Viittomakieli on monelle asia, jota tulee harvoin ajateltua. Telkkarissa saattaa toisinaan nähdä viittomakielen tulkin työn touhussa, mutta muualla siihen ei välttämättä törmää. Jos viittomakieltä ei itse tarvitse, sen olemassaolo helposti unohtuu.

Jos sitä taas ajattelee, sen lokeroi helposti kuurojen kieleksi. Tämä pitää toki paikkansa, mutta käytännössä viittomakielen kenttä on paljon tätä laajempi: maailmalla ja Suomessa on paljon ihmisiä, jotka osaavat viittomakieltä, vaikka he eivät ole kuuroja.

Halusimmekin Superprofilla lähteä haastamaan lukijoitamme ja saada teidät ajattelemaan viittomakieltä. Tämä artikkeli onkin täydellinen paikka aloittaa: löydät alempaa perustiedot viittomakielistä sekä suomalaisen viittomakielen ja suomenruotsalaisen viittomakielen historiasta ja syitä sille, miksi viittomakieltä kannattaa harjoitella.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa Suomi
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Ida
Ida
23€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Heidimaria
5
5 (2 arvostelua)
Heidimaria
15€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Julia
Julia
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Marielle
Marielle
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anna
Anna
20€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Niklas
Niklas
25€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Anni
Anni
50€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Rasmus
Rasmus
30€
/h
Gift icon
Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!
Hyppää kyytiin!

Mitä viittomakieli on?

Kielitoimiston sanakirja määrittelee viittomakielen seuraavasti:

”kuurojen yhteisössä käytettävä luonnollinen kieli, joka on käsien ja vartalon liikkeistä sekä ilmeistä koostuvien merkkien (viittomien) järjestelmä.”

Tästä voi poimia kolme asiaa: viittomakielen puhujat, kielen luonne sekä viestintätapa.

  1. Viittomakieli liitetään kuurojen yhteisöön muttei kuitenkaan vain kuuroihin. Tämä näkyy myös viittomakielen osaajien määrässä: Kuurojen Liiton mukaan Suomessa on 10 000–14 000 viittomakielentaitoista ihmistä, joista noin 4 000–5 000 on kuuroja.
  2. Viittomakielet ovat luonnollisia kieliä. Ne ovat siis yleisessä käytössä ja kehittyneet luonnollisesti osana jokapäiväistä kanssakäymistä. Ne eivät myöskään esitä puhuttua kieltä vaan ovat täysin itsenäisiä kieliä.
  3. Viittomakielet ovat gesturaalis-visuaalisia kieliä. Jaa niin mitä? Viestejä siis välitetään käsien ja kehon liikkeiden sekä ilmeiden avulla (gesturaalisuus), ja ne vastaanotetaan näkemällä (visuaalisuus).

Torpataan seuraavaksi yleisiä viittomakieleen liittyviä harhaluuloja! Viittomakieli ei ensinnäkään liity vain käsien liikkeisiin, vaan viestiessä hyödynnetään monenlaisia käsien muotoja, kehon eri osien liikkeitä sekä ilmeitä. Viittoma, joka vastaa puhutun kielen sanaa, koostuu seuraavista osista:

  • käsien muoto
  • paikka
  • käsien liike
  • kämmenen ja sormien suunta
  • ei-manuaaliset piirteet eli ilmeet sekä suun, pään ja vartalon liikkeet

Kaikki viittomakieliset eivät myöskään puhu yhtä ja samaa kieltä, vaan niitä on satoja, ellei jopa tuhansia. Viittomakielet eivät lisäksi liity suoraan puhujan äidinkieleen. Australiassa, Skotlannissa ja Yhdysvalloissa ei siis puhuta samaa viittomakieltä, vaikka kaikissa maissa puhutaan englantia. Myös Suomessa on omat viittomakielen muotonsa: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.

