Espanjalaiset puhuvat espanjaa, ranskalaiset ranskaa ja kuurot viittomakieltä – tämänkaltaisiin väittämiin törmää usein. Ei sillä, että ne olisivat väärässä, mutta ne ovat kovin kapeakatseisia. Espanjaa puhutaan myös Espanjan ulkopuolella, ranska kielikin on levinnyt ympäri maailmaa, ja valtaosa viittomakielen osaajista on kuulevia.

Tämä artikkeli pyrkii karistamaan kielten lokerointiin liittyviä yleistyksiä ja tarjoamaan vinkkejä, joilla viittomakielen harjoittelu lähtee mukavasti käyntiin. Ensin on kuitenkin hyvä perehtyä siihen, mitä viittomakieli on ja minkälaisista rakennuspalikoista se koostuu.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Viittomakielen myytit

Jotta viittomakieltä voi harjoitella, siihen liittyvät perustiedot on oltava hallussa. Hypätään siis hetkeksi Myytinmurtajien saappaisiin ja oikaistaan viittomakieleen liittyviä harhaluuloja:

  1. Viittomakieli ei ole vain kuurojen kieli. Suomessa on noin 10 000–14 000 viittomakielen puhujaa, joista vain noin kolmasosa on kuuroja. Viittomakieli ei siis rajoitu vain tiettyyn lokeroon tai ihmisjoukkoon, vaan Suomessakin on viittomakielisiä monine taustoineen, taitoineen ja motiiveineen.
  2. Viittomakieliä on satoja ellei jopa tuhansia erilaisia. Kaikki viittomakieliset eivät siis puhu samaa kieltä, eivätkä ne ole sidoksissa maassa puhuttavaan kieleen. Espanjalaiset ja chileläiset puhuvat siis eri viittomakieliä, vaikka molemmissa maissa puhutaan espanjaa.
  3. Viittomakielet ovat itsenäisiä ja luonnollisia kieliä. Viittomakielet eivät ole syntyneet mekaanisesti tai mallintamaan puhuttua kieltä, vaan ne ovat kehittyneet historian saatossa luonnollisesti puhuttujen kielten tapaan. Viittomakielet eivät myöskään vastaa puhuttuja kieliä, vaan niissä kaikissa on omat sanastonsa, säännöstönsä ja rakenteensa.
  4. Viittomakielet eivät nojaa vain käsien liikkeisiin. Maallikon huomio kiinnittyy viittomakielissä luonnollisesti puhujan käsiin, mutta ne muodostavat vain osan viittomakielistä viestintää. Muun muassa käsien muodot ja suunta, ilmeet sekä suun liikkeet muodostavat olennaisen osan viittomakielistä viestiä.
  5. Viittomakielen oppiminen ei ole helppoa. Viittomakieli ei kuulu vaikeimpien kielten joukkoon, mutta sitä ei ole myöskään helppo oppia. Puhutun kielen tapaan harjoittelussa pitää keskittyä kielen eri osa-alueisiin, kuten sanastoon ja kielioppiin, ja oppiminen vaatii sinnikkyyttä erityisesti alkumetreillä, sillä harvalla on kokemusta viittomisesta.

Kun viittomakielen kartta alkaa selkeytyä, on viittomakielen alkeiden vuoro!

Henkilö, joka osoittaa peukaloillaan ylös päin kadulla
Hyödynnämme kaikki joskus yksinkertaisia viittomia kommunikoinnin tukena, mutta viittomakieli menee paljon tätä syvemmälle. (Kuva: Unsplash/Dayne Topkin)

Viittomakielen rakennuspalikat

Minkä varaan puhuttu viesti tavallisesti rakentuu? Ensin pitää tietysti päättää, mitä haluaa sanoa. Seuraavaksi aivot lähettävät käskyn eteenpäin ja viesti tuotetaan hengityksen, kurkunpään lihasten ja ääntöväylän avulla. Jotta viesti on ymmärrettävä, sanat pitää ääntää oikealla tavalla, sanapaino tulee olla oikeassa paikassa ja intonaationkin pitäisi noudattaa tuttua kaavaa.

Viittomakielestä löytyy myös tällaisia peruspalasia. Viittoma vastaa sanaa eli kielen perusyksikköä, ja siihen vaikuttavat käsimuoto, paikka, liike, kämmenen ja sormien suunta (orientaatio), ei-manuaalisista piirteistä sekä huuliosta. Puretaan nämä vielä tarkemmin osiin:

  • Käsimuoto tarkoittaa sormien asentoa – sormet voivat olla esimerkiksi erillään toisistaan tai taivutettuina.
  • Paikka tarkoittaa sitä, missä viittoma esitetään – se voi tapahtua esimerkiksi viittojan edessä tai kehossa kiinni.
  • Orientaatio tarkoittaa sitä, mihin kämmen ja sormet osoittavat viittomassa – jos kämmenpuoli osoittaa viittojaan, puhutaan usein viittojasta.
  • Ei-manuaaliset piirteet kattavat puhujan ilmeet sekä suun, pään ja vartalon liikkeet.
  • Huulio tarkoittaa suun liikettä tai asentoa viittomassa – esimerkiksi kahdella sanalla voi olla täysin sama viittoma, mutta ne erotetaan toisistaan huulten avulla. Huulten asento tai liike voi myös vahvistaa viestiä, eli erottaa esimerkiksi ”halvan” ja ”todella halvan”.

Kieliasiantuntijoiden artikkeli havainnollistaa hyvin huulioita ja niiden merkitystä!

