Kuunteleminen on yksi ensimmäisiä taitoja, joita ihminen oppii – sen harjoittelu alkaa jo ennen syntymää. Voisikin luulla, että näillä harjoitusmäärillä meistä kaikista kasvaisi mestarikuuntelijoita. Näin ei kuitenkaan harmillisesti tapahdu, vaan kuuntelutaitoja pitää erikseen harjoitella.
Aina ei nimittäin riitä, että korvat ovat höröllä, vaan viesti pitää myös ymmärtää ja painaa mieleen. Tämä korostuu vieraiden kielten kohdalla, jolloin viestin purkamin vaatii monipuolisia kielitaitoja. Päätimmekin ottaa englannin kuuntelutaidot suurennuslasin alle ja esitellä vinkkejä, joilla jokainen voi kehittyä englannin kuuntelijana.
Sopivien harjoitusten löytäminen
Kaikenlaisen oppimisen avain on se, että harjoitukset ovat sopivan haastavia muttei liian. Ennen varsinaisia harjoituksia on siis hyvä selvittää, kuinka hyvä itse kuuntelijana on.
Taitotason määrittämisessä voi käyttää apuna esimerkiksi Ylen abitreeniä ja sen kuuntelukokonaisuutta, jossa on helpon, keskitason ja vaikean tason kuunteluharjoituksia. Tavoitteena on löytää sellaista kuunneltavaa, josta ymmärtää suurimman osan muttei kaikkea. Jos kuunneltava materiaali on liian vaikeaa, se tekee kuuntelutilanteesta stressaavan ja oppimisesta työlästä.
Apuna voi käyttää myös British Councilin sivuja, jonka kuunteluharjoitukset on jaettu eurooppalaisen viitekehyksen mukaan A1–C1-tasoille. Esimerkiksi B1-tasoa pidetään työelämässä toimimisen minimitasona, kun taas B2 on se taso, johon lukion pitkä englanti tähtää.
Ylen ja British Councilin sivustoilta löytyy monipuolista kuuntelumateriaalia, mutta kuunneltavaa voi ja kannattaa etsiä muualtakin. Tärkeintä on se, että puhe on autenttista ja että harjoitukset ovat monipuolisia. Kuunnellessa olisi siis hyvä törmätä arkiseen kielenkäyttöön ja englannin eri murteisiin.
Kuunneltavaksi käy niin haastattelut, radio-ohjelmat, podcastit, videot kuin äänikirjatkin. Mitä monipuolisempi kattaus, sitä parempi, sillä jokaisella puhujalla on omanlainen äänenpaino, rytmi, aksentti ja sanasto.
Kuunneltavaa kannattaa etsiä myös omien mielenkiinnonkohteiden mukaan. Urheiluhullujen ei siis kannata keskittyä politiikan podcasteihin vaan etsiä urheilijahaastatteluita ja jalkapallopodcasteja, sillä ne tekevät harjoittelusta hauskempaa, niihin jaksaa keskittyä pidempään, ja niitä on helpompi ymmärtää, kun pohjatiedot ovat paremmat.
Jos et tiedä, mistä aloittaa, kokeile näitä:
- Listen in English -sivustolta löytyy eritasoisia videoita, joihin on tehty monenlaisia harjoituksia.
- Ted-Ed-kanavalla on YouTubessa satoja lyhytanimaatioita ajankohtaisista aiheista.
- Culips ESL Pocast tarjoaa monenlaisia podcasteja, jotka on ränkätty 1–5 vaikeustason mukaan.
Jos taas tavoitteena on yo-kokeisiin preppaaminen, kannattaa suunnata Ylen abitreeniin, jossa pääsee tekemään vanhoja yo-kuunteluja. Kirjoituksiin voi tietysti valmistautua myös yleisillä kuunteluharjoituksilla, mutta koska koe pyrkii erottelemaan oppilaita toisistaan, niissä on omat kommervenkkinsa, joihin jokaisen abin kannattaa perehtyä. Tai löydä juuri itsellesi sopiva englannin kurssi verkossa!