Henkilö istumassa pöydän ääressä ja viittomassa käsillään
Ilmeillä, eleillä ja kehonkielellä välitetään viestejä myös tavallisessa puheessa. (Kuva: Unsplash/Headway)

Viittomakielet Suomessa

Ruotsin kielellä on ollut merkittävä asema suomen kielen kehitykseen, ja sama pätee myös Suomessa puhuttaviin viittomakieliin.

Ruotsissa koulunsa käynyt Carl Oscar Malm (1826–1863) perusti Suomeen maan ensimmäisen kuurojenkoulun 1850-luvun puolessa välissä ja toi samalla ruotsalaisen viittomakielen Suomeen. Aikojen saatossa tästä kielimuodosta on kehittynyt nykyiset suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen muodot.

Viittomakieliä on yhteensä maapallolla yli 300, ja monet niistä jaetaan vielä pienempiin murteisiin – näin myös Suomessa. Suomalainen viittomakieli sisältää yleiskielen, joka on säännönmukaisempaa ja selkeämpää kuin murremuodot, mutta se ei kuitenkaan ole yhtä vakiintunut kuin esimerkiksi suomen kielessä.

Kotus osaa myös kertoa, että suomalaisessa viittomakielessä on sukupolvieroja. Ennen vanhaan viittominen oli koulussa kiellettyä, mikä nosti suomen kielen arvoa. Näin monet vanhemmat puhujat puhuvat suomalaisen viittomakielen lisäksi viitottua suomea. Nuorempi sukupolvi on puolestaan syntynyt avoimempaan yhteiskuntaan, mikä on laajentanut viittomakielen käyttöä ja sen kehitystä.

Suomenruotsalaisen viittomakielen asema on suomalaista heikompi – valtaosa sen puhujista on senioreita, eikä kielellä ole yhtä vakiintunutta pohjaa. Suomessa oli suomenruotsalainen kuurokoulu vielä 1990-luvun alkupuolella, mutta sen lopetettua osa perheistä muutti Ruotsiin tai opettelivat suomalaisen viittomakielen.

Maailmankartta puuseinällä
Varovaisten arvioiden mukaan maapallolla puhutaan noin 300 viittomakieltä – suurimmat arviot nousevat yli tuhanteen. (Kuva: Unsplash/Brett Zeck)

Miksi suomalaista viittomakieltä kannattaa opiskella?

Ihmiset opiskelevat uusia kieliä monista syistä. Yhdelle ne voivat tarjota uusia työmahdollisuuksia, toiselle matkustusintoa ja kolmannelle aivojumppaa. Harva kuitenkin harkitsee viittomakielen opiskelua, paitsi jos lähipiirissä on kuuroja tai kuulovammaisia. Viittomakielen harjoittelulle löytyy kuitenkin loistavia syitä, joista monet ovat samoja kuin minkä tahansa muun kielen kohdalla.

Varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa

Viittomat tarjoavat vanhemmille ja vauvoille yhteisen kielen puhuttua kieltä aiemmin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset voivat oppia yksinkertaisempia viittomia noin 6–8 kuukauden iässä, ja viittominen on vauvoille myös luontainen tapa viestiä, sillä sanojen muodostaminen on tunnetusti turkasen vaikeaa.

Vauvan kanssa viittomisesta on monia hyötyjä. Yhteinen kieli voi ensinnäkin lähentää vanhempien ja vauvan suhdetta sekä vähentää itkupotkuraivareita, kun vauvan viesti menee varmemmin perille. Nuorena opitut viestintätaidot tukevat myös tulevaisuuden kielenoppimista!

Uudet työmahdollisuudet

Viittomakielentaidot avaavat monia työelämän ovia. Päteviä viittomakielen tulkkeja ei voi koskaan olla liikaa, ja heitä tarvitaan lähes kaikilla yhteiskunnan aloilla – oikeussaleista sairaaloihin. Logopedia ja puheterapia ovat myös aloja, joilla tarvitaan viittomakielen ammattilaisia ja asiantuntijoita.

