Jooga on nykypäivänä erittäin suosittu harrastus – monelle se on jopa elämäntapa. Osa ihmisistä ei harjoita joogaa vain kehittääkseen itseään, vaan myös muita. Joogaopettajana toimiminen on vaihtoehto niille, jotka suhtautuvat joogaan intohimoisesti ja haluavat jakaa osaamistaan myös muille.

Moni joogaohjaajan tai -opettajan urasta haaveileva saattaa miettiä, tarvitaanko opettamiseen jonkinlainen tutkinto. Lyhyt vastaus on ei. Alaa ei olla Suomessa virallisesti säädelty, mikä tarkoittaa käytännössä, ettei ole olemassa mitään tiettyä koulutusta tai tutkintoa, joka olisi suoritettava opettajaksi päästäkseen. Näin ollen kenellä tahansa on yhtäläinen oikeus järjestää joogatunteja. Tällä on luonnollisesti sekä hyvät että huonot puolensa.

Monet eri tahot järjestävät joogaopettajan ja -ohjaajan koulutuksia, mutta ne eivät suinkaan ole ainoa mahdollinen tie opettajaksi. Tästä seuraa luonnollisesti kysymys, millaiset mahdollisuudet kouluttamattomilla joogan harjoittajilla on toimia opettajana ja mitä kaikkea heidän olisi hyvä ottaa huomioon. Näihin kysymyksiin yritetään vastata tässä Superprof-blogin artikkelissa!

Parhaat saatavilla olevat opettajamme
Hyppää kyytiin!

Miksi joogaa ei säännellä?

Näsäviisas vastaus otsikon kysymykseen kuuluu "koska mikään laki ei edellytä sitä". Vastaus toki on sinänsä oikein, mutta lisäksi olisi hyvä tarkastella sääntelyn mahdottomuuden syvempiä syitä. Yksi sääntelyn toteuttamisen suurista vaikeuksista piilee siinä, että jooga on erittäin laaja käsite. Joogan eri muotoja ovat esimerkiksi:

  • Hatha
  • Bikram
  • Hot yoga
  • Vinyasa
  • Kundalini
  • Iyengar
  • Anurasa
  • Sivananda
  • Ananda
  • Strala

Lista ei ole missään nimessä läheskään täydellinen, mutta se antaa jonkinlaista osviittaa joogan eri suosittujen muotojen kirjosta. Jos opettajana toimimista alettaisiin siirtää sääntelyn piiriin, pitäisi joko kaikki mahdolliset suuntaukset yrittää saada sisällytettyä mukaan tai vaihtoehtoisesti keksiä perusteet, joiden perusteella vain osa valitaan. Kumpikaan edellä mainituista vaihtoehdoista ei kuulosta kovinkaan helpolta tai loppujen lopuksi käyttökelpoiselta idealta. Kaiken saaminen mukaan sääntelyyn vaatisi tarkat määritelmät kaikista joogan osa-alueista, kun taas osan valikoiminen loisi epäreilun tilanteen eri muotojen harjoittajien välille. Joogamuodot sisältävät suuren määrän erityyppisiä harjoitteita, joten rajanveto niidenkin välillä olisi tietenkin erittäin vaikeaa. Tilanne olisi kieltämättä erikoinen, jos yksi tietty muoto olisi luvanvaraista, mutta jokin toinen vapaasti kaikkien harjoitettavissa.

Jooga sääntely olisi siksikin erittäin vaikeaa, että jooga ei ole vain yksi tarkkarajainen ilmiö, vaan laaja kokonaisuus erilaisia lähestymistapoja. Tietyt muodot ovat toki vakiinnuttaneet asemansa ja suosionsa, mutta niiden lisäksi on kehitetty monia uusia erilaisia muotoja. Periaatteessa kuka tahansa voi kehittää aivan uudenlaisenkin tyylin esimerkiksi yhdistelemällä muiden muotojen osa-alueita ja lisäämällä niihin uusia elementtejä. Näin ollen aina voidaan keskustella siitä, mikä on ja mikä ei ole joogaa. Tällainen keskustelu ei loppujen lopuksi ole kovinkaan mielekästä, mutta sääntelyn vuoksi tällaista keskustelua jouduttaisiin käymään.

