Tänä päivänä iso osa maapallon ihmisistä puhuu englantia. Puhutuimman kielen oppimisen tärkeyttä ei voi koskaan korostaa liikaa, mutta kuinka hyvin oikeastaan tunnet englannin kielen ja kulttuurin? Saatat osata kielen hyvin, mutta mitä tiedät sen historiasta, levinneisyydestä, aksenteista tai englantilaisesta keittiöstä?
Esittelemme tässä artikkelipaketissa englannin kielen matkan ajanlaskun alusta tähän päivään. Esittelemme myös kuuluisia englanninkielisiä lainauksia, tutustumme englanninkieliseen keittiöön ja pohdimme lopuksi hauskoja tapoja oppia englantia, joten jos haluat sukeltaa englannin kieliseen maailmaan, olet tullut oikeaan paikkaan!
Englannin kielen historia
Englannin kielen kehityshistoria jaetaan yleensä kolmeen kauteen: muinaisenglantiin, keskienglantiin ja nykyenglantiin.
Muinaisenglanti (450–1066)
- Germaanikansojen, kuten anglien, saksien ja juuttien, muuttoliikenne Britteinsaarille 400-luvulla loi pohjan muinaisenglannille.
- Muinaisenglanti on lähempänä saksaa tai latinaa kuin nykyenglantia.
- Kieli alkoi kehittyä kohti nykyistä muotoaan 1000-luvulta eteenpäin, kun normannit miehittivät Iso-Britannian.
Keskienglanti (1044–1400-luvun loppu)
- Normannit nousivat valtaan 1066 Vilhelm Valloittajan johdolla, ja normannin kieli alkoi heti vaikuttaa englantiin.
- Normannin eli periaatteessa ranskan kielestä tuli aateliston kieli, kun taas kansa puhui englantia.
- Britannian ja Ranskan satavuotinen sota herätti kansallisaatteen, ja englannin kieli alkoi levitä myös aatelistoon.
Nykyenglanti (1500–)
- 1500-luvulta eteenpäin englannin kielen rakenne alkoi vakiintua, mutta latina ja kreikka vaikuttivat siihen vahvasti.
- Renessanssin aalto avasi ovet Euroopassa, jolloin kielet olivat kontaktissa keskenään. Tämä näkyi myös englannin kielessä ja William Shakespearessa, joka kehitti kieltä merkittävästi.
- Latinan vaikutus voimistui teollisen vallankumouksen aikaan 1700–1800-luvuilla, sillä sitä käytettiin tieteen ja tekniikan kielenä.
- Britannia alkoi rakentaa imperiumiaan, ja englannin kieli levisi ympäri maailmaa.
Pikakelaus tähän päivään ja englantia puhutaan maailman jokaisessa kolkassa. Siirtomaa-aika oli ensimmäinen merkittävä askel englannin kielen kasvussa muttei suinkaan ainoa.
Olisiko englannin kurssi Tampere sinulle sopiva vaihtoehto?
Miten englannin kieli levisi niin laajalle?
Englannin kieli levisi Brittiläisen imperiumin mukana, ja se kattoi laajimmillaan noin neljänneksen maapallon pinta-alasta ja yli 450 miljoonaa ihmistä. Englannin nykyaseman kannalta keskeisimpiä olivat Amerikan siirtomaat, jotka itsenäistyivät Yhdysvalloiksi vuonna 1776. Kun yhdysvaltalaiset alkoivat sitten levittäytyä ympäri Pohjois-Amerikkaa, he levittivät samalla englannin kieltä.
Britannia oli maailman suurimpia mahteja 1700- ja 1800-luvuilla, mutta 1900-luvulla ykkösmaan viitta siirtyi Yhdysvalloille. Briteiltä saatu tietotaito, otollinen sijainti ja hyvä talous olisivat tehneet Yhdysvalloista maailmanmahdin joka tapauksessa, mutta maailmansodat vauhdittivat sitä.
USA:n pahimmat kilpakumppanit heikkenivät sodissa merkittävästi, kun taas Yhdysvallat rikastuivat. Heidän ei myöskään tarvinnut käyttää valtavasti aikaa ja rahaa uudelleenrakentamiseen, sillä valtaosa taisteluista käytiin Euroopassa. Kun tähän lisätään vielä maailmansotia seurannut elämänilo, tilanne oli oikein suotuisa englannin kielen leviämiselle:
- Yhdysvaltojen rikkaus varmisti sen, että teknologinen kehitys keskittyi maahan.
- Ihmiset halusivat synkkien aikojen jälkeen nauttia elämästä, mikä vauhditti englanninkielisten elokuvien, musiikin ja keksintöjen leviämistä.
Kaikkein tärkeintä oli kuitenkin se, että internetin keksimisen takana oli englanninkielinen herrasmies. Ei olekaan sattumaa, että englannista kasvoi tämän päivän lingua franca eli maailmankieli samoihin aikoihin, kun internet alkoi levitä eli vuosituhanteen vaihteessa.
