohteita. Molemmista löytyy niin hienoja kaupunkikohteita kuin maalaiskyliäkin sekä keskiaikaista arkkitehtuuria, historian havinaa, gourmet-ravintoloita, vihreitä niittyjä, jylhiä rantakallioita ja leppoisia ihmisiä, joten kummankaan kohdalla ei voi mennä metsään!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