Ei pidä kuitenkaan käsittää niin, ettei alalla olisi minkäänlaisia sääntöjä. Ala säätelee jossakin määrin itse itseään, sillä on olemassa sertifikaatteja ja tutkintoja, joita usein edellytetään joogaopettajan paikkaa hakevilta. Käytännössä jooga-alan työpaikat eivät siis ole mahdollisia aivan kaikille hakijoille.

Nainen jooga-asennossa hyvin valaistussa huoneessa
Jooga on hyvin laaja käsite, jonka alle mahtuu monia muotoja (Kuva: Unsplash/Dane Wetton)

Mitä joogakoulutus on?

Monet eri tahot, kuten joogakoulut, ammattikorkeakoulut ja kesäyliopistot, tarjoavat koulutusta joogaopettajille. Virallisten tutkintojen asemaa näillä koulutuksilla ei ole, mutta erilaisia sertifikaatteja ja todistuksia niistä toki saa. Yksi alan keskeisistä pätevyyksistä on RYT200 eli 200 h Registered Yoga Teacher, jonka saa suorittamalla 200 tunnin pituiset perusopinnot kansainvälisen Yoga Alliancen hyväksymässä koulutuksessa. Tarvittavasta osaamisesta kertoo se, että pelkkien perusteiden haltuun ottaminen kestää 200 tuntia, ja niitä seuraavat jatko-opinnotkin kestävät parhaimmillaan satoja tunteja.

Kattavat joogaopettajan koulutukset sisältävät monia teoreettisia ja käytännöllisiä osa-alueita. Teoreettiseen osuuteen kuuluu muun muassa erilaisia anatomiaan ja filosofiaan liittyviä aihealueita, kun taas käytännön puoli luonnollisesti koskettaa joogaa fyysisenä suorituksena. Lisäksi opintoihin usein kuuluu myös pedagogiikkaa eli opettamiseen liittyviä taitoja ja käytännön harjoittelujaksoja.

Henkilö metsässä joen reunalla harjoittamassa joogaa
Joogakoulutus on parhaimmillaan erittäin monipuolista (Kuva: Unsplash/Annegret Kammer)

Tällaisiin koulutuksiin osallistumisen edellytyksenä usein on joogan aiempi harjoittaminen vähintäänkin parin vuoden ajan. Ikärajojakin voi olla, ja vaikka niitä ei olisikaan, on koulutus käytännössä suunnattu täysi-ikäisille. Kouluttautuminen nimittäin on aikaavievää puuhaa, joka ei varmastikaan onnistu, jos samalla vielä käy jotakin muuta koulua. Lisäksi vaatimuksena on usein hyvä motivaatio ja kyky sitoutua pitkäjänteiseen työhön – jos on epävarma halustaan opiskella joogaa, ei koulutukseen kannata pyrkiä!

Kattavimmat joogakoulutukset kestävät jopa kahdesta viiteen vuotta. On luonnollista, että tällainen intensiivinen vuosia kestävä koulutus herättää luottamusta ja kunnioitusta niin oppilaiden kuin muidenkin opettajien keskuudessa. Näin korkeasti koulutetut joogaopettajat ovat tietenkin vahvoilla alan työmarkkinoilla. Valitettavasti selvää kuitenkin on, ettei kaikilla ole mahdollisuutta sitoutua opiskeluun näin pitkäksi aikaa. Toinen merkittävä kysymys on raha, sillä pisimpien koulutusten hinnoissa kyse on pikemminkin tuhansista kuin sadoista euroista. Siksi lyhyemmistä kursseista ajan myötä koostuva kokonaisuus on monelle loppujen lopuksi realistisin vaihtoehto.

Parhaat saatavilla olevat opettajamme
Hyppää kyytiin!