Brittiläisellä imperiumilla ja sen jälkeen Yhdysvalloilla oli siis merkittävä rooli englannin kielen leviämisessä, mutta sillä on ollut myös tuuria matkassa.
Leviämisen kannalta oli keskeistä, että mahtimaan viitta siirtyi Britannialta toiselle englanninkieliselle maalle eli Yhdysvalloille – eikä esimerkiksi Kiinalle. Tärkeää oli myös se, että ihmiskunta oli 1900-luvulla valmis kehitykselle: jos internet olisi keksitty ennen brittiläistä imperiumia, tämän päivän maailmankieli saattaisi hyvin olla esimerkiksi ranska, espanja tai latina.
Löydä juuri itsellesi sopivin englannin kielen kurssi!
Onko aksenteilla väliä?
Jokaiselle kielelle on ominaista, että sitä puhutaan eri alueilla eri tavoin. Suomessakin puhutaan monia eri murteita, jotka ovat tietyiltä osin kovinkin erilaisia. Tämä pätee myös englantiin, joskin huomattavasti vahvemmin.
Pelkästään englannin sisällä on kymmeniä eri puhetapoja, ja englanti on virallinen kieli yli 60 valtiossa. Natiiveja englanninkielisiä on siis esimerkiksi Singaporessa, Intiassa, Nigeriassa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa, ja kaikki heistä puhuvat englantia omalla tavallaan.
Tästä päästäänkin kysymykseen ”Onko aksenteilla väliä?” Puhuuko brittiläinen parempaa englantia kuin intialainen, jos se on molempien äidinkieli?
Ei tarvitse mennä kauaa ajassa taaksepäin, kun kaikkien tavoitteena oli oppia englantia kuin britti tai jenkki. Englannin yleistymisen myötä valtaosa englannin puhujista ei kuitenkaan puhu kieltä äidinkielenään. Miksi omaa aksenttiaan pitäisi siis hävetä? Ei miksikään:
- Ei ole oikeita tai vääriä aksentteja – pelkästään aksentteja.
- Valtaosa englanninkielisistä keskusteluista käydään ei-natiivien välillä, jolloin molemmat puhuvat omalla aksentillaan.
- Aksentti on osa jokaisen identiteettiä, ja siitä voi olla ylpeä.
- Aksentti kertoo kaksikielisyydestä.
- Aksentti vaikuttaa harvoin ymmärrettävyyteen.
Näistä viimeinen on kaikkein tärkein: tutkimukset ovat osoittaneet, että aksentti aiheuttaa harvoin väärinkäsityksiä. Jos englanninkielisiin ihmisiin on uskominen, suomalainen aksentti on sitä paitsi selkeä. Aksentilla ei siis ole väliä, kunhan viesti välittyy, ja jokaisen suomalaisen olisi tärkeä ymmärtää se!
Etsi itsellesi englannin kurssi netissä!
Hyviä englanninkielisiä lainauksia
Maailmanhistoriassa on lausuttu monenlaisia ajatuksia ja viisauksia. Valtaosa niistä unohtuu ja kuihtuu pois, mutta jotkut jäävät elämään vuosisatojen ajan. Yksi tällainen on kiinalaisen filosofin Kungfutsen ajatus työnteosta:
“Choose a job you love and you’ll never have to work a day in your life”. – Kungfutse
Monet suositut lainaukset ovat melko filosofisia, mutta tämän viesti on selvä: jos omasta työstään nauttii, sitä ei voi edes kutsua työksi. Harva pääsee toteuttamaan intohimoaan rahaa vastaan, mutta jokaisen on välillä hyvä pysähtyä miettimään, kuinka paljon omasta työstään nauttii ja voisiko nautittavuutta jotenkin parantaa.
Monet suosikkilainaukset ovat myös inspiroivia:
”A winner is a dreamer who never gives up." – Nelson Mandela
”The master has failed more times than the beginner has even tried." – Stephen McCranie
Mandela ja McCranie yrittävät molemmat sanoa, että törmäämme kaikki vastoinkäymisiin ja että epäonnistuminen on osa onnistumista – unelmien saavuttaminen on harvoin helppoa.
Lainaukset voivat jäädä mieleen myös siksi, että ne ovat hauskoja:
”It’s easy to quit smoking. I’ve done it a thousand times!" – Mark Twain
Lainauksista voi siis saada paljon irti. Kirjoittajalle ne ovat keino tuoda tekstiin huumoria, asiantuntijuutta tai uusi näkökulma. Lukijalle ne voivat tarjota lähes mitä vain: yksittäinen lainaus voi olla yhdelle pelkkää hölynpölyä ja toiselle elämänohje, joka on tatuoituna käteen. Ne kuvastavatkin hienosti sitä, minkälainen voima sanoilla parhaimmillaan on.
Brittiläisen keittiön herkut
Englannin kieli on levinnyt ympäri maailmaa, mutta brittiläinen ruoka on pysynyt visusti Britteinsaarilla. Tämän voi nähdä merkkinä siitä, ettei se yllä maukkaimpien keittiöiden joukkoon. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö brittiläinen ruoka voisi olla herkullista, ja se onkin monella tapaa maineensa vanki.
