Oletko yhteishaun kynnyksellä ja englannin yliopisto-opinnot keikkuvat kärkisijoilla? Hieno juttu! Englannin mahti kasvaa maailmalla (ja Suomessa) kaiken aikaa, ja uusia ammattilaisia tarvitaan enemmän ja enemmän.
Suomen yliopistojen välillä on eroja siinä, mihin englannin opinnot keskittyvät. Jostakin voi saada paremmat eväät kääntämiseen ja toisesta opettamiseen, mutta tietyt asiat yhdistävät lähes kaikkia opintoja ja tutkinto-ohjelmia.
Tämän artikkelin tavoitteena on esitellä, millaista englannin opiskelu yliopistossa on, ja peilata sitä monelle tuttuun lukioenglantiin.
Harppaus eteenpäin
Halusitpa opettajaksi, kääntäjäksi tai kielen asiantuntijaksi, englannin yliopisto-opinnot ovat iso harppaus eteenpäin lukioenglannista. Aikaa ei käytetä juurikaan sanaston tai kieliopin harjoitteluun, vaan kursseilla syvennytään esimerkiksi kielitieteeseen, kulttuureihin, kirjallisuuteen ja viestinnän keinoihin.
Opintoihin kuuluu pari pakollista kielioppikurssia, mutta niiden ei pidä antaa hämätä: kursseilla ei opiskella niinkään kielioppia vaan kieliopin teoriaa ja kielitiedettä.
Aiheita on siis enemmän, ja niihin syvennytään tarkasti ja kurssikohtaisesti. Englantia tarkastellaan myös useammasta näkövinkkelistä – ei vain sitä, miten asiat ovat, vaan myös sitä, millaisia ne ovat, miksi ja miten niistä saa lisätietoa.
Englannin yliopisto-opinnot muistuttavatkin äidinkielen opiskelua lukiossa. Kurssit syventyvät tiettyyn aiheeseen (esim. puhe- ja vuorovaikutus, kirjoittaminen, kirjallisuuden keinot, kieli ja kulttuuri, luova kirjoittaminen) ja kieltä tarkastellaan kuin omaa äidinkieltä.
Löydä englannin kielen kurssi Lahti tai muualta Suomesta.
Englantia voi opiskella yliopistojen lisäksi avoimessa, kielikursseilla ja yksityisopetuksessa. Tarjontaa riittää erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Englanti opetus- ja opiskelukielenä
Englannin opintoihin voi kuulua yksittäisiä suomenkielisiä kursseja, mutta muutoin opetus- ja opiskelukielenä on englanti. Se on loogista, sillä englannin laitokset työllistävät lehtoreita ja professoreita ympäri maailmaa, ja onhan tavoitteena koulia tulevaisuuden englannin ammattilaisia.
Uusien opiskelijoiden pitää siis tottua kirjoittamaan ja puhumaan englantia päivittäin, mikä voi aluksi jännittää, mutta siihen tottuu nopeasti – osittain siksi, että on pakko!
Omista opinnoista on jäänyt kirkkaana mieleen fuksivuoden puheviestinnän kurssi (Spoken Communication), jonka ensimmäisenä kotitehtävänä oli opetella muutaman minuutin englanninkielinen tekstipätkä ulkoa.
Valitsin Guns N’ Rosesin Civil War -biisin, sillä olin kuunnellut sitä ahkerasti ja teksti oli tuttu. Näin jälkikäteen tehtävä ei kuulosta kummoiselta, mutta silloin se jännitti niin, että muiden esityksistä ei jäänyt kauheasti mieleen. Joku taisi siteerata Winston Churchillia?
Siitä kuitenkin selvittiin, ja kurssi toi englannin puhumiseen kummasti varmuutta. Sen jälkeen suomenkieliset esitykset ovat tuntuneet myös lasten leikiltä!
Luennoista pienryhmiin
Yliopistossa on tarjolla monenlaisia kursseja. Yhdessä ääripäässä on massaluennot, joilla pitää jaksaa kuunnella ja tehdä muistiinpanoja – tai häärätä jotain muuta ja lainata kaverin omia! Muistiinpanoista on hyötyä, sillä luentokurssien lopussa häämöttää yleensä tentti, ja pelkillä luentodioilla ei pääse kauhean pitkälle.
Yksityisopetus voisi olla siis sinun juttusi, englannin kurssi netissä!
Tentti on korkeakoulujen vastine kokeelle. Tentit ovat usein kokeita laajempia, mutta ne tarkoittavat käytännössä samaa.
Toisessa ääripäässä on käytännönläheiset pienryhmät, joissa kurssin aiheeseen pureudutaan noin 10–15 hengen ryhmissä. Omalla kohdalla nämä olivat usein kirjoitus- ja käännöskursseja, joissa (omia ja muiden) tekstejä ruodittiin suurennuslasilla.
Näiden väliin mahtuu mm. seminaareja, joissa ääneen pääsevät opiskelijat esityksineen. Opinnot tarjoavatkin mukavasti vaihtelua, mikä kuitenkin vaatii sopeutumiskykyä. Tentistä pitää päästä läpi, vaikka luennoilla istuminen ja monologin kuuntelu olisivat pakkopullaa.
Luennoilla ei kuitenkaan ole pakko istua, joten kurssin aihetta voi opiskella omin päin vaikkapa YouTubesta tai kirjastossa. Yliopistossa pitääkin ottaa koppi omasta oppimisesta ja miettiä, miten aikansa käyttää.