Viittomakieliset tarvitsevat myös opettajia ja ohjaajia. Jos viittomakieltä ei opi esimerkiksi vanhemmiltaan, harjoittelu vaatii useimmiten ammattiopettajan apua. Ohjaajat työskentelevät monenlaisissa ohjaus- ja avustustehtävissä, esimerkiksi päiväkodeissa, toimintakeskuksissa tai kouluissa. He voivat myös kehittää viittomakielisiä palveluita ja edistää viittomakielisten tasa-arvoa.

Kannettava ja avoin vihko puupöydällä
Jos innostuit opiskelusta, viittomakielen alkeet löytää helposti netistä! (Kuva: Unsplash/Nick Morrison)

Kielen kauneus

Moni opiskelee espanjaa tai ranskaa sen takia, että se kuulostaa omaan korvaan kauniilta. Viittomakieltä ei voi samalla tavalla kuulla, mutta se voi olla yhtä lailla kaunista. Pelkkä viittomakielten visuaalisuus on kaunista – tavallinen puhe nojaa kuuloaistiin, kun taas viittomakielissä pienemmätkin liikkeet huulista sormiin, käsiin ja koko kehoon muovaavat viestiä.

Viittomakielestä tekee kauniin myös sen merkitys. Se tarjoaa väylän viestiä ja ymmärtää kuuroja ja muita kuulovammaisia, jotka jäisivät muuten keskustelun ulkopuolelle. Yksinkertaisetkin viittomat osoittavat viittomakielisille sen, että puhuja on nähnyt vaivaa sen eteen, että he ymmärtävät toisiaan ja pystyvät viestimään keskenään – sen tärkeyttä voi olla vaikea ymmärtää, jos ei itse ole kuuro.

Kuurojen kulttuuri

Viittomakielen harjoittelu avaa ovet myös kuurojen ja viittomakielisten kulttuuriin, joka on harvoin valokeilassa. Viittomakieli oli ennen kouluissa kiellettyä; tiesitkö kuitenkaan sitä, että kuurot saivat mennä keskenään naimisiin vasta vuonna 1969? Viittomakieliset kokevat yhä paljon syrjintää, kiusaamista ja ulkopuolelle jäämistä, mistä pitäisi keskustella enemmän.

Viittomakielen harjoittelu muovaa omaa käsitystä kuuroudesta ja viittomakielistä. Kuuroa lasta pidetään usein vammaisena, ja kuulovammainen on virallinen termi, joka kattaa kaikki eri kuulovammaisryhmät lievästi huonokuuloisista kuuroihin. Kuurot voivat kuitenkin kokea termin loukkaavana – he eivät koe kuuluvansa vammaisten joukkoon vaan kielivähemmistöön.

Jos haluat oppia lisää viittomakielisen ja kuurojen arjesta, kannattaa katsoa Coda – Kahden maailma välissä -elokuva. Jos taas olet kiinnostunut kuurojen historiasta, Kuurojen museon kotisivut ovat hyvä paikka aloittaa!

Uudet kontaktit

Kaikki kielet avaavat uuden joukon kontakteja, myös viittomakielet. Monet alkavat opiskella viittomakieltä, jos perheeseen tai sukuun syntyy kuuro lapsi. Viittomakielen taitojen avulla viestiminen onnistuu kuitenkin kaikkien muidenkin viittomakielentaitajien kanssa – kuurot muodostavat Suomessa vain kolmasosan viittomakielisistä.

Nämä ovat kenties ne yleisimmät ja parhaat syyt harjoitella viittomakieltä mutta eivät suinkaan ainoat! Viittomakielten harjoittelu haastaa ja kehittää myös aivoja sekä ilmaisutaitoja, ja viittomalla pystyy viestimään selkeästi kovan hälinän keskelle tai vaikkapa veden alla, jos sellaiselle on tarvetta!

>

Alusta, joka yhdistää opettajat ja oppilaat

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi

Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!

5,00 (1 arvio(t))
Ladataan...

Markus

Kieli-intoilija, kääntäjä ja sisällöntuottaja, jonka intohimoja ovat erityisesti kielet, kulttuurit ja urheilu.