Englantilainen aamiainen kuuluu maailman suosituimpiin, ja se tunnetaan tuhtiudestaan ja vahvoista mauistaan. Perinteinen ’Full English’ variaatio sisältää pekonia, makkaraa, kananmunaa, papuja, tomaattia, herkkusieniä, verimakkaraa ja paahtoleipää, ja monet näistä päätyvät lautaselle pannun kautta.
Aamupalalta tuttu paistotrendi jatkuu myös pääruoissa. Peribrittiläisiä ovat esimerkiksi
- Fish ’n’ Chips eli uppopaistettua, leivitettyä kalaa sekä ranskalaisia perunoita.
- Sunday Roast eli paahtopaistia perunoiden, kasvisten, Yorkshire-puddingin ja gravyn eli brittiläisen kastikkeen kera.
- Shepherd’s Pie, joka on lihatäytteinen vuokaruoka, jonka päällä on perunasoseesta tehty kuori.
Tämä kuuluvat brittien suosikkeihin, mutta tiesitkö, että monet pitävät kana tikka masalaa Britannian kansallisruokana? Tikka-ruoat ovat yleensä lähtöisin Intiasta, mutta tämä versio keksittiin Skotlannissa, ja se on monien brittien suosikkiruoka.
Olisiko englannin kurssi Oulu sinulle sopiva vaihtoehto?
Herkuttelupuolella perinteisiä jälkkäreitä ovat esimerkiksi nämä:
- Crumble eli murotaikinasta tehty hedelmäpaistos
- Trifle-kerrosjälkkäri
- Pudding eli pieni kakku erilaisin lisukkein
- Skonssit eli teeleivät, joka tarjoillaan perinteisesti hillon ja kermavaahdon kanssa
Vaikka Britannia ei ole monen ruokamatkailijan ykköskohde, se tarjoaa silti monenlaisia herkkuja, sekä suolaisia että makeita. Monien perinneruokien raaka-aineet ovat myös meille suomalaisille tuttuja, joten niiden tekeminen ja kokeileminen on helppoa myös täältä käsin!
Ympäröi itsesi englannilla
Englannin kielen leviämisen myötä myös suomalaiset ovat englannin ympäröiminä. Joitakin se voi ärsyttää, että englantia tulee joka tuutista, mutta sen voi myös valjastaa osaksi englannin opiskelua ja oppimista.
Esimerkiksi some-alustoilta voi etsiä kanavia, jotka tarjoavat kielenoppimiseen liittyviä vinkkejä. Somessa on myös englannin kielen opiskelijoille suunnattuja ryhmiä, joista saa vertaistukea. YouTube on sen sijaan pullolla videoita, jotka keskittyvät englannin opiskeluun. Voipa nettiin kirjoittaa myös omaa englanninkielistä blogia – joko omaksi ilokseen tai yleisölle!
Somen lisäksi englantia voi oppia myös kuuntelemalla. Englanninkielisissä podcasteissa kuulee luonnollista puhetta, mutta musiikkikin ajaa asian: kuunnellessa oppii muun muassa ääntämistä, intonaatiota sekä sanojen luontevaa linkitystä. Musiikin avulla voi myös oppia uusia sanoja, ja kuuntelun tueksi kannattaakin etsiä kappaleen sanat.
Myös leffaillat voivat opettaa englantia! Niistä kuulee autenttista puhetta (joskin hieman kaunisteltua), ja ne tarjoavat erilaisia apuvälineitä: kieltä on helpompi ymmärtää tekstien avulla, ja ruudulta näkee myös puhujan suun, ilmeet ja eleet.
Jos englanti ei ole vahvuus, elokuvan voi aluksi katsoa suomenkielisillä tekstityksillä, mutta toisella kerralla kannattaa jo laittaa englanninkieliset tekstit, sillä ne testaavat sekä luetun että kuullun ymmärtämistä.
Muita hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi lukeminen ja pelaaminen. Ei olekaan juuri väliä, miten itsensä ympäröi englannilla, kunhan niin tekee! Somealustat, videopelit tai Netflix ei voi korvata englannin oppikirjaa, mutta niiden avulla englannin kielen taitoja käyttää ja kehittää päivittäin.
Miltä englannin kielen kurssi Lahti sinusta kuulostaa?
Leffailtoja tai pelisessiota ei kannatakaan lähestyä ensisijaisesti opiskeluna, sillä se torppaa tällaisten oppimistapojen parhaan puolen eli hauskuuden. Motivaatio on tärkeässä roolissa opiskelussa, ja jos englanti on mielekäs osa arkea, opiskelumotivaatiokin todennäköisesti kasvaa.
Sitä paitsi iso osa oppimisesta tapahtuu alitajuntaisesti ja huomaamatta, joten leffaillan voi ajatella vain leffailtana ja somesurffailun somesurffailuna, ja se vain sattuu kehittämään englannin taitoja!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
