Suomen jääkiekkoliiga on maan suosituinta palloilusarja

Jääkiekko on Suomen suosituin urheilulaji: arvokisamenestys saa urheilukansan sekoamaan tavalla, johon harva asia tässä maassa pystyy. Intohimoa on myös kotimaan SM-liigassa, joka on monella mittarilla Suomen urheilun ykköstuote. Jääkiekon kulta-aika osuu kevääseen, jolloin mestaruus ratkotaan pudotuspeleissä.

Tämänkertaisessa artikkelissa tutustumme kotimaisen jääkiekon pääsarjaan, joka nykyisin tunnetaan ytimekkäästi Liigana. Teemme katsauksen sekä liigan historiaan että nykypäivän menestystarinoihin. Tervetuloa mukaan!

Haluaisitko antaa yksityisopetusta?

Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa

Luo opettajan ilmoitus

SM-sarja ja SM-liiga

Jääkiekon historia Suomessa on pitkä: peliä on tiettävästi pelattu täällä jo 1800-luvun puolella, mutta lajin suosio jäi ensi yrittämällä vaisuksi. "Jääkiekon syntymäpäivänä" pidetään tapaninpäivää 1926, jolloin Luistinliiton puheenjohtaja Yrjö Salminen toi pelivälineitä Tampereen Pyhäjärven jäälle ja lausui legendaariset sanat "Pelakkaa pojat!"

Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1928. Joukkueita oli tuolloin mukana kuusi, ja paremmuudesta miteltiin cup-muodossa. Kausi oli nykyiseen SM-sarjaan nähden sprintti, sillä finaaliin pääsi kahdella vaivaisella voitolla.

Seuraavilla kausilla cup-muotoista kilpailua pelasi vaihteleva määrä joukkueita – kaudella 1933–1934 mestaruudesta kamppailivat vain HJK, HPS, HSK ja Ilves. Samainen kausi toi mukanaan merkittävän muutoksen, sillä mestaruudesta kisailtiin ensimmäistä kertaa sarjamuodossa.

SM-sarjaa pelattiin viimeisen kerran kaudella 1974–1975, minkä jälkeen sarjan korvasi SM-liiga. Nimen ohella toinen merkittävistä uudistuksista oli se, että runkosarjan jälkeen alettiin pelaamaan pudotuspelit. Lisäksi liiga erotettiin omaksi toimijakseen maan muista sarjoista. Matka kohti nykyistä Liigaa oli alkanut.

Kotimaan kiekkoliiga nykyään

Vaikka jääkiekko ei lyönyt 1800- ja 1900-lukujen taitteessa ensi yrittämällä läpi, siitä kehittyi 1900-luvulla Suomen suosituin urheilulaji. Yleisömäärillä, tv-oikeuksien hinnoilla, median kiinnostuksella ja varmasti monilla muillakin mittareilla Liiga on kotimaisen urheilun ykkössarja.

Kiinnostusmittareista konkreettisin on yleisömäärä. Kaudella 2025–26 Liigan yleisökeskiarvojen ykkönen oli Tampereen Tappara, jonka kotiotteluissa oli keskimäärin 8500 silmäparia. Kakkosena oli paikallisvastus Ilves (7900) sekä Helsingin HIFK (7600), jotka kaikki riittävät top 30 -sijoitukseen Euroopan tasolla.

Kaudella 2026–2027 mestaruudesta kamppailee yhteensä 17 joukkuetta, kun Liigassa on meneillään siirtymäkausi:

Joukkue	Kaupunki
HIFK	Helsinki
HPK	Hämeenlinna
Ilves	Tampere
Jokerit	Helsinki
Jukurit	Mikkeli
JYP	Jyväskylä
KalPa	Kuopio
K-Espoo	Espoo
KooKoo	Kouvola
Kärpät	Oulu
Lukko	Rauma
Pelicans	Lahti
SaiPa	Lappeenranta
Sport	Vaasa
Tappara	Tampere
TPS	Turku
Ässät	Pori

Siirtymäkausi toimii valmisteluina seuraavalle kaudelle (2027–28), jolloin Liiga siirtyy kaksitasoiseen sarjamuotoon: ylemmässä sarjassa (A) on 14 joukkuetta ja alemassa (B) 10 joukkuetta. Joukkueiden liikkuminen sarjatasojen välillä tapahtuu suoralla nousulla ja putoamisella.

Siirtymäkauden runkosarja on nelinkertainen, eli jokaiselle kertyy yhteensä 64 ottelua. Runkosarja starttaa syksyllä ja kun se on kevääseen mennessä pelattu, on pudotuspelien aika. Pudotuspeleihin edetään sijoituksen mukaan seuraavasti:

• Sijat 1.–4. etenevät puolivälieriin.
• Sijat 5.–12. etenevät 1. kierrokselle.
• Sijat 13.–14. eivät etene pudotuspeleihin mutta jäävät A-sarjaan.
• Sijat 15.–17. putoavat B-sarjaan kaudeksi 2027–2028.

Runkosarjan 12 parasta kisailee siis siitä, kuka on Suomi-kiekon kurko. Ensimmäinen kierros ja puolivälierät pelataan paras viidestä -sarjoina (3 voittoon), välierät ja finaali puolestaan paras seitsemästä sarjoina (4 voittoon). Suomalainen jääkiekko on parhaimmillaan juuri keväällä!

