Suomen jääkiekko: historiasta nykypäivään

Vaikka jääkiekko ei ole Suomen kansallispeli, ei se ole kaukanakaan siitä. Jääkiekolla on Suomessa pitkät perinteet: lajia on harrastettu jo pitkälti yli sata vuotta. Vuosikymmenten varrella kiekosta on tullut Suomen ykköslaji, jossa on saatu nauttia kansainvälisestäkin menestyksestä.

Tämänkertaisessa artikkelissamme luomme katsauksen jääkiekkoon Suomessa. Kerromme muun muassa, miten kaikki sai alkunsa ja miten maajoukkue on menestynyt arvokisoissa. Luomme lisäksi pienen katsauksen kotimaiseen kiekkoliigaan.

Esittelemme samalla legendaarisia suomalaiskiekkoilijoita vuosien varrelta. Kaikki maininnan ansaitsevat eivät mahdu millään yhteen artikkeliin, joten siitä ei kannata pahoittaa mieltään, jos oma suosikki jää listan ulkopuolelle!

Pelit käyntiin 1900-luvulla

Jääkiekolla on Suomessa pitkä historia. Suomalaiset ovat lätkineet kiekkoa tiettävästi jo 1800-luvulla, mutta pelin suosio jäi tuolloin vähäiseksi. Suomi-kiekon syntymäpäivänä voidaan pitää tapaninpäivää 1926, jolloin Luistinliiton puheenjohtaja Yrjö Salminen toi pelivälineitä Tampereen Pyhäjärven jäälle.

Pelakkaa pojat!

Ohjeisti Yrjö Salminen Pyhäjärven jäälle kerääntyneitä jääpalloilijoita

Pyörät lähtivät pyörimään nopeasti. Vuonna 1928 Suomi hyväksyttiin kansainvälisen jääkiekkoliiton jäseneksi ja ensimmäinen virallinen ottelu pelattiin Tampereella, kun paikallinen Pyrintö otti mittaa Tampereen Palloilijoista.

Samana vuonna miteltiin myös ensimmäisestä Suomen mestaruudesta. Cup-muotoisessa kilpailussa oli mukana kuusi joukkuetta, ja finaaliotteluun pääsi kahdella voitolla. Viipurissa pelatussa finaalissa Viipurin Reipas otti voiton KIF:stä ja sai juhlia mestaruutta ensimmäisenä joukkueena.

Otteluita pelattiin pitkään luonnonjäillä ja jääradoilla, mikä altisti lajin säiden armoille. SM-sarjakausi on jopa jouduttu perumaan leudon talven vuoksi. Tilanne alkoi muuttua 1950-luvulla, kun Tampereelle rakennettiin ensimmäinen tekojäärata (56) ja myöhemmin maan ensimmäinen jäähalli (65).

Seuraavina vuosikymmeninä toinen toistaan hienompia halleja ja areenoita valmistui useille paikkakunnille – kruununa vuonna 2021 avattu Tampereen Kannen (Nokia) areena – millä on ollut valtava merkitys lajin kiinnostukselle ja suomalaisen jääkiekon kehitykselle.

Leijonat menestyneet arvokisoissa

Suomi debytoi jääkiekon MM-kilpailuissa vuonna 1939. Menestys jäi tuolloin vaisuksi, eikä MM-mitalistiksi kapuaminen käynyt käden käänteessä. Nuorten maajoukkue voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa 1987, mutta miesten joukkue sai odottaa omaa arvokisamitaliaan Calgaryn vuoden 1988 olympialaisiin, joista kotiin tuomisina oli hopeaa.

Miesleijonat nousivat vakiomitalisteiksi 90-luvulla. 1995 oli ikimuistoinen vuosi, kun Suomi voitti historian ensimmäisen maailmanmestaruuteensa. MM-kulta oli kansanjuhla ja toriperinteen alullepanija, eikä sanonta 95 never forget ole todellakaan tuulesta temmattu!

Suomi on sittemmin voittanut useita arvokisamitaleita, ja urheilua seuraava kansa on tottunut odottamaan menestystä kevään MM-kisojen kynnyksellä. Miesten ohella menestystä on tullut myös nuorten ja naisten kisoissa. Tänä päivänä Suomi on yksi suurimmista mitalisuosikeista kisoissa kuin kisoissa – mitalipeleistä ulos jääminen on aina pettymys.

Legendaarinen 95-kullan lisäksi Suomi on voittanut maailmanmestaruuden neljästi: 2011, 2019, 2022 ja 2026. Näistä kaksi viimeistä olivat todellisia supervuosia, sieltä molemmilta tuli sekä olympiamitali että MM-kulta – vuoden 2022 tapauksessa olympiamitalin väri oli vielä kultainen!

