Yhdysvalloilla on ollut vuodesta 1789 lähtien 47 presidenttiä. Vuosien varrelle mahtuu sekä aallonpohjia että korkeita huippuja, joista korkeimmalla seisoo Abraham Lincoln. Lincoln johti Yhdysvaltoja sen historian synkimpänä ajanjaksona ja varmisti valtion yhtenäisyyden. Tämä artikkeli esittelee Lincolnin elämää seitsemän pointin avulla.
1. Lincoln itseoppineena
Abraham Lincoln (1809–1865) syntyi melko vaatimattomiin oloihin 12. helmikuuta 1809 Kentuckyn osavaltiossa. Abrahamin isä Thomas Lincoln oli kirjoitustaidoton farmari, eikä perheessä satsattu juuri koulutukseen. Kontrasti on melkoinen muihin tuleviin presidentteihin ja erityisesti Rooseveltiin!
Lincoln sai jonkin verran opetusta kierteleviltä opettajilta, mutta hän oli pitkälti itseoppinut. Kun perhe muutti Indianaan, 7-vuotias Abraham kävi koulussa vain harvoin – 15 ikävuoteen mennessä läsnäoloa oli kertynyt alle 12 kuukauden edestä.
2. Lincoln sekatyöläisenä
Abraham Lincoln teki nuoresta pitäen paljon töitä ansaitakseen perheelle rahaa. Hän toimi maatilan apukätenä, myymäläapulaisena ja milloin minäkin, kunnes sai paikan Mississippijoella operoivalta jokilautalta.
Tästä inspiroituneena Lincoln rakensi myöhemmin oman lautan, lastasi sen täyteen maataloustarvikkeita ja suuntasi myyntimatkalle New Orleansiin. Siellä hän todisti ensimmäistä kertaa suuren maailman loistoa, jättimäisiä plantaaseja ja orjakauppaa.
Muutettuaan omilleen 1831 Lincoln sai töitä sekatavarakaupasta. Kaupat olivat yleisiä tapaamispaikkoja, ja monet tykästyivät älykkääseen ja rehelliseen Lincolniin. Hän oli myös pitkänä, rotevana ja vahvana hyvä apukäsi rakennus- ja metsätöissä.
3. Lincoln poliitikkona
Parikymppinen Abraham Lincoln oli paitsi suoraselkäinen ja oikeudenmukainen, hän halusi myös vaikuttaa. Hän pyrki Illinoisin osavaltion edustajainhuoneeseen ensimmäisen kerran vuonna 1832 ja rohmusi 92,3 prosenttia kotikylän äänistään mutta jäi lopulta rannalle.
Hän tuli valituksi kaksi vuotta myöhemmin vahvan kampanjoinnin jälkeen. Toisin kuin monet muut ehdokkaat, Lincoln ei käyttänyt aikaa puheisiin ja lennokkaisiin vaalilupauksiin vaan kiersi ovelta ovelle tapaamassa äänestäjiään kasvotusten.
Kun Lincoln valmistui lakimieheksi 1836, hän oli jo niittänyt mainetta aikaansaavana ja suoraselkäisenä poliitikkona. Seuraavat kymmenisen vuotta pitivät sisällään politiikkaa ja asioiden ajoa:
1836–1842
Illinoisin edustajainhuoneessa
Lincoln toimi Illinoisin edustajainhuoneessa yhteensä neljä kautta.
1842
Haku Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen
Lincoln pyrki Whig-puolueen ehdokkaana Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen muttei saanut ehdokkuutta.
1846
Pääsy Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen
Lincoln valittiin Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen toisella yrittämällä.
1849
Politiikasta vetäytyminen
Lincoln vetäytyi politiikasta ja jatkoi menestyksekästä lakimiesuraansa
1850-luvun loppupuolella Whig-puolue oli vaihtunut orjuudenvastaiseen republikaaniseen puolueeseen, jonka ehdokkaana Lincoln pyrki Yhdysvaltain senaattiin. Ahkera kampanjointi päättyi niukkaan tappioon orjuutta kannattaneelle demokraatti Stephen A. Douglasille.
Lincoln nousi kuitenkin kuuluisuuteen kampanjoinnin ja erityisesti vaalitappiota seuranneen "jaetun maan puheen" myötä. Puheessaan hän totesi, ettei maa voi "sallia orjuutta puoliksi ja kieltää sitä puoliksi", mikä enteili tulevaa.
4. Lincoln presidenttinä
Vuonna 1860 Lincoln lähti presidenttikilpaan republikaanien ehdokkaana. Vastassa oli – kuinkas muutenkaan – pohjoisen demokraattien Stephen A. Douglas sekä etelän demokraattien John C. Breckinridge ja John Bell.
Eteläinen äänisaalis jakautui vähemmän yllättäen etelän kaksikolle, mutta Lincoln voitti lähes kaikki pohjoisen osavaltiot sekä valitsijamiesvaalit. Näin Lincolnista tuli Yhdysvaltain 16. ja maan ensimmäinen republikaanien presidentti.
Tappio oli kova kolaus orjuuden vastustajille. Kun Lincoln astui virkaan 1861, seitsemän eteläistä osavaltiota erosi Yhdysvalloista ja perusti konfederaation, mikä jakoi maan kahtia Etelävaltioihin (konfederaatio) ja Pohjoisvaltioihin (unioni).
