Pelakkaa pojat! – Jääkiekon historia Suomessa

Jääkiekko ei ole Suomen kansallislaji muttei myöskään kaukana siitä. Yleisömäärillä ja yleisellä kiinnostuksella mitattuna jääkiekko on kiistatta Suomen suosituin urheilulaji. Mitä kaikkea jääkiekon historiaan Suomessa mahtuu?

Jääkiekon juuret ovat 1800-luvun Kanadassa, ja Suomessa peliä alettiin pelata 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Lajin alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta synnyinpaikaksi on esitetty niin Kingstonia, Halifaxia kuin Montrealiakin. Kerrotaan jopa, että 1500-luvun hollantilaisissa maalauksissa olisi esitetty jäällä luistimin ja mailoin varustettuja pelaajia.

Tämänkertainen artikkelimme keskittyy kuitenkin suomalaisen jääkiekkoilun merkkipaaluihin vuosikymmenten varrella. Käsittelemme Suomi-kiekon historiaa sekä kotimaan kentillä että kansainvälisillä areenoilla ja esittelemme muutamia suomalaisia jääkiekon uranuurtajia. Tervetuloa mukaan!

Haluaisitko antaa yksityisopetusta?

Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa

Luo opettajan ilmoitus

Virstanpylväitä kotimaan kamaralla

Jääkiekko eli "jäähockey" rantautui Suomeen 1800-luvun lopulla, mutta uusi laji ei vielä silloin saavuttanut suuren suurta suosiota. Suomi-kiekon syntymäpäivänä pidetään tapaninpäivää 1926, jolloin Luistinliiton puheenjohtaja Yrjö Salmisen kerrotaan tuoneen pelivälineitä Tampereen Pyhäjärven jäälle ja lausuneen legendaariset sanat: "Pelakkaa pojat!"

Ensimmäinen seurojen välinen ottelu tahkottiin pari vuotta myöhemmin Tampereen Pyrinnön ja Tampereen Palloilijoiden välillä. Vuosi 1928 on siksikin merkittävä, että silloin ratkottiin ensimmäinen jääkiekon Suomen mestaruus.

SM-tittelistä kamppailtiin cup-muodossa kuuden joukkueen kesken. Maaliskuussa Viipurissa luonnonjäällä pelatussa finaaliottelussa voiton vei Viipurin Reipas, ja Kronohagens Idrottsförening (KIF) joutui tyytymään hopeaan.

Suomi hyväksyttiin kansainvälisen jääkiekkoliiton jäseneksi samana vuonna. Mielenkiintoista kyllä Suomen jäähockeyliitto perustettiin vasta seuraavana vuonna 1929. Nykyisin liitto tunnetaan Suomen jääkiekkoliittona.

Suomessa jääkiekkoa pelattiin pitkään kattamattomilla kentillä olosuhteiden salliessa – esimerkiksi vuonna 1930 Suomen mestaruutta ei ratkottu leudon talven vuoksi. 50-luvulla peliolosuhteet alkoivat kehittyä, kun maahan alettiin rakentaa tekojääratoja. Maan ensimmäinen tekojäärata valmistui Tampereelle vuonna 1956.

Kiekkoiluolosuhteiden kannalta merkittävä vuosi oli 1965, kun niin ikään Tampereelle valmistui maan ensimmäinen jäähalli. Tampereen jäähalli eli tutummin Hakametsän jäähalli valmistui historian ensimmäisiin Suomessa järjestettyihin jääkiekon MM-kisoihin.

Jäähallia kaavailtiin alun perin pääkaupunkiin, mutta Helsingin jahkaillessa Tampere teki pikapäätöksen. "Hakamettä" palveli pääsarjatason joukkueita aina 2020-luvulle asti, kunnes liigajoukkueet Ilves ja Tappara muuttivat uudelle Tampereen Kannen (Nokia) areenalle.

Suomen kamaralla on sittemmin pelattu miesten MM-kisoja useaan otteeseen. Isäntäkaupunkeja ovat olleet Tampereen lisäksi Helsinki ja Turku. Naisten puolella kisoja ovat emännöineet puolestaan Tampere, Hämeenlinna ja Espoo.