Harjoitteluvinkkejä arkeen
Hyvä materiaali auttaa jo paljon, mutta itse kuuntelemistakin voi lähestyä monella tapaa. Alla Superprofin vinkit tehokkaaseen harjoitteluun.
Tunnista kehityskohteet
Kuunteluharjoitusten tekeminen ei tarkoita, että olisi huono kuuntelija, mutta jokainen voi kehittyä siinä. Meillä jokaisella on myös omat vahvuutensa ja kehityskohteensa kuuntelijana, ja se on eri ihmisille vaikeaa eri syistä.
Yhtä koetilanne voi jännittää niin paljon, että kuuntelussa on vaikea keskittyä. Tällöin harjoittelussa kannattaa keskittyä valmistautumiseen ja mentaalipuolen treenaamiseen. Toisen haasteena voi olla vieras aihe, mikä voi korjaantua sanaston harjoittelulla. Kolmannelle vaikeinta voi puolestaan olla muistaminen, jolloin uudenlaiset kuuntelustrategiat voivat olla paikallaan.
Kaikki eivät toisin sanoen tarvitse samanlaista harjoittelua, ja eri tilanteisiin on eri apukeinoja. Englannin kielen kurssi Jyväskylä olisi varmasti hyvä startti oppimisellesi!
Karsi häiriötekijät
Kuuntelutilanne vaatii aina keskittymistä, ja sekin on monen asian summa. Hyvä ensimmäinen steppi on varata kuuntelulle rauhallinen tila, johon ei kuulu puhelimen pärinä, naapurin mekastus tai autojen kohina. Kuuntelua voi helpottaa myös oikeanlaiset vehkeet: kuulokkeet voittavat aina läppärin tai puhelimen kaiuttimen.
Myös vireystilalla on väliä. Kuunteluharjoituksia ei kannata lähteä tekemään väsyneenä, kärttyisenä tai tyhjällä mahalla, sillä se tekee keskittymisestä vaikeaa. Mieti siis, milloin olet virkeimmilläsi ja katso, vaikuttaako se kuuntelutuloksiin. Englannin yksityisopetus Superprofilla voisi auttaa eteenpäin.

Haluaisitko kehittyä myös englannin lukemisessa? Siihen sopivat vinkit löydät toisesta artikkelistamme.
Valmistaudu kuunteluun
Iso osa kuuntelemisesta – ja varsinkin koekuunteluiden menestyksestä – riippuu korvien välistä ja lähestymistavasta. Jos tavoitteeksi ottaa kaiken ymmärtämisen, joutuu todennäköisesti pettymään, sillä se onnistuu harvoin.
Älä siis yritä ymmärtää jokaista sanaa, vaan keskity isoon kuvaan. Yksittäisillä sanoilla voi olla merkitystä esimerkiksi yo-kuuntelussa, mutta sielläkin ”avainsanat” ovat monesti hämäystä. Ydinviesti on arkisessa kielenkäytössä kaikki kaikessa, ja koetilanteessakin se useimmiten riittää.
Aivoja kannattaa myös aktivoida ennen kuuntelua. Jos tiedät kuuntelun aiheen ennakkoon, ota se mietintämyssyyn. Mitä tiedät siitä ennakkoon? Mitä sanoja tiedät aiheeseen liittyen? Mitä kuunneltava pätkä voisi käsitellä? Näin pääset kartalle siitä, mikä on tuttua ja mikä vierasta, ja aivot ovat skarppina, kun kuuntelu alkaa.
Tai miten olisi englannin kielen kurssi Turku?
Kuuntele aktiivisesti
Kuunteleminen on enää harvoin ykkösaktiviteetti. Radio on joutunut väistymään telkkarin tieltä, podcastia kuuntelee mieluummin juoksulenkillä kuin sohvalla maatessa, ja ajaessakin olisi hyvä keskittyä radion sijaan liikenteeseen. Kuuntelu siis siirtyy helposti taka-alalla, jolloin siitä tulee passiivista.