Uudistuksen myötä Liigasta tulee pitkän tauon jälkeen avoin, eli siihen voi nousta ja sieltä voi pudota alempaan B-sarjaan. Aiemmin Liigaan päästiin kabinettipäätöksellä ja kalliilla liigaosakkeella, mikä söi kotimaisen jääkiekon urheilullisuutta, avoimuutta ja panoksia.

Entisiä liigajoukkueita

Vaikka Liiga oli pitkään suljettu, sen kokoonpano on muuttunut vuosien varrella hieman. Väkeä vaihtui varsinkin 2013–2016 välissä, kun Jokerit (KHL) ja Espoon Blues (konkurssi) tekivät tilaa Sportille, KooKoolle ja Jukureille, jotka täyttivät SM-liigan taloudelliset kriteerit.

Muita monelle tuttuja takavuosien joukkueita ovat esimerkiksi:

Helsingin Jokereiden tarina on poikkeuksellinen, sillä se on pelannut toistaiseksi viimeisen Liiga-kautensa 2013–2014. Tuolloin suurseura ilmoitti siirtyvänsä venäläisvetoiseen KHL-sarjaan, jossa se pelasi vuoteen 2022 asti. Ukrainan sota tiesi paluuta kotimaan sarjoihin.

Kausi 2022–23 jäi Jokereiden edustukselta kokonaan väliin, ja siitä kolme seuraava vierähti toiseksi korkeimmalla tasolla Mestiksessä. Kausi 2024–25 päättyi epäonnistuneeseen nousukarsintaan, mutta seuraava kausi toi Mestiksen mestaruuden ja Liiga-paikan kaudelle 2026–27. Jokerit nähdään siis "isoissa valoissa" 13 vuoden tauon jälkeen!

Haluaisitko antaa yksityisopetusta?

Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa

Luo opettajan ilmoitus

Tampere on menestynein kiekkokaupunki

Kun koko kotimaisen jääkiekon historia otetaan huomioon, on Tampere Suomen suvereeni jääkiekkopääkaupunki: Tampereella nousi aikoinaan Suomen ensimmäinen tekojäärata sekä jäähalli (Hakametsä), ja Ilves ja Tappara hallitsevat SM-tilastoja.

Mestaruuksien määrässä Tappara ja sitä edeltänyt TBK ovat selkeä ykkönen 21 Suomen mestaruudellaan – Ilves tulee kakkosena 16 pystillä. Menestynein ei-tamperelainen seura on sitä vastoin Turun Palloseura TPS, jolla on yhteensä 11 SM-kultaa.

Jos huomioidaan vain SM-liigan aika (1975 eteenpäin), tilanne tasoittuu hieman. Tappara/TBK on yhä ykkönen 14 mestaruudella, mutta kakkossijalle nousee TPS 10 pokaalilla. Kolmossijaa pitää 2000-luvun alkua dominoinut Oulun Kärpät (8), kun taas Ilveksellä mestaruuksia on vain yksi!

Liiga on ponnahduslauta maailmalle

Suomen jääkiekkoliiga on kansainvälisesti hyvätasoinen sarja. NHL on kaikilla mittareilla maailman kovin; sen vanavedessä tulevat venäläisvetoinen KHL, Pohjois-Amerikan farmisarja AHL, Ruotsin SHL, Sveitsin NLA ja kuudentena kotimainen Liiga.

Liiga onkin hyvä ponnistuslauta Ruotsiin, Sveitsiin ja Amerikan sarjoihin. Nuoret pelaajat saavat Liigassa suhteellisen paljon vastuuta ja minuutteja aikuisten peleissä, mikä valmistaa heitä NHL-peleihin Pohjois-Amerikan juniorisarjoja paremmin.

Liiga on myös taktinen ja luisteluvoimainen sarja, mikä miellyttää NHL:n kykyjenetsijöitä eli scoutteja. Skoutit seuraavat Liigaa säännöllisesti, ja Suomen kaukaloista varataan vuosittain paljon pelaajia tarunhohtoiseen taalaliigaan.

Monen huipputalentin tie vie juniorijoukkueesta liigarinkiin ja sieltä kansainvälisen tason huippuorganisaatioon. Tavatonta ei myöskään ole, että pelaaja vielä uransa loppupuolella palaa Suomen liigaan ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen.

Tiesitkö, missä nämä suomalaiset jääkiekkoilijat pelasivat ennen maailmalle lähtemistä?

Matka maailmalle on pitkä ja vaatii valtavasti työtä, sillä jääkiekko on kilpailtu laji Suomessa ja parhaissa joukkueissa on tunkua pelipaikoille. Jo SM-liigaan pääsy on kova saavutus, onhan se yksi kansainvälisesti kovimmista sarjoista. Kaikki on kuitenkin mahdollista, kun tekee töitä sinnikkäästi unelman eteen.

Jos kiinnostuit jääkiekosta, ei muuta kuin luistimet jalkaan, maila käteen, kypärä päähän ja jäille! Kiekonkäsittelyn alkeet voi ottaa haltuun itsenäisesti treenaamalla, ja varsinkin nuorille on tarjolla paljon harrastustoimintaa ja lätkäleirejä.

Jos alkuun pääsemisessä kaipaa henkilökohtaisempaa otetta, on oman jääkiekkovalmentajan hankkiminen oiva keino kehittää luistelua, laukomista ja kiekonkäsittelyä. Valmentajan etsimisen voi aloittaa Superprofilta, joka tarjoaa kohtauspaikan eri aihepiirien opettajille ja oppimisesta kiinnostuneille!