Vieraan kielen opiskelun aloittaminen on ollut pitkään kuuma peruna, ja se kuumenee kuumenemistaan. Yhä useammat tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä varhaisemmin lapsi altistuu vieraalle kielelle ja käyttää sitä, sen parempi.
Suomessakin vieraiden kielten opiskelun aloittamista on aikaistettu. Nykyään ensimmäisen "pitkän kielen" opinnot aloitetaan jo heti ensimmäisellä luokalla, mutta pitäisikö ne aloittaa vielä aikaisemmin? Tätä pohtii varmasti myös monet vanhemmat – varsinkin, kun englannin kielen rooli vahvistuu koko ajan. Pitäisikö omalle lapselle opettaa englantia jo ennen kouluikää? Englannin kielen yksityisopetus voisi auttaa lapsesi eteenpäin.
Tästä voi nousta kunnon stressi, mutta ei syytä huoleen: lapsi törmää englannin kieleen ennen koulutaipaleen aloittamista väistämättä, ja hänestä voi kasvaa kielinero, vaikkei englanti olisi ollut vahvasti kotona esillä. Sitä ei voi kuitenkaan kiistää, että varhaisesta englannin kielen käytöstä on monia hyötyjä.
Mitä varhaisesta startista hyötyy?
Suomessa ensimmäisen vieraan kielen opinnot aloitetaan tätä nykyä 1. luokalla, ja valtaosalle kieleksi valikoituu englanti. Iso osa suomalaisista on kuitenkin aloittanut englannin opiskelun vasta 3. tai 4. luokalla, ja siitä onkin keskusteltu pitkään, milloin vieraan kielen opiskelu olisi paras aloittaa.
Jos tilannetta lähestyy neuropsykologisesta näkövinkkelistä, vieraan kielen ”opinnot” voisi aloittaa jo ennen syntymää! Lapsen aivot nimittäin kehittyvät valtavasti raskauden ja ensimmäisten elinvuosien aikana, jolloin ne imevät paljon tietoa.
Kaikki viittaakin siihen, että vauva alkaa prosessoimaan kuulemaansa kieltä heti synnyttyään ja jopa ennen sitä. Lapsi tunnistaa ensin kielen äänteitä ja myöhemmin rakenteita, sanoja ja merkityksiä. Kaikki tämä tapahtuu tavallisesti ensimmäisten ikävuosien aikana.
Kun lapsi kuulee kieltä, hänen aivoihinsa jää pysyviä muistijälkiä, joiden avulla lapsi pystyy tunnistamaan kielen ominaispiirteitä ja oppimaan niitä. Erään teorian mukaan aivojen hermostot sitoutuvat tiettyyn kieleen jo varhain, ensimmäisten ikävuosien aikana. Hermosto tulee toisin sanoen alttiiksi sille kielelle, jota lapsi kuulee:
- Jos lapsi kuulee englantia ensimmäisen kerran vasta ala-asteella, hänen aivonsa prosessoivat sitä suomen kielen mallin mukaan.
- Jos lapsi on kuullut kahta kieltä pienestä pitäen, aivojen on helpompi käsitellä englannin ja suomen kieltä toisistaan irrallaan.
Tätä puoltaa myös ääntämiseen liittyvä tutkimus: jos vieraan kielen ääntämisen oppii alle seitsemänvuotiaana, ääntäminen on usein lähellä natiivitasoa. Jos harjoittelu alkaa tätä vanhempana, kielioppi ja sanavarasto voivat olla tiptop, mutta ääntämisessä kuulee todennäköisesti äidinkielen piirteitä.
Monien tutkimusten valossa varhaisesta startista on siis hyötyä. Tutkimustuloksiin ei kuitenkaan kannata luottaa sokeasti. Varhaista vieraan kielen oppimista on tutkittu suhteellisen vähän, ja jokainen oppija on yksilö. Yleinen konsensus on kuitenkin se, että mitä nuorempana kielelle altistuu, sen parempi.
Jos kiinnostuit aiheesta enemmän, kannattaa kuunnella Ylen Tiedeykkösen jakso ”Lapsi oppii kielet leikiten – vanhempanakin leikkimieli auttaa”, jonka vieraana ovat Helsingin yliopiston neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaa ja ranskan kielen opettaja Heidi Pirhonen.
Tiesitkö, että pienille lapsille järjestetään omia kielikursseja?
Mitkä tekijät vaikuttavat oppimiseen?
Lapsia verrataan usein pesusieniin, sillä he imevät valtavasti tietoa ja tuntuvat oppivan vaikeitakin asioita nopeasti. Esimerkiksi 2,5-vuotias lapsi oppii jopa 10 sanaa päivässä. Tämä ei välttämättä kuulosta paljolta, mutta kokeilepa itse oppia vuodessa yli 3000 vieraan kielen sanaa! Mikä tekee lapsista mestarioppijoita?
Yksi keskeinen syy on juuri aivojen kehitys: kun aivot kasvavat ja kehittyvät vauhdilla, niiden on helppo muodostaa uusia yhteyksiä ja sitoa uutta tietoa. Näin uusia asioita on helppo oppia ja ”väärin opittuja” asioita on helppo unohtaa tai korjata. Oppiminen ei kuitenkaan nojaa pelkästään aivoihin, vaan oppimiseen vaikuttavat muutkin tekijät.
Olisiko englannin yksityisopetus Oulu sinulle se sopivin vaihtoehto?
Yksi on se, että pienillä lapsilla on harvemmin motivaatio-ongelmia tai ennakkoluuloja, vaan oppiminen on luontaista ja mukavaa puuhaa. Lapsi ei toisin sanoen kyseenalaista sitä, miksi englannin kieltä kannattaa opiskella, vaan opiskelee sitä mukisematta.
