Työelämä on nykyään täynnä englantia. Yhä useammat suomalaiset käyttävät sitä säännöllisesti, ja loput vähintään törmäävät siihen. Suomalaisten kielipää on tunnetusti hyvä, joten monet selättävät englantiin liittyvät haasteet mukisematta.
Kaikki ei kuitenkaan aina mene suunnitelmien mukaan. Työympäristö tuo englannin käyttämiseen lisäjännitystä, mikä näkyy helposti hosumisena ja kiireenä. Halu erottua joukosta näkyy puolestaan usein melko korkealentoisena englantina, mikä altistaa virheille.
Tämän artikkelin aiheena onkin yleisimmät kielenkäytön sudenkuopat, joihin työelämässä törmää. Osa niistä pätee myös suomen kieleen, toiset lähinnä englantiin, mutta kaikkia yhdistää se, että niiden kiertäminen ei ole mahdottoman vaikeaa. Superprofin englannin kielen kurssi netissä.
Liiallinen jargon
Kun puhutaan tietyn ryhmän tai ammatin erikoiskielestä, puhutaan usein jargonista. Siitä on monia hyötyjä: se muun muassa helpottaa asiantuntijoiden välistä viestintää, kun mutkikkaat kokonaisuudet voi korvata täsmällisillä termeillä. Yhteinen erikoissanasto rakentaa myös ryhmähenkeä!
Jargonista tulee kuitenkin ongelma, kun sitä käytetään väärässä paikassa väärään aikaan: työelämässä SWOT-analyysit ja liidit voivat olla arkipäivää, mutta tavan pulliaisille ne eivät sano yhtään mitään.
Jargonia vaivaa yhä useammin myös tyhjänpäiväisyys. Yksi viime vuosien hittisanoista on englannin ”synergy”, joka tarkoitti ennen lähinnä yritysten yhteistyötä, nykyään kaikkea mahdollista muttei kuitenkaan mitään konkreettista.
Samaan kastiin voi laittaa myös ”agilen”. Ennen ihmiset ja eläimet olivat ketteriä tai terävä-älyisiä, mutta nykyään kaikki hallinnoinnista (agile governance) teknologioihin (agile tehchnology) voi olla ketterää.
Jargonilla on siis työelämässä paikkansa, mutta sitä ei pidä käyttää liikaa. Viestiessä pitää aina miettiä yleisöä, sillä turha jargon tekee viestimisestä työlästä ja hidasta. Jos ammattikieltä on pakko käyttää, termit pitää muistaa avata ja selittää.
Tarvitsetko opetusta Jyväskylästä - englannin kielen kurssi Jyväskylä.
Turha hienostelu
Monet sortuvat työelämän englannissa turhaan hienosteluun. Tämä linkittyy vahvasti edelliskohtaan, sillä yksi syy ”liialliseen jargoniin” on oman asiantuntijuuden ilmaiseminen ja pönkittäminen.
Tämän taustalla on työelämän kilpailullisuus: kilpakumppaneista halutaan erottua kaikin keinoin, mikä tekee tekstiä helposti korkealentoista. Yksinkertainen on kuitenkin monesti paras – varsinkin vieraalla kielellä.
Tässä muutama nyrkkisääntö:
- Käytä vain sellaisia sanoja ja rakenteita, jotka osaat varmasti.
- Nojaa yksinkertaisuuteen: yksi idea per lause.
- Ota listoista ja muista työkaluista kaikki irti, sillä ne helpottavat lukemista.
- Poista kaikki ylimääräinen.
Yksinkertainen voi tuntua tylsältä, mutta ”tylsä” tarkoittaa viestiessä usein ”tehokasta”. Työsähköpostilla ei ole tarkoitus voittaa kirjoituspalkintoa vaan saada viesti perille mahdollisimman selkeästi ja ytimekkäästi.
”Tylsyys” on myös turvallista, sillä yksinkertaiseen mahtuu vähemmän virheitä. Oikeinkirjoitusvirheet eivät kaada maailmaa, mutta esimerkiksi asiakasviestinnässä ja markkinoinnissa ne syövät uskottavuutta nopeasti.
Kapeakatseisuus
Työelämän englannin harjoittelu keskittyy usein ammattisanastoon ja työelämän jargoniin, mikä on ymmärrettävää, sillä sanaston harjoittelu on vieraan kielen tärkeimpiä osa-alueita. Tässä piilee kuitenkin se mutta, että työelämässä on monia tilanteita, joissa ei puhuta työjutuista.
Asiakastapaamisella tai lounaalla voidaan jutella vaikkapa urheilusta, matkailusta tai ruoasta, ja tällöin ammattislangilla ei pötki pitkälle. Bisnesenglantia harjoitellessa on siis tärkeä panostaa myös arkiseen viestintään, kuten small talkiin. Englannin kurssit yksityisopetuksessa tukevat sinua tässä.
Työelämän englantia ja arkista englantia voi harjoitella myös rinta rinnan. Ruokapöydässä ei ole välttämättä tilaa erikoistermeille, mutta niiden kanssa käytetään usein ”hienompia” perussanoja, kuten ”significantly”, ”approach” ja ”innovation”, jotka taipuvat melkein mihin vain:
- ”This year, I took a new approach to writing songs.”