Joogaopetus ilman tutkintoa

Joogan opettaminen on siis mahdollista, vaikka varsinaista tutkintoa ei olisikaan. On totta, että se mitä todellisuudessa osaa on loppujen lopuksi tärkeämpää kuin jonkin todistuksen hankkiminen. Jos joogasta on vankka kokemus, voi olla valmis opettamaan ilman erillisen kurssin suorittamistakin. Oman kokemuksen perustana voi olla esimerkiksi pitkäaikainen harjoittelu jonkun kokeneen opettajan ohjaamana. On esimerkiksi ihmisiä, jotka ovat asuneet Intiassa ja oppineet siellä joogaa. Erään tarinan mukaan Intiassa opiskelleelta joogaopettajalta oli kysytty, missä tämä oli koulutuksensa saanut. Opettajan vastaus oli kuulunut "elämä on opettanut minua". Todistusta tällaisestä harjoittelusta ei välttämättä saa, mutta jos opettaja on hyvä, on oppilaskin saanut hyvän määrän tietoa ja taitoa.

Selvää joka tapauksessa on, että opettajan on tarkoitus olla oman alansa asiantuntija. Varsinkin jos virallista koulutusta ei ole, on opettajan itsensä kerryttämä kokemus kaiken a ja o. Joogakoulutus ei ole ehdoton edellytys joogaopettajaksi ryhtymiselle, mutta jonkinlainen koulutus on kuitenkin suositeltavaa. Vaikka ei kokonaista tutkintoa opiskelisikaan, on oman erikoistumisalan lyhyempien opintojaksojen ja kurssien suorittaminen aina hyvä idea. Niiden avulla omaa osaamistaan voi syventää entisestään, ja lisäksi oppilaat usein arvostavat sitä, että opettajalla on jotakin konkreettista, jolla osaamista voi todistaa jo etukäteen. Jos varsinaisia todistuksia ei ole, omasta osaamisesta voivat kertoa esimerkiksi:

  • pitkäaikainen harjoittelu koulutettujen opettajien ohjaamana
  • koulutukset ja opiskelujaksot ulkomailla, esimerkiksi Intiassa
  • aiempi kokemus muiden ohjaamisesta
  • ylipäätään monipuolinen kokemus joogan eri osa-alueiden, kuten meditaation ja hengitysharjoitusten, harjoittamisesta

Jos omasta osaamisestaan on vähääkään epävarma, kannattaa omia edellytyksiä joogaopettajaksi ryhtymiseen punnita tarkkaan. Jos vaikkapa anatomian tuntemus on puutteellista, voivat väärin suoritetut asennot eli asanat pahimmassa tapauksessa jopa aiheuttaa vammoja. Tarkoitus ei tietenkään ole pelotella, mutta on totta, että myös joogatunneilla syntyy vammoja. Hallitsemalla oikeanlaisen tekniikan täydellisesti voi niiden syntyä ehkäistä tehokkaasti. Tässä kohtaa kuvaan astuu myös teoreettinen osaaminen: tärkeää on tietää kuinka tehdään, mutta lisäksi yhtä tärkeää on tietää miksi tehdään. Joogan teoreettinen ja filosofinen perusta on yhtä tärkeää tuntea kuin fyysinenkin puoli, sillä muutoin opettajan on vaikeaa kertoa oppilaille, miksi tunneilla tehdään juuri niitä asioita kuin siellä kulloinkin tehdään.

Opettamisesta haaveilevan on lisäksi hyvä huomioida, ettei joogan opettaja ole vain johtaja luokan edessä, joka määrää asentoja toisensa perään. Hyvä opettaja on nimittäin myös eräänlainen henkinen opas, sillä joogatunteihin kuuluu myös meditaatiota ja yleisesti ottaen joogafilosofian omaksumista. Joogaa jonkin aikaa harjoittaneille tämä voi olla täysin itsestäänselvää, mutta varsinkin hiljattain joogasta innostuneiden on kiinnitettävä tähän seikkaan erityistä huomiota.

