Blues jos jokin on perehtymisenarvoinen musiikkigenre. Sen yli satavuotinen historia on täynnä vaikuttavia kappaleita, jotka näyttivät suuntaa monille myöhemmille musiikkityyleille. Samalla blues heijastaa Yhdysvaltojen kulttuuriperintöä.
Sen juuret ulottuvat orjuuden aikakauteen ja mustan väestön kokemuksiin etelävaltioissa. Bluesin ymmärtäminen vaatiikin sukellusta Yhdysvaltojen historiaan ja etenkin afroamerikkalaisten yhteisöjen arkeen, vastoinkäymisiin ja selviytymiseen.
Bluesin syvät juuret
1700- ja 1800-luvuilla Yhdysvaltoihin tuotiin miljoonia afrikkalaisorjia, joiden hengelliset työlaulut ja -huudot yhdistelivät afrikkalaisia rytmejä, kristillisiä teemoja ja englanninkielisiä sanoituksia. Blues ei syntynytkään studiossa tai keikkalavoilla vaan eteläisillä puuvillapelloilla; sen tavoitteena ei ollut viihdyttää vaan auttaa jaksamaan.
Varhaisimmat laulut olivat usein improvisoituja, yhteisöllisiä ja käytännöllisiä. Niillä koordinoitiin työtä, välitettiin vastarintaviestejä ja purettiin ankarissa oloissa syntyneitä patoumia. Työlaulut (field holler) laulettiin usein yksin ilman sanoja tai vähin sanoin. Niissä oli vapaa rytmi ja tunteikas viesti, joista tuli myöhemmin blues-kappaleiden ja -sanoitusten tunnusmerkkejä.
Afrikkalaisessa lauluperinteessä yleinen kysymys ja vastaus -rakenne (call and response) oli niin ikään keskeinen elementti: laulaja esittää kutsun, johon yleisö vastaa. Teemat pyörivät usein menetyksen, selviytymisen ja vapauden ympärille – aivan kuten myöhemmässä bluesissa.
Bluesin nimi on peräisin blue devils -sanaparista, joka tarkoittaa melankoliaa tai alakuloa. Musiikkityylinä blues alkoi viitata kappaleisiin, jotka käsittelivät surua, menetystä, kaipuuta ja selvytymistä.
Laulusta levyille
Blues alkoi kehittyä omaksi genrekseen 1900-luvun taitteessa. Sisällissodan (1861–1865) ja orjuuden lakkauttamisen jälkeen musta väestö sai liikkua vapaammin, ja afroamerikkalainen musiikkiperinne alkoi levitä ympäri eteläisiä osavaltioita. Kiinnostaisiko sinua kitaraopetus Turku?
Varhaisimmat dokumentoidut blues-muusikot kiersivät toreilla, pubeissa ja kadunkulmissa esittäen suullista lauluperinnettä. Kappaleilla ei ollut vielä tarkkaa rakennetta, mutta niissä kuului monia nykybluesin tunnusmerkkejä: ilmaisuvoimainen laulu, alennetut bluenote-sävelet ja melankoliset, usein tarinalliset sanoitukset.
Yksi bluesin kestävimmistä musiikillisista innovaatioista oli 12-tahtinen kaava – niin sanottu blueskaava – jossa kolme sointua toistuu tietyssä järjestyksessä. Sen tekstirakenne perustuu usein toistoon, jossa ensimmäinen säe lauletaan kahdesti:
St. Louis Blues – Peggy Lee
I hate to see the evening sun go down,
I hate to see the evening sun go down,
'Cause my baby, he done left this town.
Blueskaava – J. Karjalainen
Sano alkuun jotain kaksi kertaa,
Sano alkuun jotain kaksi kertaa,
Älä hienostele sano niinkuin asia on.
Bluesin suosio otti jättiharppauksen eteenpäin vuonna 1920 Mamie Smithin kappaleella Crazy Blues, jota pidetään bluesin ja afroamerikkalaisen populaarimusiikin ensimmäisenä kaupallisena hittinä.
Smithin menestys oli osoitus mustan musiikin potentiaalista – mustalla yleisöllä on ostovoimaa ja heidän musiikkinsa myy. Tämä avasi tien ns. "rotumusiikin" (race music) markkinoille, joilla levy-yhtiöt suuntasivat musiikkia nimenomaan mustalle yleisölle.
Mamie Smithin jalanjälkiä seurasivat useat ikoniset bluesäänet, kuten Ma Rainey, Bessie Smith ja Ida Cox. Naissolistit toivat bändeineen bluesin teatterilavoille, klubeille ja yhä lähemmäs populaariviihdettä. Tätä vaihetta kutsutaan usein klassiseksi bluesiksi, jota leimasivat muodolliset sävellykset ja sovitukset.
Samaan aikaan maaseudulla kehittyi rosoisempi ja akustisempi blues muun muassa Charley Pattonin, Son Housen ja myöhemmin Robert Johnsonin johdolla. Tyyli rakentui kitaran ja laulun ympärille ja ponnisti vahvasti henkilökohtaisista kokemuksista.
Robert Johnsonin myyttiseen asemaan on vaikuttanut hänen ennenaikainen kuolemansa mutta myös poikkeuksellinen soittotyyli ja sävellykset. Cross Road Blues ja Hellhound on My Trail kuvaavat molemmat varhaiselle bluesille tyypillistä mielen ja tunteiden levottomuutta.
