Suomen jääkiekon maailmanmestaruudet vuosi vuodelta

On yksi varma tapa saada Suomen urheilukansa sekaisin: voittaa jääkiekon maailmanmestaruus. Kullan varmistuessa kansa kokoontuu toreille ympäri maata, pelaajat saavat sankareiden vastaanoton lentokentällä ja lehdet täyttyvät otsikoista – lisäksi virallinen kultajuhlatilaisuus on ilmiö itsessään.

Jääkiekon historia Suomessa on pitkä: lajia alettiin pelata 1800- ja 1900-luvun taitteessa, Jäähockeyliitto perustettiin 1929 ja MM-kisoissa debytoitiin vuonna 1939. Nuorten maajoukkue voitti ensimmäisen maailmanmestaruuden 80-luvun lopulla, mutta miesten mestaruutta jouduttiin odottamaan hieman kauemmin.

Legendaarinen ensimmäinen MM-kulta saavutettiin vuonna 1995 ikimuistoisista Ruotsin kisoista. Ensimmäinen mestaruus ei suinkaan jäänyt viimeiseksi – Suomi on kruunattu maailmanmestariksi yhteensä viidesti: 1995, 2011, 2019, 2022  sekä viimeisimpänä 2026.

Tämänkertaisessa artikkelissamme muistelemme näitä maailmanmestaruuksia. Kuinka monta niistä muistat itse?

Haluaisitko antaa yksityisopetusta?

Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa

Luo opettajan ilmoitus

1995 ei unohdu

Suomi saavutti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa vuoden 1995 MM-turnauksessa. Tästä historiallisesta kultamitalista on kulunut yli 30 vuotta. Finaalissa Suomi kukisti kisaisäntä Ruotsin lukemin 4–1, ja mestaruutta juhlistettiin näyttävästi ympäri maata.

Vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut pelattiin Ruotsissa. Pelipaikkakuntina olivat Gävle ja Tukholma. Tukholmassa peliareenana oli pallonmuotoinen Globen, josta oli tuleva historiallinen paikka suomalaisessa jääkiekkoilussa.

Alkusarjan pelit Suomi pelasi B-lohkossa. Suomi ei saanut kisoihin lentävää lähtöä, sillä avauspelissä kärsittiin 0–3-tappio Tšekille. Avaustappio ei kuitenkaan viitoittanut Leijonien tietä tulevissa peleissä, sillä voitto irtosi sekä Ruotsista että Norjasta. Itävallan Suomi rökitti peräti 7–2, ja alkulohkon päätöspelistä Yhdysvaltoja vastaan takataskuun jäi tasapeli.

Suomen saldo alkulohkosta oli seitsemän pistettä, mikä oikeutti lohkon kakkossijaan Yhdysvaltojen voittaessa lohkon. Pudotuspeleissä Suomi voitti Ranskan ja Tšekin päästämättä maaliakaan, joten tie vei Tukholman Globenissa pelattavaan finaaliotteluun.

Finaalissa vastaan asettui kukapa muukaan kuin isäntämaa Ruotsi. Ottelun alkuvaiheilla Suomi oli vaikeuksissa, mutta pelin edetessä hyökkääjä Ville Peltonen teki jotakin, josta monet jääkiekkoilijat voivat vain haaveilla: Peltonen iski maalin, sitten toisen ja lopulta kolmannenkin – kypärätemppu MM-finaalissa!

Kun Timo Jutila laukoi siniviivalta lukemiksi 4–0, Suomen ensimmäinen mestaruus alkoi näyttää enemmän kuin todennäköiseltä. Ruotsi onnistui kaventamaan lukemiksi 4–1, mutta takaa-ajo ei ottanut sen enempää tuulta alleen.

Maailmanmestaruus oli maassamme ennenkuulumatonta, ja niin olivat myös sen seuraukset. Finaalin merkityksestä koko Suomen kansalle kertoo paljon se, että ottelua seurasi yli 2 miljoonaa katsojaa, ja kun oli voitonjuhlien aika, Helsingin kauppatorin alueelle kerääntyi jopa 100 000 jääkiekkofania.

Voitonhuuma viimeistään todisti, että suomalainen jääkiekko on kansalle sydämen asia. Kullan merkitys suomalaisille oli ennennäkemättömän suuri ja voitto yhdisti kansaa poikkeuksellisella tavalla – vastaavaa huumaa ei ollut koskaan ennen nähty ja voi olla, ettei koskaan enää nähdäkään!

2011: Historian toinen kulta Bratislavasta

Ensimmäisen kullan jälkeen Suomen seuraavaa mestaruutta jouduttiin odottamaan tovi. 90-luvun lopulla tai 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä mestaruuteen ei finaalipaikoista huolimatta ylletty. Nuorempikin kiekkosukupolvi pääsi kuitenkin juhlimaan voittoa 2011.