Joogan harjoittaja silta-asennossa
Joogakoulutus on yleensä suositeltavaa, sillä se varmistaa tarvittavan osaamisen (Kuva. Unsplash/Alex Shaw)

Aloita joogaopettajan työt

Suomessa ei varmastikaan ole kovinkaan montaa vakituista, täysipäiväistä joogaopettajan tai -ohjaajan työpaikkaa. Paljon todennäköisempää on, että töitä on tarjolla osa-aikaisesti tai niitä on tehtävä yrittäjänä mahdollisesti useallekin asiakasyritykselle. Joogaopettajan arki voi koostua ryhmätunneista yhtenä viikonpäivänä, yksityistunnista toisena, ja opetusvideon tekemisestä kolmantena.

Mahdollisuudet työskennellä joogastudioilla ja -kouluissa riippuvat tapauskohtaisesti. Yleensä todellisuus on kuitenkin se, että studiot ja koulut työllistävät opettajia, joilla on hyväksytty sertifikaatti ja riittävästi kokemusta alalta. Muutkin tahot, kuten kuntosalit, järjestävät joogatunteja, mutta vaatimukset mitä todennäköisimmin ovat samankaltaisia. Sen sijaan vapaaehtoisena toimiessa vaatimukset eivät välttämättä ole yhtä tiukkoja. Jos vaikkapa jokin kerho etsii vapaaehtoisia opettajia, ei heiltä välttämättä automaattisesti odoteta yhtä vahvaa osoitusta osaamisesta. Vapaaehtoistyöstä saa toki arvokasta kokemusta, mutta sillä ei tietenkään elä. Siksi paras vaihtoehto kouluttamattomille joogaopettajille monessa tapauksessa on yksityisenä freelancer-opettajana toimiminen.

Freelance-opettajana toimimisen hyvä puoli on, että oman työn määrään, aikatauluun ja ennen kaikkea hinnoitteluun on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa. Jos tarkoituksena on toimia vain sivutoimisena opettajana, ei oppilaita ole pakko ottaa enempää kuin haluaa. Yksityistunteja pitäessä aikataulut pääsee sovittamaan niin oppilaalle kuin opettajallekin sopiviksi. Joogatuntien hinnat saa luonnollisesti päättää itse, mutta alan yleinen hintataso ja kilpailutilanne on toki aina syytä ottaa huomioon. Esimerkiksi Superprof-palvelussa suomalaisille asiakkaille tunteja tarjoavien opettajien hintataso on yleensä 20–40 euroa tuntia kohden.

Kun haaveena on joogaopettajana työskentely, on erikoistuminen erittäin hyvä idea. Kaikesta ei voi tietää kaikkea, joten panostamalla erityisesti johonkin tiettyyn joogamuotoon tai pariin kolmeen sellaiseen paitsi mahdollistaa todellisen syventymisen aiheeseen, myös erottuu joukosta. Yleensä tällainen tietyn muodon valinta on tapahtunut jo kauan ennen opettamisen alkamista, joten opettajana on luonnollista jatkaa sitä mitä on jo tottunut tekemään! Myös asiakasryhmien suhteen voi erikoistua: opettaja voi keskittyä esimerkiksi lapsille, ikäihmisille tai raskaana oleville suunnattuun joogaan.

Jooga on parhaimmillaan elämäntapa ja -filosofia, joten opettajan kokonaisvaltainen asiantuntemus ihmisen hyvinvoinnista voi olla erittäinkin suurta plussaa. Muista voi nimittäin erottua myös sillä, että tarjoaa muutakin kuin suoranaisesti joogaan liittyvää asiantuntemusta. Jos itsellä on vaikkapa personal trainer -pätevyys, voi asiakkaille tarjota lisäksi aivan toisenlaisia harjoitusohjelmia. Vaihtoehtoisesti jos itsellä on koulutusta ravitsemuksen parista, voi heille antaa vinkkejä terveellisestä ruokavaliosta – onhan ruoka yksi terveiden elämäntapojen peruspilareista. Jos riittävää asiantuntemusta ei ole, neuvoja ei tietenkään kannata eikä saakaan antaa. Puuttuva asiantuntemus ei kuitenkaan tarkoita, että itse ei silti voisi olla hyödyksi! Näistä aiheista kiinnostuneita voi ohjata aiheesta kertovan kirjallisuuden pariin tai vinkata henkilöistä, jotka tietävät enemmän.