Viittomakielen alkeita voi harjoitella monella tavalla. Jotkut aloittavat itsenäisellä harjoittelulla ja tutustuvat esimerkiksi Viittomakielen kirjaston materiaaleihin. Toiset taas ilmoittautuvat alkeiskursseille, jotka tuovat harjoitteluun selkeyttä ja varmuutta. Tämä onnistuu esimerkiksi Kuurojen kansanopiston kautta. Yksi lähestymistapa ei ole automaattisesti toista parempi – tärkeää olisi löytää itselle sopivin tapa.

Tummahiuksinen mies etusormi ohimollaan
Viittomakielen opinnoissa ei harjoitella pelkästään viittomista vaan myös erilaisten viestien tunnistamista ja vastaanottamista. (Kuva: Unsplash/Afif Ramdhasuma)

Käytännön harjoitteluvinkkejä

Miten itselle sopivan tavan sitten tunnistaa? Aluksi on hyvä miettiä omia tavoitteitaan ja motivaatiota opiskeluun. Jos haluat rakentaa viittomakielestä uran, ammatti- ja tutkinto-opinnot ovat siihen todennäköisesti paras vaihtoehto, jotta saat tarvittavat taidot ja pätevyydet tavoiteammattiisi.

Jos taas haluat opiskella viittomakieltä nykyistä ammattiasi varten, viittomakielen kurssit tai yksityisopetus voi tarjota räätälöityä ja spesifimpää opetusta. Jos taas haluat perehtyä viittomakieleen ja harjoitella sitä omaksi iloksesi, itseopiskelu on hyvä vaihtoehto. Tässä kohtaa kannattaa myös miettiä omaa oppijuutta – joillekin itsenäinen opiskelu sopii hyvin, toisille ei taas lainkaan.

Itsenäinen työ vaatii runsaasti sinnikkyyttä, päättäväisyyttä ja motivaatiota, joten jos epäilet sen toimivuutta, osallistu rohkeasti kurssille tai yksityisopetukseen! Saat sieltä vahvemman pohjan ja suuntaa itsenäiseen opiskeluun, jos haluat jatkaa niin tulevaisuudessa.

Ihmisiä istumassa puisen pöydän ääressä
Kursseilta voi löytää myös opiskeluseuraa ja verkostoja, mikä on aina iso plussa! (Kuva: Unsplash/Dylan Gillis)

Käytännön harjoittelun voi aloittaa sormiaakkosista ja yleisistä viittomista. Suomalaisesta viittomakielestä löytyy viittomat monille sanoille, mutta sormiaakkosilla ilmaistaan esimerkiksi puhutusta kielestä lainattuja sanoja sekä erisnimiä. Viittomakielen perussanojen avulla pystyt puolestaan osallistumaan yksinkertaisiin keskusteluihin.

Kun alkeet ovat hallussa, viittomakieltä on hyvä käyttää mahdollisimman paljon. Kun siis aakkoset tulevat ulkomuistista ja sanastoa on kertynyt jonkin verran, älä arastele vaan osallistu keskusteluihin rohkeasti! Käytäntö opettaa parhaiten, ja keskustelukumppaniksi kelpaa kuka tahansa viittomakielinen.

Mistä juttuseuraa voi etsiä? Jos lähipiiristäsi ei löydy viittomakielen puhujia, voit kääntyä esimerkiksi Facebookin Viittomakielisen Olohuoneen puoleen. Se on vain yksi esimerkki ryhmästä, joka tarjoaa viittomakielisille yhteisen keskustelufoorumin. Muita hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kuurojen yhdistykset, joita löytyy monista kaupungeista, sekä yksityisopettajat.

Viittomakielellä puhuminen voi jännittää siinä missä muidenkin vieraiden kielten käyttö. Virheitä ei kuitenkaan kannata pelätä liikaa. Kaikki tekevät niitä uusia asioita opiskellessa, eikä niistä ole mitään haittaa – päinvastoin, virheet ovat mitä parhaimpia opettajia!

Yllättynyt mies käsi suun edessä
Jos et tee virheitä, et myöskään opi ja kehity. (Kuva: Unsplash/krakenimages)

Harjoittelua varten kannattaa asettaa sopivia tavoitteita. Pienet ja konkreettiset tavoitteet toimivat monilla parhaiten: harjoittele viisi viittomaa joka päivä tai puhu viittomakielellä kerran viikossa. Tämä tarjoaa onnistumisen tunteita ja ruokkii harjoittelumotivaatiota. Jos haluat yleisemmän tason tavoitteita, voit perehtyä esimerkiksi kuurojen kulttuuriin ja historiaan tai hyödyntää monipuolisia opiskelutapoja, kuten viittomasovelluksia.

Välitavoitteet tarjoavat motivaatiota, mutta niiden avulla voi seurata myös kehitystä. Miten onnistuit tavoitteiden saavuttamisessa? Mikä oli helppoa tai vaikeaa? Omia tavoitteita voi kirjata esimerkiksi ylös paperille; toinen hyvä vaihtoehto on nauhoittaa itseään viittomassa vaikkapa kerran kuussa. Videoita on sitten hauska verrata keskenään, kun kehitystä tapahtuu.

Viimeistä vinkkiä voi soveltaa oikeastaan kaikenlaiseen harjoitteluun: älä pakota sitä liikaa. Jos siis harjoittelu alkaa maistua puulta, pidä pieni tauko ja ota harjoitteluun etäisyyttä. Oppiminen on tehokkaimmillaan silloin, kun motivaatio on huipussaan, joten säännöllisin väliajoin on hyvä palauttaa mieleen, miksi viittomakielen harjoittelun ylipäänsä aloitti. Yritä myös paikantaa, mikä harjoittelusta tekee tympeää – miten harjoittelusta saisi tehtyä mukavampaa tai kiinnostavampaa?

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.