Asenteet tarttuvat usein vanhemmilta: jos perheessä korostetaan vieraiden kielten tärkeyttä, lapset ovat usein samaa mieltä.
Oppimiseen vaikuttaa myös se, että lapsen fokus pysyy oppimisessa. Opiskelu on monelle aikuiselle vaikeaa sen takia, että sille on vaikea löytää aikaa tai sitten oppitunti menee täysin ohi, kun ajatukset harhailevat muualla. Lapsilla ei ole samaa ongelmaa, vaan oppimiseen voi keskittyä täysillä, mikä tekee siitä tehokasta.
Pienet lapset eivät myöskään pelkää virheitä. Uusia asioita lähestytään avoimin mielin ja ongelmia ratkotaan innokkaasti sen suurempia miettimättä, meneekö jokin pieleen. Kasvaessa tilanne usein muuttuu, ja virheiden tekeminen alkaa nolottamaan.
Eikä tietenkään sovi unohtaa biologisia syitä. Toiset ovat luonnostaan innokkaampia oppimaan ja uteliaampia, ja joillekin uusi tieto tarttuu nopeammin. Tämä voi näkyä myös haitallisesti, sillä monet oppimisvaikeudet ovat perinnöllisiä. Lapsella voi siis olla kova halu oppia englantia, mutta esimerkiksi lukivaikeus voi tehdä siitä työlästä.
Miten opettamista kannattaa lähestyä?
Miten englannin kieltä tulisi sitten opettaa pienelle lapselle? Äidinkielen tapaan. Englannin kieltä ei kannata lähestyä oppimisen tai oppituntien kannalta, vaan se kannattaa ottaa luonnolliseksi osaksi arkea, sillä lapsi oppii parhaiten silloin, kun englanti on hauskaa puuhastelua. Englanninkieliset leikit ja laulut ja yhdessä tekeminen on siis kaikkein tehokkainta, eikä se vaadi vanhemmilta urotekoja.
Varhaisessa kielenoppimisessa sosiaaliset kontaktit ovat myös todella tärkeitä. Eräässä tutkimuksessa verrattiin kahta oppimistilannetta: toisessa vierasta kieltä opiskeltiin ihmisen kanssa, ja toisessa tismalleen sama sisältö näytettiin telkkarista. Oppimistulokset olivat ihmisen kanssa huomattavasti paremmat.
Englannin käytössä voi siis hyödyntää englanninkielisiä pelejä ja elokuvia, mutta ne harvoin yksin riittävät. Niistä voi kyllä oppia ja ne ovat erinomaisia apuvälineitä, mutta niiden kautta oppiminen on usein kapeakatseista. Jokainen tietysti oppii tavallaan, ja joillekin telkkarin, tabletin tai tietokoneen ruutu on kaikkein mieluisin vaihtoehto.
Kun lapsen kanssa käyttää englantia, siinä kannattaa keskittyä onnistumisiin. Lapsi tekee väistämättä virheitä, mutta se ei haittaa. Niitä ei tarvitse lähteä turhaan korjaamaan, sillä se syö äkkiä vieraan kielen intoa, ja lapsi oppii virheistä huolimatta.
Unohtakaa siis englannin opettaminen ja keskittykää englannin kielen ihmettelyyn ja sillä puuhasteluun. Jos laulatte, loruilette, leikitte englanniksi ja luette yhdessä englanninkielisiä kirjoja, lapsi oppii kieltä varmasti. Sessiot voi pitää lyhyinä, sillä pienet lapset jaksavat keskittyä vain pienen hetken. Näillä eväin englanti on hauska ja luonnollinen osa arkea, ja oppimisen pohja on vahva, kun varsinainen opetus alkaa ala-asteella. Englannin kurssi netissä avaa myös monia ovia!
Voiko opiskelua lähestyä väärin?
Vierasta kieltä voi siis viritellä todella varhain, eikä siitä ole mitään haittaa – päinvastoin. Mutta liittyykö siihen joitain sudenkuoppia?
Monesti törmää keskusteluihin siitä, että englantia ei kannata käyttää lapsen kanssa, jos sitä ei puhu äidinkielenään. Tälle ei kuitenkaan kannata antaa liikaa painoarvoa: valtaosa suomalaisista puhuu englantia hyvin tai ainakin riittävän hyvin siihen, että lapsen kanssa voi tutustua kielen alkeisiin. Varsinkin, jos tavoitteeksi ottaa kieleen tutustumisen ja sen kanssa puuhastelun, vanhemmilta ei vaadita loistavaa kielipäätä.
Englannin kielelle ei kuitenkaan kannata antaa liian suurta roolia, jos siihen ei ole hyvää syytä – kuten kaksikielinen perhe. Välillä kuulee kauhuskenaarioita, joissa suomenkielisessä perheessä puhutaan lapselle vain englantia, jotta tämä pärjäisi globalisoituvassa maailmassa, mikä on ongelmallista monesta syystä! Englannin yksityisopetus Helsinki Superprofin kanssa.
Omalle lapselleen voi siis surutta puhua englantia ja opettaakin sen alkeita, vaikka oma englanti ei olisi täydellistä. Varhaisesta kielenoppimisesta voi saada paljon irti, mutta siitä ei kannata ottaa liikaa paineita. Sekin on jo puoli voittoa, jos lapsi innostuu kielten opiskelusta, ja satunnaisetkin enkkusessiot ennen kouluikää helpottavat tulevaisuuden oppimista.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
