Onko matematiikka ollut aina yksi suosikkiaineistasi? Tämä saattaa olla onnen päiväsi – tai onnen aikasi hakea yliopistoon – sillä matemaattiset taidot ovat työelämässä todella kysyttyjä, ja osaajista on jopa pulaa.
Samaan aikaan luonnontieteiden opiskelijoita haluttaisiin enemmän, joten matematiikan yliopisto-ovet aukeavat helpommin kuin monen muun oppiaineen. Tämä artikkelipaketti keskittyy matematiikan yliopisto-opintoihin, kuten yliopistotarjontaan, käytännön opiskeluun sekä tulevaisuuden työnäkymiin.
Matematiikan tutkinto-ohjelmat Suomessa
Matematiikkaa voi opiskella pääaineena Suomessa yhteensä kahdeksassa eri yliopistossa. Tässä muutamia esimerkkejä:
- Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osastolla voi opiskella matematiikan aineenopettajaksi tai matemaatikoksi.
- Turun ja Jyväskylän yliopistoissa on molemmissa tarjolla matematiikan lisäksi koulutusohjelma, josta voi valmistua sekä aineenopettajaksi että luokanopettajaksi.
- Tampereen yliopistossa on matematiikan ja tilastollisen data-analyysin tutkinto-ohjelma sekä erillinen matemaattisten aineiden DI-opettajakoulutus, josta saa sekä opettajan että diplomi-insinöörin paperit.
- Aalto-yliopisto lähestyy matematiikkaa tekniikan näkövinkkelistä, ja siellä koulutusohjelma kantaa nimeä teknillinen fysiikka ja matematiikka.
Näiden lisäksi matematiikkaa voi opiskella myös Itä-Suomen yliopistossa, Oulun yliopistossa sekä Åbo Akademissa, joten vaihtoehdoista ei ainakaan ole pulaa! Yliopistojen välillä on eroja siinä, mihin matematiikan opinnot painottuvat, joten opetustarjontaan kannattaa perehtyä rauhassa ennen hakemista.
Tässä hieman tilastoja eri yliopistojen tutkinto-ohjelmista sekä niiden hakijamääristä vuodelta 2023 (Turun yliopisto vuodelta 2022):
| Yliopisto | Koulutusohjelma | Hakijat (yhteensä) | Aloituspaikat | Hakijaa/aloituspaikka | Sisäänpääsyprosentti |
|---|---|---|---|---|---|
| Helsingin yliopisto | matematiikka | 422 | 145 | 2,91 | 34,36 |
| Itä-Suomen yliopisto | matematiikka | 59 | 25 | 2,36 | 42,37 |
| Turun yliopisto | matematiikka ja tilastollinen data-analyysi | 242 | 80 | 3,03 | 33,06 |
| Jyväskylän yliopisto | matematiikka | 83 | 30 | 2,77 | 36,14 |
| Åbo Akademi | luonnontieteet (fysiikka, kemia & mat.) | 125 | 30 | 4,16 | 24,00 |
| Tampereen yliopisto | matematiikka ja tilastollinen data-analyysi | 214 | 75 | 2,85 | 35,05 |
Näiden lisäksi on vielä erikseen aineenopettajakoulutukset, ja monilla yliopistoilla on myös muita tutkinto-ohjelmia, jotka liippaavat todella lähelle matematiikkaa – kuten Jyväskylän yliopiston tilastotieteen ja data-tieteen koulutusohjelma. Tämä on siis vain pintaraapaisu matematiikan opiskeluvaihtoehtoihin!
Opintoihin hakeminen
Jos haluat päästä opiskelemaan matematiikkaa ja sait pitkästä matematiikasta hyvän arvosanan yo-kokeissa, olet todella vahvoilla. Tähän on useampi syy:
- Valtaosa matematiikan opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla – joissain yliopistoissa jopa kaikki uudet opiskelijat.
- Useammassa yliopistossa on käytössä myös suoravalinta, jossa opiskelupaikkaa tarjotaan suoraan kaikille hakijoille, jotka menestyivät pitkässä matikassa tarpeeksi hyvin (esim. E).