Vuoden 2011 kisat pelattiin Slovakiassa Bratislavassa ja Košicessa. Suomi aloitti pelit D-lohkossa Tšekin, Tanskan ja Latvian kanssa saldonaan 5 pistettä, joka oikeutti lohkon kakkossijaan. Alkulohkojen jälkeen pelattiin niin kutsuttu välisarja, jonka päätteeksi Suomi oli lohkonsa toisena.

Puolivälierissä vastaan asettui Norja, jonka Suomi odotetusti päihitti. Välieräottelussa Suomi voitti Venäjän puhtaasti 3–0. Mikael Granlundin Venäjää vastaan tekemä maali nousi todelliseksi ilmiöksi ja jäi historiaan yhtenä kaikkien aikojen leijonamaaleista.

Luisteltuaan Venäjän maalin taakse Granlund otti kylmänviileästi kiekon lapansa päälle ja kiepsautti sen maalin takaa yläkulmaan yllättäen venäläisvahdin täysin. Voittomaaliksi jäänyt ilmaveivi ikuistettiin kisojen jälkeen postimerkiksi!

Näittekö minkä maalin kaveri iskee? Ottaa mailan lapaansa kiekon ja venäläispelaajat katsovat kentällä, että herranjestas mitä siellä tapahtui!

Antero Mertaranta, selostaja, Yle

Tie vei finaaliin, jossa vastaan asettui rakas vihollinen Ruotsi. Ensimmäinen erä oli maaliton. Ruotsi meni toisessa erässä johtoon, mutta Suomi tasoitti pelin aivan erän lopussa. Kolmas erä olikin sitten Suomen näytöstä, jossa Ruotsi sai yhden kaikkien aikojen finaalilöylytyksistä.

Suomi iski kaksi maalia kolmannen erän alkupuolella, mistä Ruotsi ei enää toipunut. Muutaman viimeisen minuutin aikana Ruotsin sysimusta erä sai jatkoa, kun Suomi viimeisteli vielä kolme maalia lisää päättäen ottelun 6–1-murskavoittoon.

2019: Mörkö löi sisään

Vuonna 2019 kisat pelattiin jälleen Slovakiassa tutuilla paikkakunnilla. Alkusarjassa Suomen saldo oli viisi voittoa ja kaksi tappiota: yksi varsinaisella peliajalla ja toinen jatkoajalla. Lohkon kakkossija Kanadan vanavedessä tiesi paikkaa pudotuspeleissä.

Suomi joutui koville heti puolivälierissä, kun vastaan asettui Ruotsi. Ruotsi johti peliä ottelun loppuhetkille asti. Pelikellossa oli alle kaksi minuuttia jäljellä, kun Suomi lähti hakemaan tasoitusta oma maali tyhjänä. Laukaus toimitettiin maalille, jossa sitä oli sutimassa sisään muuan Marko "Mörkö" Anttila.

Kaksimetrinen Mörkö ei ole kaukalon nopein luistelija tai silkkisin kiekonkäsittelijä, mutta ratkaisun hetkillä hän on siellä missä pitää. Ottelua katsoneet muistavat, kuinka selostaja Mertaranta kysyy moneen kertaan löikö Mörkö sisään, ja kyllähän Mörkö löi! Suomi tuli tasoihin ja vei pelin jatkoajalle, jossa voitto lopulta irtosi Sakari Mannisen maalilla.

Välieräottelun Venäjää vastaan Suomi voitti 1–0. Suomen ainokaisen iski kukapa muukaan kuin Anttila. Mörkö löi sisään oikein urakalla, sillä finaalissa Lempäälän mies toi ensin Suomen tasoihin Kanadaa vastaan ja toisella maalilla johtoon kolmannessa erässä! Leijonat voitti pelin lopulta 3–1 ja kolmas maailmanmestaruus oli tosiasia – ja Mörkö-ilmiö oli täydessä vauhdissa.

Haluaisitko antaa yksityisopetusta?

Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa

Luo opettajan ilmoitus

2022: suomalaisen jääkiekkoilun suurvuosi

Suomi voitti historiansa ensimmäisen olympiakullan 2022 alussa pelatuissa Pekingin olympialaisissa. Myöhemmin keväällä huikea menestys sai jatkoa kotikisojen muodossa – näyttämönä toimivat Tampere ja Helsinki.

Suomi pelasi B-lohkossa ja aiemmista mestaruusvuosista poiketen voitti alkulohkonsa. Alkulohkon ainoa tappio tuli Ruotsille voittolaukauskilpailussa. Pudotuspeleissä matkalla kohti suurta unelmaa finaalipaikasta kotikisoissa Suomi kaatoi ensin Slovakian puolivälierissä ja välierissä Yhdysvallat.