Passiivisesta englannin kuuntelusta voi oppia esimerkiksi kielen piirteitä, kuten äänenpainoa ja rytmiä, mutta kuunteluharjoituksissa tulisi pyrkiä aktiiviseen kuunteluun:
- Älä häärää. Kesken kuuntelun ei kannata raapustella vihkoon tai ihmetellä maailman menoa, vaan koita keskittyä pelkästään kuuntelemaan. Jos se on vaikeaa, sulje silmät, niin ärsykkeitä on vähemmän ja kuuloaisti terävöityy.
- Kirjoita ylös. Kuunnellessa voi kirjoittaa ylös pääpointteja tai avainsanoja, mikä helpottaa muistamista, mutta kirjoittaminen kannattaa myös kuuntelun jälkeen. Voit esimerkiksi kirjoittaa pätkän pääpointit ja verrata, miten hyvin asiat jäivät mieleen. Tämä haastaa aivoja ja tehostaa muistamista.
- Toista. Kuunnellun pätkän ydinkohtia voi myös toistaa ääneen, sillä sekin helpottaa muistamista. Se tukee myös muita kielitaitoja, kuten ääntämistä.
- Tiivistä. Kokonaisuus on helpompi hahmottaa, kun sen yrittää tiivistää omin sanoin. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta siinäkin voi kehittyä.
- Keskustele. Kuultu asia jää paremmin mieleen, kun siitä keskustelee jonkun kanssa. Tämä ei tietysti onnistu koetilanteessa, mutta sitä voi silti soveltaa keksimällä aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastaamalla niihin itse.

Malta sanakirjan kanssa
Kuunnellessa tulee usein vastaan uusia sanoja, ja ensimmäinen reaktio on tarkistaa ne sanakirjasta. Joskus se kannattaa, jos vaikka käsiteltävä aihe on vieras. Useimmiten on kuitenkin parempi yrittää päätellä sanan merkitys kontekstista.
Viereiset sanat ja lauseet antavat monesti vihiä, mitä vieras sana voi tarkoittaa, ja viesti voi välittyä myös ilman sitä. Tämä linkittyy kuunteluun valmistautumiseen: tavoitteeksi ei kannata ottaa jokaisen sanan vaan ydinviestin ymmärtämistä.
Vieraat sanat voi kuitenkin kirjoittaa ylös, ja ne voi kuuntelun jälkeen tarkistaa sanakirjasta. Se kannattaa erityisesti silloin, kun tavoitteena on opetella uutta sanastoa.
Kuuntele ahkerasti
Vieraan kielen kuuntelutaitoja ei opita yhdessä yössä. Yksittäisistä harjoituksista jää tietysti jotain käteen, mutta oppiminen vaatii aina sinnikästä ja säännöllistä harjoittelua.
Yhtenä päivänä voi kuunnella podcastia, toisena englanninkielisiä uutisia, kolmantena YouTube-videoita ja neljäntenä videopuhelua vaihto-oppilaan kanssa. Aina ei tarvitse kuunnella paljon ja pitkään, mutta joka päivä olisi hyvä kuunnella jotakin.
Kuuntelussa kannattaakin pyrkiä monipuolisuuteen, sillä maailma on pullollaan eri tapoja puhua englantia. Yo-kuunteluissa on perinteisesti käytetty joko britti tai jenkkiaksenttia, mutta viime vuosina skotti-, irkku- ja aussiaksentit ovat kaikki yleistyneet. Monipuolisuutta voi repiä myös tutuista harjoituksista: nauhoitteen nopeutta voi lisätä, sen volyymia voi laskea tai sen voi kuunnella taustamelun kanssa, jotta korva tottuu monipuoliseen puheeseen.
Jos kuuntelun harjoittelun haluaisi kiteyttää muutamaan sanaan, monipuolisuus olisikin varmasti yksi, kuten myös säännöllisyys ja aktiivisuus. Jos kuuntelee paljon ja ajatuksella, kehittyy varmasti, mutta soppaan on hyvä lisätä myös ripaus kärsivällisyyttä, sillä kehitystä ei tapahdu hetkessä.