Nykyään englannin kieltä puhutaan ympäri maailmaa, ja se vaikuttaa tavalla tai toisella isoon osaan maailman kielistä. Kielen kehityshistoriassa tilanne on kuitenkin toinen: englanti jäi pitkään muiden kielten varjoon, ja se on lainannut kielellisiä aineksia monista eri kielistä.
Ajanlaskun alusta tähän päivään
Valtaosa englannin kielen puhujista löytyy Iso-Britannian ulkopuolelta, mutta englannin kieli linkittyy vahviten juuri sumusaariin. Eikä ihme: englannin kielellä on sama nimi kuin Englannin valtiolla, ja se levisi ympäri maailmaa Britannian suurvallan mukana. Myös kielen juuret löytyvät saarivaltiosta.
Britteinsaaria ovat vuosituhansien saatossa asuttaneet monet kansat, mikä on jättänyt jälkensä englannin kieleen. Tiedätkö, mistä ”britit” ovat saaneet nimensä? Samannimisestä kelttiläiskansasta (englanniksi the Britons), joita pidetään Britteinsaarten alkuperäisasukkaina.
Muinaisenglanti (450–1066)
Ajanlaskun alkupuolisko tunnetaan Euroopassa Roomalaisten valtakautena, mikä näkyy myös englannin kielen historiassa. Roomalaiset levisivät nykyiseen Iso-Britanniaan sankoin joukoin vuonna 43 ja alistivat britit valtaansa. He viihtyivät saarella aina 400-luvun alkuun saakka, kunnes suurvalta kaatui germaanikansojen käsittelyssä. Olisiko siis englannin yksityisopetus Jyväskylä sinulle se sopivin vaihtoehto? Opetusta on tarjolla myös muualla Suomessa.
Näihin germaanikansoihin kuuluivat esimerkiksi anglit, saksit ja juutit, jotka tunkeutuivat saarelle Pohjois-Saksan, Hollannin ja Tanskan alueilta. Kansat tunnetaan nykyään anglosakseina, ja heidän kielensä muodostavat muinaisenglannin.
Muinaisenglantia kirjoitettiin alun perin riimuilla, mutta se siirtyi meille tuttuun latinalaisperäiseen aakkostoon kristinuskon leviämisen myötä. Tämä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun latinan kieli vaikutti muinaisenglantiin, sillä se oli Rooman imperiumin ykköskieli. Myös germaanikansat olivat käyneet kauppaa roomalaisten kanssa, joten muinaisenglantiin oli lainattu erityisesti latinalaista sanastoa ajanlaskun alusta saakka.
Muinaisenglanti on niin kaukana nykypäivän englannista, että natiivin englanninkielisenkin on vaikea ymmärtää sitä. Se on itseasiassa monelta osin lähempänä saksaa tai latinaa kuin nykyenglantia! Muinaisenglanti alkoi kehittyä kohti nykyistä muotoaan 1000-luvun alkupuolella, kun normannit valloittivat Englannin.
Löydä juuri itsellesi mielenkiintoiset englannin kurssit!
Englannin kielen historia pitää sisällään myös monia hienoja lainauksia.
Keskienglanti (1066–1400-luvun loppu)
Ensimmäiset viikingit saapuivat Britteinsaarille jo 800-luvulla, mutta tältä ajalta ei ole jäänyt juurikaan merkkejä englannin kieleen. Kielikenttä muuttui sen sijaan kertaheitolla vuonna 1066, kun normannit nousivat valtaan Vilhelm Valloittajan johdolla.
Normannien mukana tullut kieli vaikutti englantiin merkittävästi, sillä siitä tuli maan ylimystön kieli. Normannin kieli kuuluu niin sanottuihin d’oïl-kieliin, joiden pohjalle nykyranska on rakentunut. Se ei koskaan syrjäyttänyt englantia tavallisen kansan kielenä, mutta se johti kahtiajakoon, joka näkyy englannin kielen sanastossa:
- Tavan kansalle sika oli muinaisenglannin ”pig”, ylimystölle taas normannin kielen ”pork”. Toinen esimerkki on muinaisenglannin ”ox” ja normannin kielen ”beef”.
Normannin kieli toi englannin kieleen myös paljon sanastoa, kuten ”authority”, ”government”, ”pardon”, ”battle”, ”cream”, ”vinegar”, ”anatomy”, ”nature”, ”table” ja ”honour”.
Vaikutus näkyi myös äänteissä ja rakenteissa: suomalaisille kimurantti th-äänne on peräisin normanneilta, kuten myös w-kirjain. Keskienglannin aikana monia vanhoja taivutusmuotoja ja päätteitä tippui myös pois, ja sanajärjestyksestä tuli vapaampi.
Ranskan ja Britannian välinen satavuotinen sota (1337–1453) merkitsi käännekohtaa englannin kielen kehityksessä. Sodan syttyessä kaikki aateliset puhuivat normannin kieltä eli ranskaa, ja heillä oli hyvät yhteydet Euroopan mantereeseen. Monilla oli myös titteleitä ja maata sekä Englannissa että Ranskassa. Englannin kieli jäi sen sijaan ranskan varjoon, ja sodan myötä Ranska alettiin nähdä vihollisena.
Tästä heräsi nationalismin aalto, ja englantia alettiin levittää tietoisesti. Esimerkiksi vuonna 1363 siitä tuli oikeuden kieli, ja siitä eteenpäin virallisia dokumentteja alettiin kirjoittaa englanniksi. Geoffrey Chauserin ansiosta puolestaan huomattiin, että englannin kieli taipuu myös kaunokirjallisuuteen.