Kotimainen jääkiekkosarja uudistui kaudella 1975–1976, kun sarja pelattiin ensimmäistä kertaa nimellä SM-liiga. Merkittävää oli erityisesti se, että tuolloin alettiin pelata pudotuspelit kauden päätteeksi. Nykypäivänä playoffit ovat jännittävä loppuratkaisu kaudelle, eikä kevättä voisi kuvitella ilman vauhdikasta finaalisarjaa.

Tamperetta voi siis pitää suomalaisen jääkiekon kotipaikkana. Ensimmäiset höntsäpelit tahkottiin Pyhäjärven jäällä, Suomen jäähockeyliitto perustettiin Tampereella ja Suomen ensimmäiset tekojääradat ja jäähalli nousivat nekin Tampereelle.

Tästä vinkkelistä on osuvaa, että tamperelaiset ovat niittäneet myös eniten menestystä. Kun tarkastellaan koko SM-sarjan ja -liigan historiaa, Tappara ja Ilves ovat mestaruustaulukon kärjessä: kirjoitushetkellä Tapparalla ja sitä edeltäneellä TBK:lla on 21 mestaruutta, ja Ilves on päässyt nostamaan pyttyä 16 kertaa.

Liigassa pelaa tänä päivänä myös monia muita perinteikkäitä seuroja, jotka ovat olleet mukana nykyisen sarjan alkuvuosista alkaen. Mestaruuksilla mitattuna menestynein ei-tamperelainen seura on turkulainen TPS, jolla ykkössijoja on 11.

Suomen pääsarjan historiassa on nähty menestysdynastioita, kuten TPS:n mestaruudet 90-luvun lopulla (-89, -90, -91, -93, -95, -99, -00 ja -01) ja Oulun Kärppien dominanssi 2000-luvun alussa (-04, -05, -07 ja -08). Aina menestysvuodet eivät kuitenkaan seuraa toisiaan, kuten Rauman Lukon kohdalla.

Raumalaisseura voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa vuonna 1963. Seuraavan kerran Raumalla juhlittiin mestaruutta vuonna 2021 eli vajaan 60 vuoden odotuksen jälkeen, mikä on SM-liigan ylivoimainen ennätys. Odottavan aika on pitkä!

Suomen kansainvälinen menestys

Suomen jääkiekkomaajoukkue debytoi kansainvälisillä areenoilla vuonna 1933, jolloin Ruotsi oli parempi kymmenen maalin erolla. Ensimmäistä maaotteluvoittoa saatiin odottaa aina vuoteen 1937 – tällöin irtosi niukka voitto Virosta.

Suomi on nykyisin jääkiekon mahtimaa, mutta nousu maailman huipulle otti aikansa. Ensimmäinen voitto jääkiekon suurmaista irtosi 1960-luvun loppupuolella, kun Suomi kaatoi Tšekkoslovakian 1967. Vuotta myöhemmin kaatui Kanada.

MM-mitalitili aukesi hopean muodossa nuorten maailmanmestaruuskisoissa 1974, kun Suomi hävisi finaalissa Neuvostoliitolle. Naisleijonat voittivat puolestaan MM-pronssia 1990 kaatamalla Ruotsin 6–3 Kanadan Ottawassa, ja miehet seurasivat pian perässä.

Miesleijonien kaulaan ripustettiin hopeiset mitalit vuonna 1992 Tšekkoslovakian kisoissa, eikä kirkkainta kultaa tarvinnut odottaa enää kauaa. Kuten monet tietävät, 1995 oli suomalaiselle jääkiekkoilulle ikimuistoinen vuosi – mikä olisikaan makeampaa kuin päihittää isäntämaa Ruotsi finaalissa?

Globenin kullasta alkoi aikakausi, jolloin Suomi nousi yhdeksi jääkiekon suurmaista. 2000-luvulla Suomi on ollut vakiokasvo mitalitaisteluissa ja kisoista toiseen mitalisuosikkien joukossa. Tulostakin on tullut mukavasti, sillä MM-kulta on irronnut vuosina 2011, 2019, 2022 ja 2026.

1980-luvun loppupuolelta alkaen menestystä on tullut myös olympialaisissa sekä miesten että naisten turnauksissa. Pitkään paras saavutus oli miesten hopeasija Calgarysta 1988, kunnes pitkän odotuksen jälkeen Suomi monien yllätykseksi nappasi kultaa Pekingissä 2022.