Finaalissa täpötäydellä Tampereen Kannen areenalla Suomea vastaan asettui Kanada. Kuten peliä seuranneet muistavat, Suomi johti kahdella maalilla aina loppuhetkille asti, mutta niin vain Kanada kampesi itsensä tasoihin, ja 3–3-tilanteessa suunnattiin jatkoajalle.

Monen usko oli jatkoajan kynnyksellä koetuksella, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Historian neljännen maailmanmestaruuden takuumiehenä toimi jälleen Sakari Manninen. Olympiavoitto ja maailmanmestaruus kotikisoissa – kerta kaikkiaan huikea vuosi Leijonilta!

2026: kahdet mitalijuhlat

Vuosi 2026 lähti vauhdikkaasti käyntiin, kun NHL-pelaajat valloittivat olympiajäät 12 vuoden tauon jälkeen. Suomi jalkautti Milanoon kilpailukykyisen joukkueen ja voitti komeasti pronssia. Toukokuussa tie vei Sveitsiin MM-kisoja varten.

Suomi aloitti alkulohkon kahdella voitolla Saksasta (3–1) ja Unkarista (4–1). Kun hallitseva maailmanmestari Yhdysvallat kaatui kolmannessa pelissä vakuuttavasti 6–2, kotisohvilla alettiin unelmoida menestyksestä. Unelmat kokivat kuitenkin kolauksen lohkovaiheen päätöspelissä, kun Suomi hävisi kisaisäntä Sveitsille 4–2.

Puolivälierissä Suomi sai vastaansa Tšekin, josta irtosi suvereeni 4–1 voitto. Välierissä vastaan asettui NHL-miehiä vilisevä Kanada, mutta Suomen tiivis joukkuepeli osoittautui Kanukkien tähtisikermää vahvemmaksi. Finaalissa vastassa oli voitosta voittoon marssinut Sveitsi Zürichin hornankattilassa.

Finaaliottelu oli odotetun tasainen. Anton Lundell vei Suomen ensimmäisen erän lopulla 1–0 johtoon, mutta maali hylättiin korkeana mailana. Tiiviin viisikko- ja laadukkaan maalivahtipelin jälkeen voittajaa lähdettiin hakemaan 0–0-tilanteessa jatkoajalta.

Jatkoajan 3v3-formaatissa jäällä on paljon tilaa, minkä nuori Konsta Helenius käytti hyväkseen. Kesken kisoihin NHL:stä komennettu hyökkääjä irtosi puolustajastaan vetopaikkaan ja pisti limpun huippukisat pelanneen Leonardo Genonin selän taakse.

Tuulettaessaan Helenius jyräsi Sveitsi-pakit tieltään, ja Suomen viides maailmanmestaruus oli näin sinetöity. Finaalin jälkimainingeissa selvisi, että äiti-Helenius pyörtyi katsomossa poikansa maalin jälkeen!

Nuorten maailmanmestaruudet

Suomen miesjääkiekkoilijat eivät suinkaan ole ainoita, jotka ovat tuoneet mestaruuksia. Naisten maajoukkue odottaa vielä ensimmäistä mestaruuttaan – hopeaa ja pronssia on jo toki tullut sekä useampi Euroopan-mestaruus. Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue sen sijaan on moninkertainen kultamitalisti!

Nuorten ensimmäinen maailmanmestaruus tuli jo vuonna 1987. Toinen mestaruus voitettiin vuoden 1998 kotikisoissa – varttuneemmat kiekkofanit varmasti muistavat legendaariset kuvat juhlahumusta pukuhuoneessa, joissa Olli Jokinen kaivaa sikarin esiin. Muut nuorten maailmanmestaruudet ovat vuosilta 2014, 2016 ja 2019.

Kun katsoo voitonjuhlia voitetun finaalin jälkeen, on äkkiseltään vaikeaa keksiä mitään muuta asiaa, joka villitsisi ja yhdistäisi suomalaisia yhtä voimakkaasti. Tämä kertoo siitä, että urheilu on paitsi intohimoa, myös yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävä voima!

Haluaisitko sinä tutustua jääkiekkoon vai onko lähipiirissäsi nuori lupaus, jonka haaveissa siintää kotimainen kiekkoliiga tai kansainväliset areenat? Jos jääkiekkoon haluaa tutustua rauhassa tai muutoin kaipaa henkilökohtaista valmennusta muun harjoittelun oheen, oman valmentajan hankkiminen on oiva tapa kehittyä!

Sopivaa valmentajaa voi etsiä Superprofilta, jolla eri aihepiirien asiantuntijat ja oppimisesta kiinnostuneet ihmiset kohtaavat. Jääkiekko on paitsi hauska harrastmus myös erinomainen tapa huolehtia omasta fyysisestä kunnosta. Löydä oma valmentaja ja aloita uusi harrastus – kaukalossa tavataan!