Muuttoliike ja sähköistyminen
1900-luvun alkupuoli muistetaan myös afroamerikkalaisten suuresta muuttoliikenteestä (Great Migration). Kun miljoonat mustat muuttivat etelästä pohjoiseen töiden ja vapaamman arjen perässä, blues levisi ja kehittyi heidän mukanaan. Kitaratunnit aikuisille on myös yksi Superprofin vaihtoehdoista, mikäli haluat muistella mieleesi vanhoja taitojasi.
Chicagossa blues omaksui vahvistimet ja sähkökitarat. Yksinäinen akkari teki tilaa täydelle rytmiryhmälle, mistä lähti enemmän ääntä, särmää ja kiireen tuntua, mikä sopi suurkaupungin levottomuuteen. Tämä "urbaaniblues" puhutteli uutta yleisöä ja soi tanssimusiikkina klubeilla ja baareissa.
Sähköisen bluesin pioneereja ovat mm. Muddy Waters, Howlin' Wolf, Willie Dixon ja Little Walter. Nelikon musiikki on rytmikästä, energistä ja tunnetta täynnä. Muddy Watersin "Hoochie Coochie Man" ja Howlin' Wolfin "Smokestack Lightning" -kappaleissa on myös röyhkeyttä ja raakuutta, jotka venyttivät bluesin rajoja.
Hiljalleen blues alkoi jakaantua eri alalajeihin, kuten:
Bluesin alkuperäinen muoto Mississipin Delta-alueelta. Akustista, pelkistettyä ja tunteikasta.
Sähköinen blues johtajinaan Muddy Waters, William Dixon ja Howlin' Wolf.
Entistä kitaravetoisempaa ja melodista; rikkaita kitarasooloja ja soul-vivahteita. Esimerkkeinä Stevie Ray Vaughan ja T-Bone Walker.
Sorminäppärää ja rytmikästä bluesia, jolla tanssittava ote. Keskittyi Yhdysvaltojen itärannikolle (esim. Blind Boy Fuller ja Rev. Gary Davis).
Kun blues kehittyi ja sähköistyi, se näytti suuntaa monille uusille genreille, kuten R&B:lle (rhythm and blues), rockille ja soulille. Ray Charles, Sam Cook, James Brown ja muut uuden sukupolven muusikot yhdistelivät bluesin melankoliaa gospelin tunnevoimaan ja popin rakenteisiin, mistä syntyi 50- ja 60-lukujen uudenlainen musiikillinen kieli.
Löydä tavoitteisiisi sopivia kitaratunteja Tampere.
Uudistuminen ja globaalit vaikutukset
1960-luvulla blues sai uutta nostetta sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Niin kutsuttu "blues revival" oli monen tekijän summa: nuoret kiinnostuivat enemmän afroamerikkalaisesta kulttuurista, folk-liikkeet nostivat päätään, ja brittiartistit hullaantuivat amerikkalaisesta bluesista.
Eric Clapton, The Rolling Stones, Fleetwood Mac, Led Zeppelin ja monet muut ihastuivat erityisesti Chicagon sähköiseen bluesiin ja versioivat muun muassa Muddy Watersin, Howlin' Wolfin ja Robert Johnsonin varhaisia blues-klassikoita.
Brittiläinen blues-buumi avasi genreovet uusille yleisöille ja nosti alkuperäisesittäjät framille – monesti ensimmäistä kertaa kotimaassaan. Esimerkiksi Muddy Waters ja B.B. King lähtivät ensimmäistä kertaa Euroopan kiertueille ja festivaaleille, joilla heitä pidettiin blues-pioneereina.
Blues oli samaan aikaan kasvamassa osaksi Yhdysvaltain kulttuurista murrosta. Civil Rights Movement herätti uudelleen kiinnostuksen afroamerikkalaiseen perintöön, ja blues sai uuden poliittisen merkityksen mustien kärsimyksen ja vastarinnan äänenä.
Yhdysvaltojen folk- ja rock-piireissä tapahtui niin ikään liikehdintää. Bob Dylan, Janis Joplin ja Jimi Hendrix yhdistivät kaikki bluesi ja rockia, mikä toi sen jälleen uusille korville. Vaikka blues kehittyi ja levisi, se onnistui säilyttämään varhaiset juurensa tunteiden ja vastoinkäymisten tulkkina.
Etsi sopivat kitaratunnit aikuisille Helsinki tai muualta Suomesta.
Bluesin perintö
Blues on jättänyt lähtemättömän jäljen musiikin kenttään ja kulttuuriin. Se on inspiroinut monia genrejä ja muovannut käsitystä siitä, miten musiikilla voi ilmaista tunteita ja kertoa tarinoita.
Vaikka bluesin ja yhteiskunnalliset haasteet ovat muuttuneet, sen perintö elää yhä vahvana. Bluesia kuunnellaan, opetetaan ja arvostetaan ympäri maailmaa, ja uudet sukupolvet jatkavat perinteiden vaalimista ja uudistamista omilla tavoillaan.
Blues muistuttaa meitä historian kipupisteistä ja voiton hetkistä, syvistä tunteista ja yhteisöllisyydestä. Se auttaa meitä ymmärtämään paitsi musiikin kehitystä myös laajempaa kulttuurista tarinaa, joka jatkaa kulkuaan.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