Keskienglannin jakso oli englannin kielen ja ranskan kielen nokkapokkaa, mutta niiden taustalla vaikutti latina. Se oli vaikuttanut englantiin jo muinaisenglannin aikana, ja keskienglannin kaudella sen vaikutus tuli normannin kielen kautta, jonka juuret ovat latinassa. Latina oli myös kirkon kieli, eikä sen vaikutus tulisi heikkenemään vielä hetkeen.
Englannin kurssi verkossa Superprofin kanssa!
Herättikö englannin kielen historia opiskelumotivaation? Englannin kielen opiskelussa voi hyödyntää esimerkiksi somea, elokuvia ja videopelejä!
Nykyenglanti (1500–)
Nykyenglannin kauden katsotaan alkaneen 1500-luvun alusta, ja se jaetaan kahtia renessanssin värittämään jaksoon (1500–1750) sekä myöhäisempään nykyenglannin jaksoon (1800–).
Latina oli renessanssin kieli, ja sen vaikutus englannin kieleen jatkui vahvana. Vaikka englantia käytettiin paljon, tieteelliset tekstit ja tietyt lakitekstit kirjoitettiin latinaksi. Iso osa englannin kielen tieteellisestä sanastosta onkin lainattu latinasta, esim. ”atmosphere”, ”skeleton”, ”album”, ”status”, ”insomnia”, ”maximum” ja ”ultimatum”.
Englannin kieleen on lainautunut myös paljon kreikan kielen sanoja, osittain latinan kautta, kuten ”anthropology”, ”archaeology” ja ”geography”. Löydä sopiva englannin kurssi Turku!
Nykyenglannin kausi lähti kunnolla käyntiin 1600-luvulla näytelmäkirjailija William Shakespearen ansiosta, sillä hän toi kieleen lähes 6 000 uutta sanaa ja kehitti kielioppia. Englannin kielen sanasto kasvoi nopeiten nykyenglannin kaudella, ja kieli kehittyi muutenkin kovaa vauhtia. Tämä ei miellyttänyt kaikkia, joten englannin kielelle kirjoitettiin tällöin ensimmäiset sanakirjat, kieliopit ja ääntämisoppaat, jotta kieli kehittyisi haluttuun suuntaan.
Englanti oli nykyenglannin kaudella kontakteissa myös muihin Euroopan maihin, etunenässä Espanjaan ja Italiaan eli renessanssin synnyinpaikkaan. Tämä näkyy jälleen lainasanojen muodossa, kuten ”opera” ja ”tarot”. Vaikutteita otettiin myös Euroopan ulkopuolelta, kun Britannia aloitti löytöretkensä ympäri maailmaa:
- Arabiasta on lainattu ”admiral”, ”cotton”, ”elixic” ja ”alcohol”.
- Hindistä on lainattu ”curry” ja ”arsenic”.
- Persiasta on lainattu ”bazaar”.
- Turkista on lainattu ”coffee” ja ”caviar”.
- Amerikan alkuperäiskansoilta on lainattu ”canoe”, ”tobacco” ja ”chocolate”.
Sanoja lainataan usein täyttämään kielen aukkoja, kuten uusia keksintöjä ja eläinlajeja sekä brittikeittiöön vieraita raaka-aineita.
Britannia oli vallannut ensimmäiset siirtomaansa jo 1500-luvulla, mutta brittiläinen imperiumi lähti leviämään kunnolla 1600-luvun alkupuolella. Tätä ennen englanti oli ottanut vaikutteita muista kielistä, mutta imperiumin levitessä tilanne kääntyi päälaelleen: englanti vaikutti yhä vahvemmin muihin kieliin ja jopa korvasi niitä, ja 1700-luvun loppupuolella siitä oli tullut kansainvälisen kaupan ykköskieli.
Hyvä esimerkki englannin leviämisestä on Irlanti, jonka väestöstä puolet puhui äidinkielenään paikallista iirin kieltä 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa – tänä päivänä luku on vain 2 %. Englannin kieli levisi myös Yhdysvaltoihin, jossa kieli lähti kehittymään omaan suuntaansa, sillä se sekoittui muun muassa alkuperäiskansojen kieliin. Muita merkittäviä siirtomaita olivat esimerkiksi Australia, monet Afrikan maat sekä Intia.
Englannin kieli levisi näin ympäri maailmaa, ja seuraavien vuosisatojen aikana siitä kasvoi tämän päivän lingua franca. Levitessään se kuitenkin sai vaikutteita muista kielistä, mikä näkyy jälleen lainasanoina:
- Australian alkuperäiskansoilta lainattiin ”boomerang”, ”kangaroo” ja ”koala”.
- Afrikkalaisperäisiä lainasanoja ovat muun muassa ”apartheid”, ”cola”, ”jazz” ja ”safari”.
- Hindin tai urdun kielestä on lainattu ”avatar”, ”guru” ja ”jungle”.
Numeroiden valossa englannin kielessä on valtavasti lainasanoja, kenties eniten kaikista maailman kielistä. On arvioitu, että nykyenglannin sanastosta noin
- 65 % on latinalaista ja ranskalaista alkuperään ja tullut kieleen kirkon, normannien ja renessanssin mukana.
- 30 % on germaanista alkuperää ja tullut kieleen anglosakseilta.
- 5 % on uudempia lainasanoja ympäri maailmaa.
Nämä ovat tietty yleistyksiä, ja arvioit heittelevät lähteestä toiseen. Sitä ei voi kuitenkaan kiistää, että englannin kieli on valtava sulatusuuni, johon on lainattu sanoja ja rakenteita muista kielistä sen syntymästä saakka.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
