Jääkiekko on Suomen suosituinta urheilua: kuten olemme huomanneet, Suomen MM-kullat jääkiekossa saavat urheilukansan sekoamaan tavalla, johon harva muu asia tässä maassa pystyy. Intohimoa on myös kotimaan kiekkoliigassa eli SM-liigassa, joka on monella mittarilla Suomen urheilun ykköstuote. Jääkiekon kulta-aikaa Suomessa on kevät, jolloin liigan pudotuspelit ovat käynnissä!
Tämänkertaisessa artikkelissa tutustumme kotimaisen jääkiekon pääsarjaan, joka nykyisin tunnetaan ytimekkäästi nimellä Liiga. Teemme katsauksen sekä liigan historiaan että nykypäivään. Tervetuloa mukaan!
Haluaisitko antaa yksityisopetusta?
Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa
SM-sarja ja SM-liiga
Jääkiekon historia Suomessa on pitkä: peliä on tiettävästi pelattu Suomessa jo 1800-luvun puolella, vaikkakaan laji ei vielä tuolloin saavuttanut suurta suosiota. Eräänlaisena jääkiekon syntymäpäivänä maassamme voidaan pitää tapaninpäivää 1926, jolloin Luistinliiton puheenjohtaja Yrjö Salminen toi pelivälineitä Tampereen Pyhäjärven jäälle ja lausui legendaariset sanat "Pelakkaa pojat!"
Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1928. Joukkueita oli tuolloin mukana kuusi, ja paremmuudesta miteltiin cup-muodossa. Pitkän pitkä ei kausi ollut, sillä finaaliin pääsi kahdella voitolla. Ensimmäinen SM-finaali pelattiin Viipurissa Salakkalahden jäällä 18.3., ja vastakkain asettuivat Viipurin Reipas ja KIF. Reipas voitti 5–1, joten viipurilaiset kruunattiin ensimmäisiksi jääkiekon Suomen mestareiksi.
Seuraavien kausien aikana cup-muotoista kilpailua pelaa vaihteleva määrä joukkueita – kaudella 1933–1934 mestaruudesta kamppailivat vain HJK, HPS, HSK ja Ilves. Esimerkiksi 34–35 joukkueita puolestaan oli vain kolme. Kaudella 33–34 nähtiin merkittävä muutos, kun jääkiekkokausi pelattiin ensimmäistä kertaa sarjamuotoisena, tuolloin yksinkertaisena sarjana.
SM-sarjaa pelattiin viimeisen kerran kaudella 1974–1975, minkä jälkeen sarjan korvasi SM-liiga. Nimen ohella toinen merkittävistä uudistuksista oli se, että runkosarjan jälkeen alettiin pelaamaan pudotuspelit. Lisäksi liiga erotettiin omaksi toimijakseen muista maan sarjoista. Matka kohti nykyään tuntemaamme liigaa oli siis alkanut!
Kotimaan kiekkoliiga nykyään
Jääkiekon rantauduttua Suomeen yli 100 vuotta sitten laji ei heti alkuun ollut jättimenestys, mutta 1900-luvun aikana siitä kehittyi maan suosituin urheilulaji. Yleisömäärillä, tv-oikeuksien hinnoilla, median kiinnostuksella ja varmasti monilla muillakin mittareilla Liiga on kotimaan urheilun ykkössarja.
Konkreettinen mittari kiinnostuksesta sarjaa kohtaa on yleisömäärä. Kaudella 2022-2023 liigan ykkönen yleisökeskiarvossa oli Tampereen Ilves, jonka kotiotteluita seurasi keskimäärin yli 8000 katsojaa paikan päällä. Kakkosena oli toinen tamperelaisseura Tappara, jolla keskiarvo oli yli 7500. Kumpikin määrä riittää top 15 -sijoitukseen eurooppalaisessa vertailussa!
Kaudella 2023-2024 mestaruudesta kamppailee yhteensä 15 joukkuetta. Nykyiset liigajoukkueet ovat:
| Joukkue | Kaupunki |
| HIFK | Helsinki |
| HPK | Hämeenlinna |
| Ilves | Tampere |
| Jukurit | Mikkeli |
| JYP | Jyväskylä |
| KalPa | Kuopio |
| KooKoo | Kouvola |
| Kärpät | Oulu |
| Lukko | Rauma |
| Pelicans | Lahti |
| SaiPa | Lappeenranta |
| Sport | Vaasa |
| Tappara | Tampere |
| TPS | Turku |
| Ässät | Pori |
Kuinka sitten oikein pelataan? SM-liigan runkosarjassa kukin joukkue pelaa 60 ottelua niin, että jokainen vastustaja kohdataan useamman kerran. Runkosarja alkaa syksyllä ja kun se on kevääseen mennessä pelattu, on pudotuspelien aika. Sarjataulukon kuusi parasta joukkuetta pääsee pudotuspeleihin suoraan, ja neljä seuraavaa puolestaan niin kutsuttuihin säälipleijareihin eli pudostuspelikarsintoihin, joista kaksi joukkuetta selviää varsinaisiin pleijareihin. Pudotuspelikarsintojen häviäjien ja runkosarjassa sijaa 10 huonompien joukkueiden kausi päättyy.
Kevään pudotuspeleissä joukkueet pelaavat keskenään ottelusarjoja häviäjien pudotessa pois, kunnes jäljellä on finaalipari ja pronssiottelupari. Välierien häviäjät kohtaavat yksiosaisessa pronssiottelussa, kun taas finaalipari ratkoo mestaruuden paras seitsemästä -ottelusarjassa. Suomalainen jääkiekko on parhaimmillaan keväällä!