- “The new GPS system is a great innovation.”
- “Samsung phones have improved significantly over the years.”
Työelämän sanastoa opiskellessa voi siis miettiä, miten tiettyä sanaa voi käyttää eri tilanteissa. Tämä tuo kielenkäyttöön joustavuutta ja se myös havainnollistaa sitä, että ”työelämän” englanti on monella tapaa ”tavallista” englantia.
Teoriaan keskittyminen
Englannin käyttäminen jännittää monia ja varsinkin työelämässä, jossa viestiminen vaikuttaa väkisin siihen, minkälaisen kuvan omasta ammattitaidostaan antaa. Jännitys johtaa helposti siihen, että englantia opiskellaan innokkaasti paperilla, mutta käytännön kokemus jää vaisuksi.
Sanastosta, kieliopista ja teoriasta on valtavasti hyötyä, mutta työelämän englannissa on loppupeleissä kyse aidoista kohtaamisista, kuten työhaastatteluista, kehityskeskusteluista, kokouksista ja esitelmistä.
Opitut asiat pitäisi siis saada siirrettyä paperilta käytäntöön, ja paras tapa tähän on puhua englantia päivittäin. Jännitys laskee ajan myötä, puhuitpa sitten peilille, perheelle tai työkaverille.
Jännitykseen voi auttaa myös sen hyväksyminen, että kaikki tekevät virheitä. Jos työpaikalla pääsee käyttämään englantia, on hyvin todennäköistä, että kummankaan äidinkieli ei ole englanti. Keskustelukumppani ei siis välttämättä edes huomaa ”virheitä”, koska hän on niin keskittynyt omaan suoritukseensa.
Rohkeutta voi kerätä myös siitä, että on saanut työpaikan. Tällöin englantia osaa varmasti riittävän hyvin, eikä kielitaito ole kaikki kaikessa. Osaamistaan voi näyttää muillakin tavoin, ja englanti toimii siinä vain välikätenä.
Haluaisitko osallistua englannin kurssille? Superprofista löydät, englannin kielen kurssi Lahti.
Oikoluvun unohtaminen
Vaikka englantia (tai suomea) kirjoittaisi paljon ja taitavasti, jokainen tarvitsee oikolukijan. Parhaidenkin kynäniekkojen teksteihin jää virheitä, huolimattomuuksia ja parannettavaa, ja taustalla on usein kiire.
Omalle tekstilleen myös sokeutuu, ja pidemmän päälle tekstit alkavat kiertää kehää. Niistä ei välttämättä löydy paljoa virheitä, mutta ne toistavat itseään ja kehitys junnaa paikoillaan.
Harvalla kuitenkaan on oikolukijaa, joten sähköpostien ja muiden tekstien kanssa pitää tyytyä omaan silmäpariin. Tässä muutamia yleisiä virheitä:
- Homofonit eli sanat, jotka ääntyvät samalla tavalla mutta tarkoittavat eri asioita. Yleisiä sekaannuksia ovat mm. than/then, there/their/they’re, brake/break ja its/it’s.
- Affect vs. effect: affect on yleisimmin vaikuttamista tarkoittava verbi, effect puolestaan vaikutusta kuvaava substantiivi.
- S väärässä paikassa tai sen puuttuminen: ainesanojen eli ei-laskettavien sanojen perään eksyy helposti monikon s-pääte, esim. ”advices” tai ”informations”; sähköpostin lopussa voi puolestaan olla ”Best regard” ilman ässää.
- Sanojen supistaminen: työelämän englannissa ei yleensä käytetä sanojen supistettuja muotoja, joten ”don’t” kirjoitetaan auki ”do not”.
Näiden lisäksi kannattaa tarkistaa myös isot kirjaimet sekä välimerkit, ja apuna voi käyttää kielentarkistusohjelmia. Jos kirjoittamisesta ei ole kauheasti kokemusta, palautetta kannattaa hankkia myös ammattilaiselta, sillä omia virheitä voi olla vaikea huomata.
Oikeinkirjoitusvirheet eivät kaada maailmaa, mutta niillä on merkitystä. Kuten englanniksi on tapana sanoa, ”the devil is in the details”, eli virheet tehdään juuri pienissä yksityiskohdissa.
Nämä ovat muutamia suomalaisten yleisimpiä business-englannin sudenkuoppia, mutta kolikolla on aina kääntöpuolensa: koska suomalaisten peruskielitaito on hyvä, kuopat eivät ole kovinkaan syviä.
Työelämän englannissa kehittyminen vaatii toisin sanoen harvoin lattiasta kattoon -remonttia tai jättikertausta, vaan vastaus löytyy usein ripauksesta itseluottamusta ja yksinkertaisuuden painottamisesta.
Jos työelämässä pitää kirjoittaa täydellistä englantia, sitä varten palkataan viestinnän asiantuntijoita. Useimmiten riittää, että viesti ja ajatus välittyvät, ja siinä selkeys on kaikkein tärkeintä.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