Kuten elämä yleensäkin, myös jooga on ikuista oppimista. Vaikka omaa osaamistaan jakaisi muille, se ei suinkaan tarkoita, etteikö itsekin voisi vielä oppia yhtä ja toista. Näin ollen oman osaamisen kehittäminen on aina tärkeää. Omaa joogatunneilla käymistä kannattaa tietenkin siis jatkaa opettajana toimimisen aikanakin – kun oma osaaminen syvenee, voi sitä jakaa enemmän muillekin.

Voithan toki myös ryhtyä esimerkiksi äidinkielen opettajaksi tai keskittyä muihin kieliin Superprofilla - voit valita yli 1000:sta aiheesta.

Uimarannalla järjestetty joogatunti, johon osallistuu monia ihmisiä
Jooga on monelle kokonainen elämäntapa, joten opettajan kokemuksen olisi hyvä olla laaja-alaista (Kuva: Unsplash/Isaac Y. Takeu)

Mindfulness on suosittua

Mindfulness eli tietoisuustaito on sana, joka on viime vuosien aikana tullut monille tutuksi. Esimerkiksi joillakin työpaikoilla on otettu sen oppeja käyttöön työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Mindfulness tarkoittaa tiivistettynä tietoista läsnäoloa juuri tässä hetkessä. Ideana on tarkoituksella kiinnittää huomiota omiin tuntemuksiin ja kokemuksiin suhtautuen niihin hyväksyvästi olivat ne millaisia tahansa. Mindfulness-harjoitukset ovat usein meditatiivisia harjoituksia. Käytännön harjoitus voi olla esimerkiksi sitä, että syötävän ruoan maun ja koostumuksen jokaiseen yksityiskohtaan kiinnitetään huomiota. Kyse on siis siitä, että omia tuntemuksia tunnistetaan ja jokaiselle niistä annetaan huomiota. Harjoitusten avulla yritetään sulkea oma sisäinen "autopilotti" ja huomata, mitä mielissämme kullakin hetkellä oikeastaan tapahtuu.

Mindfulness ei tarkoita samaa kuin jooga, mutta eivät ne kuitenkaan kaksi toisistaan täysin erillistä asiaa ole – tiedostava läsnäolo on hyödyllistä missä tahansa joogan muodossakin. Esimerkiksi mindful yoga on suuntaus, joka tietoisesti yhdistää mindfulnessin ja joogan. Käytännössä kyse on siitä, että tietoisuusharjoitukset yhdistetään jooga-asentoihin.

Tällainen oman tietoisuuden kehittäminen saattaa hyvinkin kiinnostaa joogaa harjoittavia, ja moni varmasti jo soveltaakin mindfulnessin periaatteita elämässään. Mindfulnessin suosio on kasvanut, ja siitä ovat kiinnostuneet monet sellaisetkin ihmiset, joiden elämään ei meditaatio tai jooga muutoin kuulu. Näin ollen tietoisuustaidot ovat asia, joiden hallitsemisesta on joogaopettajalle paljonkin hyötyä. Ne paitsi syventävät omaa osaamista, mutta myös saattavat hyvinkin houkutella aivan uudenlaisia asiakkaita – ihmisiä, jotka esimerkiksi vain haluavat oppia parantamaan hyvinvointiaan kiireisen työpäivän keskellä. Aivan alkuun ei aloittelevan joogaopettajan ole välttämättä helppoa löytää asiakkaita, joten mindfulness voi toimia apuna heidän löytämisessä. Voisi nimittäin sanoa, että mitä enemmän osaa, sitä helpompaa joogaopettajan töiden aloittaminen on!

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Aleksi

Itselläni on koulutustaustaa journalismin ja kielten parissa. Nykyään sisällöntuotannon tehtävissä.