- Matematiikan opiskelupaikoista ei ole kauhean kova kilpailu.
Yllä olevan taulukon vaihtoehdoista Turun yliopiston matematiikkaohjelmaan on vaikein päästä (suomenkielisistä koulutuksista), ja sinnekin pääsi noin joka kolmas hakija. Jos tätä vertaa esimerkiksi lääketieteeseen, ero on melkoinen: keväällä 2023 helpoin oli päästä Kuopion lääkikseen, johon otettiin 3,99 prosenttia hakijoista.
Korkeakoulujen yhteishaut järjestetään sekä syksyllä että keväällä: syksyisin haetaan tulevana keväänä alkaviin opintoihin ja keväisin syksyllä alkaviin opintoihin. Miltä matematiikan opiskelu netissä kuulostaisi?
Matikan opiskelu käytännössä
Millaista matikan opiskelu sitten on yliopistossa? Se riippuu pitkälti kurssitarjonnasta sekä opettajista, mutta lukio- ja yliopistomatematiikan välillä on paljon eroja:
- Numeroista teoriaan: Siinä missä lukiossa keskitytään laskemiseen, yliopistoissa yritetään ymmärtää teoriaa matematiikan taustalla. Tärkeintä ei siis ole se, että tehtävään saa oikean vastauksen, vaan että pystyy perustelemaan, miksi matikka toimii niin kuin toimii.
- Haastavuus: Yliopistossa matikka on tietysti myös haastavampaa kuin lukiossa. Sen oppiminen ei kuitenkaan vaadi matikkaneroutta, vaan kaikki sisään päässeet voivat pärjätä opinnoissa.
- Entistä itsenäisempää: Yliopistossa opiskellaan vain itseään varten, ja vastuu opintojen etenemisestä on pelkästään oppilaalla. Kurssien valinta, niille ilmoittautuminen ja niillä pärjääminen lepää siis kunkin oppilaan omilla harteilla. Tukea on kuitenkin saatavilla opettajilta, opiskelukoordinaattoreilta, kanssaopiskelijoilta ja tuutoreilta, joten yksin ei tarvitse jäädä.
- Luennoista harjoitusryhmiin: Lukiossa matematiikan tunnit muistuttavat usein toisiaan vaikka aihe vaihtuisi, kun taas yliopistoissa kurssien välillä on enemmän vaihtelua. Yksi tunti voi olla sadan oppilaan jättiluento, toinen kymmenen oppilaan harjoitusryhmä.
- Kansainvälisyys: Matematiikka on universaali kieli, ja englannilla on tärkeä rooli myös matematiikan yliopisto-opinnoissa. Opinnoissa törmää varmasti englanninkielisiin materiaaleihin, ja mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä todennäköisemmin on myös englanninkielistä opetusta.
Lukion ja yliopiston välillä on siis monia eroja, mikä voi olla uusille fukseille melkoinen shokki. Siitä ei kuitenkaan kannata hätääntyä! Pikkuhiljaa opiskeluun alkaa muodostua rutiinia, mikä helpottaa opiskelua kummasti.
Vaikeissa paikoissa ei kuitenkaan kannata jäädä lepäämään laakereilleen. Yliopistossa ei voi enää luottaa siihen, että tunnilla istuminen riittää, vaan myös vapaa-ajalla pitää nähdä vaivaa sen eteen, että asian oikeasti oppii.
Jos siis ensimmäisen luennon asiat menivät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, katso, löytyisikö YouTubesta opetusvideoita aiheesta tai lainaa kurssiin liittyvä kirja. Tai lyökää opiskelukavereiden kanssa viisaat päänne yhteen ja pohtikaa aihetta porukalla.
Iso osa fukseista on todennäköisesti samassa veneessä, joten vaikka yhteistyö ei heti ratkaisisi ongelmaa, ryhmäytymällä saa ainakin vertaistukea!