Jääkiekkoliiga on Suomen suosituinta urheilua

Jääkiekosta ei tullut Suomen suosituin urheilulaji välittömästi, mutta vuosikymmenten kuluessa kotimaan kiekkoliiga kehittyi monella mittarilla maan kiinnostavimmaksi urheilusarjaksi.

Matka on ollut pitkä, sillä alkujaan Suomen mestaruudesta kamppaili vain kourallinen joukkueita luonnonjäillä – nykyään SM-liigassa pelaa 17 joukkuetta moderneissa halleissa. Alun perin mestaruudesta miteltiin SM-sarjassa, 70-luvun uudistuksessa syntyi SM-liiga.

Alkuaikoina SM-sarjakausi oli varsin lyhyt, kun taas nykyään pelattavaa riittää syksystä kevääseen. Nykyisessä systeemissä kukin joukkue pelaa 64 runkosarjapeliä ja sijoitusten mukaan vielä pudotuspelit. Kiekkohuuma on korkeimmillaan juuri keväisin, joten jos harkitset otteluvisiittiä, ajoita se playoffeihin!

SM-sarjan ja liigan historiassa varsinkin tamperelaisjoukkueet ovat juhlineet: Ilveksellä ja Tapparalla on enemmän Suomen mestaruuksia kuin muilla. Ei-tamperelaisista joukkueista eniten mestaruuksia ovat napanneet Turun TPS, Oulun Kärpät ja helsinkiläisseura HIFK.

Varttuneemmat kiekkofanit varmasti muistavat TPS:n menestysvuodet 90-luvulla tai Kärppien hurjan mitalisaldon 2000-luvun alussa. Mitä joukkuetta sinä kannatat? Onko suosikkisi sittenkin Rauman Lukko, joka otti ensimmäisen mestaruuden vuonna 1963 ja juhli seuraavan kerran kuutisenkymmentä vuotta myöhemmin 2021?

Kotimainen jääkiekkoliiga kerää tuhansia katsojia paikan päälle päivästä ja pelipaikkakunnasta riippumatta. Liiga on myös monilla muilla mittareilla, kuten median kiinnostuksella, tv-oikeuksien hinnoilla ja pelaajien palkoilla, Suomen ylivoimainen ykkönen.

Kotimaan liiga on kiinnostava myös siksi, että se kuuluu maailman kovatasoisimpien sarjojen joukkoon – se on kärkipäässä varsinkin Euroopan tasolla. Maailman kovin sarja on Pohjois-Amerikan NHL, jonne pääseminen on melkeinpä jokaisen nuoren kiekkoilijan haave.

Suomalaisia jääkiekkoilijoita

Menestys kansainvälisillä kentillä ei tietenkään olisi mahdollista ilman huippupelaajia. Vuosikymmenten varrella kaukaloissa on nähty suuri joukko suomalaisia, jotka ovat yltäneet huimiin saavutuksiin. Onko idolisi joku tästä nelikosta vai kenties joku muu suomalainen jääkiekkotähti?

Esikuvat tunnetusti inspiroivat – meillähän idoleita riittää, sillä Suomen jääkiekon historia tuntee valtavan määrän kansainvälisen tason tähtiä. Olisitko sinä tai joku muu tuntemasi kiekkolupaus seuraava Kurri, Selänne, Filppula tai Barkov?

Jos jääkiekko kiinnostaa, ei muuta kuin pelikamat kassiin ja jäälle! Kiekonkäsittelyä ja luistelua voi harjoitella omassa rauhassa itsenäisesti, mutta tarjolla on myös seurojen nuorille pelaajanaluille järjestämiä harjoitustapaamisia, joissa kiekkoiluun pääsee tutustumaan matalalla kynnyksellä.

Jos treenin oheen kaipaa henkilökohtaisempaa ohjausta, oman jääkiekkovalmentajan hankkiminen voi olla oiva idea! Valmentajan opastuksella voi rauhassa tutustua jääkiekon perusteisiin tai tiettyyn osa-alueeseen, kuten kiekkokäsittelyyn, fysiikkaan tai luisteluun.

Valmentajan etsiminen on nykyään helppoa, kun monet markkinoivat palvelujaan netissä. Esimerkiksi Superprofilla voi selata alustalle liittyneiden opettajien ja valmentajien profiilisivuja, joilta löytää lisätietoa muun muassa heidän koulutustaustastaan, kokemuksestaan, erityisosaamisestaan ja tuntien hinnoista.

Suomalainen jääkiekko elää ja voi hyvin – yleisövuoroja halleissa ja vapaasti käytössä olevia ulkojäitä on talvisin ympäri Suomea, joten ei muuta kuin varusteet kuntoon ja jäälle!