Myös Naisleijonat menestyneet

Jääkiekossa miesten saavutukset saavat eniten palstatilaa, mutta naisetkin ovat niittäneet menestystä vuosikymmenten varrella. Euroopassa Naisleijonat ovat olleet ehdotonta eliittiä: kun naisten Euroopan-mestaruudesta alettiin pelata vuonna 1989, otti Suomi kultaa neljissä ensimmäisissä kisoissa.

Menestystä on tullut myös MM-kisoissa, vaikka ensimmäinen kulta onkin vielä saavuttamatta. Mitaleita on tullut liukuhihnalta: naisten MM-kisoja on pelattu vuodesta 1990 alkaen, ja reilun 30 vuoden aikana pronssia on ripustettu kaulaan 15 kertaa. Mahtuu mukaan hopeinenkin mitali kotikisoista 2019!

Olympialaisissakin Suomi on perinteisesti lukeutunut mitalimaihin: pronssiset mitalit tarttuivat mukaan niin Naganosta 1998, Vancouverista 2010, Pyeongchangista 2018 kuin Pekingistäkin 2022.

Suomalaisia jääkiekon pioneereja

Joka asiassa jonkun on pakko olla ensimmäinen. Kansainvälisten estradien ensimmäinen suomalaiskiekkoilija saattoi hyvin olla Toivo Robert Tikkanen, joka edusti Akademischer Sport Club Dresdeniä 1908–1911. Tikkanen oli todellinen monilahjakkuus, joka muistetaan myös ammunnan moninkertaisena olympiamitalistina.

Tänä päivänä monen nuoren ja miksei vanhemmankin kiekkoilijan haaveena on pelata Pohjois-Amerikan NHL:ssä, joka on eittämättä maailman kovin ammattilaisliiga. Ensimmäisenä suomalaisena NHL-pelaajana pidetään Helsingistä maailmalle ponnistanutta Matti Hagmania (1955–2016), joka hyppäsi kaukaloon taalaliigassa kaudella 1976–1977.

Hagman edusti NHL-urallaan Boston Bruinsia ja Edmonton Oilersia. Aivan ensimmäinen Suomessa syntynyt NHL-pelaaja hän ei kuitenkaan ollut, sillä liigassa oli aiemmin pelannut kanadansuomalaisia, kuten Kanadaan lapsena muuttaneet Albert Pudas ja Pentti Lund.

If you want to win, hire a Finn.

Yleinen sanonta ralli- ja lätkäpiireissä

Nykypäivänä suomalainen valmennusosaaminen on sekin kysyttyä, ja olemme tottuneet näkemään suomalaisia eurooppalaisten seura- ja maajoukkueiden päävalmentajina. Vaikka suomalaispelaajia on NHL:ssä nähty vuosikymmenten varrella suuri määrä, ovat valmentajanpestit olleet tiukassa.

Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa NHL-päävalmentaja on ollut Alpo Suhonen (s. 1948), joka palkattiin Chicago Blackhawksin päävalmentajaksi vuonna 2000. Suhonen ei ollut vain ensimmäinen suomalainen päävalmentaja NHL:ssä vaan myös ensimmäinen eurooppalainen!

Kansainvälisiä seurajoukkueturnauksia lukuun ottamatta suomalaiset seurajoukkueet ovat perinteisesti aina pelanneet kotimaan liigassa. Tilanne muuttui kaudella 2014–2015, kun Helsingin Jokerit kiekkokansaa kohauttaen jätti SM-liigan ja siirtyi pelaamaan venäläisvetoiseen monikansalliseen KHL:ään.

KHL:ää on pidetty maailman toiseksi kovimpana ja rahakkaimpana liigana NHL:n jälkeen. Jokerien KHL-taival päättyi vuonna 2022 Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Sieltä tie vei Suomen kakkostasolle Mestikseen ja kaudeksi 2026–2027 takaisin SM-liigaan yli 10 vuoden tauon jälkeen:

Suomalainen jääkiekko tuntee suuren joukon menestyneitä suomalaisia jääkiekkoilijoita, ja uusia syntyy koko ajan. Olisitko sinä kenties seuraava tähti jääkiekkotaivaalla? Jos kaipaat apua jääkiekon saloihin perehtymisessä tai haluat henkilökohtaista ohjausta peliin tutustumisessa, ota suunnaksi Superprof – se on opettajat ja eri aihepiirien oppimisesta kiinnostuneet yhdistävä alusta, jonka kautta voit löytää ikioman valmentajan!