Kahtiajakoa seurasi sisällisota, joka rakentui orjuuden ympärille. Etelävaltiot kannattivat orjuutta, sillä niillä oli niukasti teollisuutta ja orjuuden kieltäminen romahduttaisi osavaltioiden puuvillatuotannon. Kun neuvotteluvaraa ei ollut, tartuttiin aseisiin.
5. Lincoln asevoimien ylipäällikkönä
Lincoln palveli presidenttinä myös asevoimien ylipäällikön virkaa, joten hän tasapainotteli armeijan komentajien, kongressin ja kansan mielialojen välillä. Sisällissotaan mahtui tehottomia kutsuntoja, laajoja mellakoita ja miljardeja dollareita velkaa, mutta se kääntyi lopulta unionin voitoksi.
Sodan käännekohtana pidetään heinäkuussa 1863 käytyä Gettysburgin taistelua ja sen mukaan nimettyä Gettysburgin puhetta, jossa Lincoln ennusti Yhdysvaltoihin syntyvän kansalaisten hallinnon, kansalaisten hoitamana, kansalaisia varten:
--this nation, under God, shall have a new birth of freedom—and that government of the people, by the people, for the people, shall not perish from the earth.
Abraham Lincoln
Abraham Lincolnin Gettysburgin puhetta pidetään maailman kuuluisimpana englanninkielisen poliitikon puheena, jota on uudelleenpainettu ja lainattu lukemattomia kertoja.
Kun konfederaation tappio oli selvä, Lincolnin piti päättää, mitä eronneiden osavaltioiden kohtalosta. Hän päätyi armahtamaan kaikki konfederaation asukkaat – korkea-arvoisia virkamiehiä ja sotilaita lukuun ottamatta – kunhan he kielsivät orjuuden ja lausuivat uskollisuusvalan.
6. Lincoln orjien vapauttajana
Lincolnia pidetään amerikkalaisten orjien vapauttajana, joka hän tietyllä tapaa olikin. Hän kampanjoi pitkään orjuutta vastaan ja allekirjoitti uudenvuodenaattona 1862 vapautusjulistuksen, joka julisti kaikki orjat vapaaksi konfederaation hallitsemilla alueilla.
Lincoln ajoi mustien oikeuksia myös sisällissodan jälkeen, mutta se ei kummunnut varsinaisesta arvostuksesta afroamerikkalaisia kohtaan. Hän uskoi – Thomas Jeffersonin tavoin – että mustat ja valkoiset eivät voi mitenkään elää sulassa sovussa.
Lincolnin tavoitteena oli vapauttaa orjat ja hankkiutua heistä eroon. Hän ei heittäisi mustia tyhjän päälle vaan toivoi heille hyvää – vain jossain muualla kuin Yhdysvalloissa, kuten nykyisen Panaman tai Haitin alueella, missä pakkomuuttoa pilotoitiin 1860-luvulla!
Vaikka Lincoln ei kailottanut suunnitelmiaan koko kansalle, hän ei myöskään salannut niitä:
What I do about Slavery and the colored race, I do because I believe it helps to save this Union.
Abraham Lincoln
Lincolnin tärkein tavoite olikin unionin pelastaminen. Jos samalla voi vapauttaa orjat, hyvä niin, jos ei, olkoon niin.
7. Lincoln marttyyrinä
Sisällissodan jälkeen Lincoln matkusti vaimoineen Washingtoniin ja suuntasi paikalliseen Ford's Theatre -teatteriin katsomaan komediaa. Paikalle sattui myös John Wilkes Booth, joka tunnettiin konfederaation kovaäänisenä kannattajana.
Booth ryntäsi kesken näytöksen presidentin aitioon, ampui Lincolnia pistoolilla takaraivoon ja pakeni aitiosta lavalle. Siellä hän huusi "Sic semper tyrannis" eli "Näin käy aina tyranneille" ja jatkoi pakomatkaansa. Kun Lincoln kuoli vammoihinsa seuraavana päivänä, hänestä tuli Yhdysvaltain ensimmäinen murhattu presidentti.
Lincolnin kuoltua Yhdysvaltain johtoon nousi varapresidentti Andrew Johnson, joka tunnettiin osavaltioiden itsemääräämisoikeuden ja orjuuden kannattajana. Lincolnin elämäntyö jäi näin kesken ja otti jopa takapakkia, mutta hän nousi joka tapauksessa suurimpien yhdysvaltalaisten joukkoon.
Murha teki Lincolnista marttyyrin, ja hänen maineensa kasvoi nopeasti myyttisiin sfääreihin. Häntä on kutsuttu mm. orjien vapauttajaksi, Yhdysvaltain pelastajaksi, Jeesuksen uudeksi tulemiseksi, oikeudenantajaksi ja Jumalan mestariteokseksi.
Lincoln onkin monen silmissä Yhdysvaltain kaikkien aikojen presidentti, koska hän navigoi Yhdysvaltoja päättäväisesti, älykkäästi ja kärsivällisesti maan historian synkimmällä ajanjaksolla. Jos puikoissa olisi ollut joku muu, Yhdysvallat voisi vieläkin olla useammassa osassa.
Ei olekaan yllätys, että voimme lentää Suomesta käsin Lincoln-nimiselle lentokentälle, ihailla matkalla Lincoln-nimistä armeijan tukikohtaa, suunnata Lincoln-puistoon, vilkuttaa viereisen Lincoln-koulun oppilaille ja hypistellä samalla viiden dollarin seteliä, jota koristaa Abraham Lincolnin naama.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