Tiede kaiken taustalla
Yliopisto-opinnot valmentavat aina työelämää tai tiettyä ammattia varten – englannin kohdalla esimerkiksi opettajan, kääntäjän tai tulkin. Tämä rinnalla kulkee tieteellisyys ja tutkimus, vaikka harva opiskelija päätyy tutkijaksi.
Tämä liittyy yliopistojen tehtävään edistää tieteellistä tutkimusta ja tarjota siihen perustuvaa opetusta. Vaikka kurssi ei keskittyisi tutkimukseen, se perustuu aina tutkittuun tietoon. Yliopistojen opettajat ovatkin usein tutkijoita, ja kurssit liittyvät heidän tutkimuskohteisiinsa.
Opinnoissa pääsee myös harjoittelemaan tutkimuksen tekoa. Ensin harjoitellaan akateemista ja tieteellistä kirjoittamista sekä tutkimusmenetelmiä. Tämän jälkeen opittua sovelletaan ensin kurssikohtaisissa tutkielmissa, sitten kandissa ja lopulta maisterivaiheen gradussa.
Englannissa tutkielmien aihe voi liittyä niin kielitieteeseen, kirjallisuuteen kuin opettamiseenkin. Oman kandin tai gradun aiheen saakin valita melko vapaasti: itse tutkin urheiluintoilijana kandissa jalkapalloterminologiaa ja gradussa englannin kielen vaikutusta suomenkieliseen jääkiekkokeskusteluun.
Tutkimuksenteko onkin parhaimmillaan todella antoisaa, kunhan aihe on mielenkiintoinen! Nappaa englannin kielen kurssi oman opettajasi kanssa!
Kansainvälisyys kaiken keskellä
Englannin opinnot ovat todella kansainvälisiä, onhan kyseessä lingua franca. Niissä pääsee sukeltamaan mm. Amerikkaan ja Iso-Britanniaan, eikä pelkästään niiden englannin variantteihin vaan myös kulttuuriin, historiaan ja hallintoon.
Ulkomaisilta lehtoreilta ja professoreilta voi myös oppia, millaista tutkimusta englannin kielellä tehdään ympäri maailmaa ja millaista sen opiskelu on muualla. Omana aikanani UEFin englannin laitoksella oli opettajia mm. Yhdysvalloista, Englannista, Australiasta ja Saksasta.
Opinnot tarjoavat lisäksi monenlaisia kansainvälistymisvaihtoehtoja, kuten kielivaihtoja, joissa osa tutkinnosta (yleensä 2–12 kk) suoritetaan ulkomaisessa yliopistossa. Lisätietoa tästä saa Erasmus+-ohjelman sivuilta.
Opintoihin voi sisältyä myös erillinen kieliharjoittelu, jonka tavoitteena on päästä käyttämään englantia konkreettisesti ja tutustua englanninkielisen maan oloihin ja kulttuuriin. Ei siis muuta kuin kamat kassiin ja ulkomaille noppia tienaamaan!
Englannin opiskelijat toimivat usein myös kansainvälisten opiskelijoiden tuutoreina sekä ainejärjestön tai ylioppilaskunnan kansainvälisissä tehtävissä, joten kansainvälisten verkostojen rakentaminen onnistuu monella tapaa.
Itsensä näköistä
Yliopistossa pääaineen rinnalle valitaan aina sivuaineita, joilla tutkinnosta muovataan itsensä näköinen. Vaikka siis pääpaino on englannilla ja englanninkielisillä kursseilla, mukaan mahtuu myös muita opintoja omien mielenkiintojen mukaan.
Opeopiskelijoiden pitää opiskella kasvatustieteitä (pedagogiset opinnot), minkä rinnalle suositellaan toista opetettavaa ainetta. Englanti ja ruotsi on toimiva combo ja kovaa valuuttaa työelämässä. Erityispedagogiikka on myös vahva valinta.
Kääntäjät hyötyvät puolestaan kolmannesta käännettävästä kielestä, ja EU:n työkielet ovat tässä valtti: ranska ja saksa. Ylimääräisistä suomen kielen ja viestinnän opinnoistakin on hyötyä, ja muut sivuaineet helpottavat kääntäjänä erikoistumista.
Opintojen kylkeen voi kuitenkin valita melkein mitä tahansa. Yliopistoista valmistuu aineenopettajien, kääntäjien ja tulkkien lisäksi kielen asiantuntijoita, joiden papereista voi löytyä esimerkiksi kauppatieteiden, yhteiskuntatieteiden tai tietojenkäsittelytieteiden opintoja.
Yliopistojen tarjontaa kannattaa vertailla rauhassa ennen hakemista, sillä niiden välillä voi olla eroja pääaineen suuntautumisvaihtoehdoissa ja sivuainetarjonnassa. Yliopisto-opintoihinkin voi saada tukea yksityisopetuksessa - englannin kurssi Tampere.
Yhteisöllisyydestä turvaa
Englannin opiskelu on siis lukio-opintojen rinnalla monipuolisempaa, syvempää ja haastavampaa. Englannin käyttö opetus- ja opiskelukielenä voi tulla pienimuotoisena shokkina, jos aiemmat opinnot ovat olleet suomeksi.
Tätä ei kuitenkaan kannata turhia jännittää, sillä jokainen valituksi tullut pärjää varmasti (nimimerkki rimaa hipoen sisään ja kelpo papereilla ulos). Kaikki fuksit aloittavat opintonsa samalta viivalta, kaikki kärvistelevät opintojensa aikana, mutta kaikesta selviää.
Yksi yliopistotaipaleen parhaita puolia onkin yhteisöllisyys, sillä opinnoista on helppo löytää samanmielisiä ja tässä tapauksessa myös samankielisiä ihmisiä!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