Valoisat työnäkymät
Vaikka opinnot eivät saisi lentävää lähtöä, periksi ei kannata antaa, sillä matematiikan tutkinto avaa monia työelämän ovia. Omaa urapolkuaan voi lähteä rakentamaan heti opintojen alkupuolella ja jopa ennen sitä: eri yliopistoilla on eri suuntautumis- ja sivuainevaihtoehtoja, joten jo hakuvaiheessa voi vaikuttaa siihen, minkälaisen tutkinnon yliopistossa saa rakennettua.
Erikoistumalla voi siis hankkia monenlaista asiantuntijuutta, mutta matematiikan korkeakouluopinnoista tarttuu mukaan myös monenlaisia yleishyödyllisiä taitoja:
- Vahvat matemaattiset ja laskennalliset taidot: monen tosielämän ongelman ja tilanteen ymmärtäminen ja ratkominen nojaa matematiikkaan.
- Kriittinen ajattelu: tiedon kriittinen arvioiminen on yksi nyky-yhteiskunnan tärkeimmistä taidoista, ja myös matematiikan opinnot opettavat sitä.
- Viestintä- ja vuorovaikutustaidot: matemaatikko ja matematiikan opettaja työskentelee lähes aina osana suurempaa tiimiä, joissa korostuvat kirjalliset ja suulliset viestintätaidot.
- Valmiudet tieteen tekemiseen: yliopistot rakentuvat tutkimuksen ja tutkimustiedon varaan, ja tutkimuksen tekemistä harjoitellaan mm. kandissa ja gradussa.
- Systeemiajattelu: jos joku niin matemaatikko osaa hahmottaa kokonaisuuksia sekä niiden osien suhteita.
Missä tällaista työkalupakkia sitten tarvitaan? Pitäisi varmaan kysyä, että missä ei.
Meille humanisteille jaettiin aikoinaan fuksivuonna haalarimerkki, jossa luki ”1 tutkinto, 1000 ammattia”. Jotkut muokkasivat sen pilke silmäkulmassa muotoon ”1 tutkinto, 0 ammattia”, sillä humanistien työllisyysnäkymät ovat monella alalla melko kehnot.
Matemaatikoilla tilanne on toinen, sillä 1000 potentiaalista ammattia on tuskin kaukana totuudesta. Matematiikan ja luonnontieteiden osaamista tarvitaan kaikilla aloilla teollisuudesta IT:hen, pankkeihin, vakuutusyhtiöihin ja tutkimuslaitoksiin.
Löydä matematiikan tukiopetus Turku!
Tulevaisuudessa työpaikkoja on todennäköisesti vielä enemmän, sillä monet 2000-luvun ilmiöistä, kuten tekoäly ja koneoppiminen, nojaavat pitkälti matematiikkaan. Tässä muutamia esimerkkejä matemaatikon titteleistä:
- logistiikkaketjujen optimoija
- älylaitteiden kehittäjä
- epidemioiden mallintaja
- ilmastotutkija
- tilastotieteilijä
- datatieteilijä
- riskianalyytikko
- ohjelmistokehittäjä
Tämän lisäksi koulumaailmassa tarvitaan matematiikan opettajia, ja niistä on paikka paikoin jopa pulaa. Monet matemaatikot päätyvät myös tutkimuksen puolelle, jolloin työpaikka voi löytyä esimerkiksi tutkimuslaitoksesta tai korkeakoulusta.
Matematiikan opiskelijoista noin 90 % työllistyykin heti valmistuttuaan, joten työllisyysnäkymät ovat todella valoisat. Kun tähän lisää suhteellisen helpon opiskelupaikan – sillä oletuksella, että on hyvä matematiikassa – matematiikan opinnoilla ei voi mennä ihan kauheasti metsään.
Lähteet
1. Opintopolku. Aalto-yliopisto: Teknillinen fysiikka ja matematiikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v). Viitattu 25.1.2024
2. Riippi, Hanna. (16.3.2022). Matematiikan opiskelun eroavaisuudet lukiossa ja yliopistossa. Tampereen yliopiston Opiskelijalähettiläät-blogi. Viitattu 25.1.2024.
3. Studentum. (23.10.2023.) Fysiikan, kemian ja matematiikan valintakoe ja todistusvalinta. Viitattu 25.1.2024
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