Liigassa ei ole pitkään aikaan pelattu karsintoja, joissa ylemmän sarjan heikoin ja alemman sarjan voittaja taistelisivat paikasta liigassa. Edellisen kerran karsintoja on pidetty 2000-luvun lopulta 2010-luvun alkuun, mutta sen jälkeiset uusien joukkueiden liittymiset ovat tapahtuneet niin sanotusti kabinetin kautta. 2000-luvun karsinnoissa liigajoukkue on pystynyt säilyttämään paikkansa sarjassa selvällä erolla.
Poikkeus tähän on kauden 2008–2009 liigakarsinta, jossa Ässät Porista ja Vaasan Sport iskivät yhteen. Ottelusarjasta tuli toden totta jännittävä, sillä otteluvoittojen ollessa 3–3 tarvittiin vielä ratkaiseva seitsemäs ottelu. Ässät onnistui voittamaan ratkaisupelin ja säilyttämään paikkansa, mutta todellinen sensaatio ei ollut kaukana!
Entisiä liigajoukkueita
Liiga ei suinkaan ole pysynyt muuttumattomana vuodesta toiseen. Liigan joukkuekokoonpano on vuosikymmenten varrella vaihdellut putoamisten, nousujen ja muiden syiden vuoksi. Esimerkiksi viime vuosikymmenten joukkueista Espoo Blues sai ikävän päätöksen liigataipaleelleen, kun seura ajautui konkurssiin.
Muita takavuosien joukkueita, jotka saattavat kuulostaa tutuilta, ovat esimerkiksi:
- FoPS eli FPS
- Jokipojat
- Koovee
- TuTo
Erityisen mielenkiintoinen joukkue suomalaisessa jääkiekkoilussa on myös Helsingin Jokerit, joka on pelannut toistaiseksi viimeisen SM-liigakautensa 2013–2014. Tuolloin suurseura nimittäin ilmoitti siirtyvänsä venäläisvetoiseen KHL-sarjaan, jossa se pelasi vuoteen 2022 asti. Taival monikansallisessa sarjassa päättyi vallitsevan maailmantilanteen vuoksi, ja edessä oli paluu kotimaan sarjoihin.
Tämän artikkelin kirjoittamishetkellä paluun kotimaan kentille tehnyt Jokerit pelaa toiseksi korkeimmalla tasolla Mestiksessä – sanomattakin lienee selvää, että halu palata korkeimpaan liigaan on helsinkiläisillä kova. Aika näyttää milloin se tapahtuu!
Tampere on menestynein kiekkokaupunki
Kun koko kotimaisen jääkiekon historia otetaan huomioon, on Tampere Suomen kärkikaupunki: mestaruuksilla mitattuna Ilves ja Tappara ovat menestyneimmät joukkueet.
Jos myös SM-sarjan aikakausi huomioidaan, on Tapparalla 16 mestaruutta. Kun mukaan lasketaan myös edeltäjä TBK:n pystit, on saldo huikeat 19 Suomen mestaruutta. Kaikkien aikojen listalla kakkosena on toinen tamperelaisseura Ilves 16 mestaruudellaan. Menestynein ei-tamperelainen seura on Turun TPS, jolla on 11 SM-kultaa.
Jos huomioidaan vain SM-liigan aika, näyttääkin tilasto erilaiselta. Tappara on yhä ykkönen 12 mestaruudella, mutta kakkossijalle nouseekin TPS 10 pokaalilla. Kolmossijaa pitää Oulun Kärpät kahdeksalla mestaruudella. Ilves puolestaan on voittanut mestaruuden vain kerran liigan aikakaudella!
2000-luvun kunniataulukossa kärkisija vaihtuu: Kärpät on ollut yksi vuosituhannen alun suurista menestysjoukkueista seitsemällä mestaruudellaan, kun taas perinteikäs suurseura Tappara on kasvattanut mestaruussaalistaan viidellä.
Liiga on ponnahduslauta maailmalle
Suomen jääkiekkoliiga on kansainvälisesti hyvätasoinen. Urheilullisesti se kuuluu maailman liigojen kärkikastiin, mutta aivan suurin ja mahtavin se ei tietenkään ole. Suurin ja kovatasoisin jääkiekkosarja on totta kai Pohjois-Amerikan NHL, joka on melkeinpä jokaisen kiekkolupauksen haave. Suomesta toki lähtee pelaajia myös esimerkiksi Ruotsiin, Sveitsiin ja Amerikan muihin sarjoihin – myös KHL on perinteisesti ollut korkeatasoinen.
Harvoja ovat tapaukset, joissa suomalainen jääkiekkotähti ei olisi pelannut kotimaan liigaa ennen siirtymistä suuremmille areenoille. Tyypillisesti huippulahjakkaan pelaajan tie vie juniorijoukkueesta liigajoukkueeseen, jonka jälkeen pian jo eteenpäin kansainvälisen tason huippuorganisaatioon. Tavatonta ei myöskään ole, että pelaaja vielä uransa loppupuolella palaa Suomen liigaan ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen.
Tiesitkö, missä nämä suomalaiset jääkiekkoilijat pelasivat ennen maailmalle lähtemistä?
- Sami Kapanen: KalPa
- Saku Koivu: TPS
- Jari Kurri: Jokerit
- Ville Peltonen: HIFK
- Pekka Rinne: Kärpät
- Teemu Selänne: Jokerit
Matka maailmalle on pitkä ja vaatii valtavasti työtä, sillä jääkiekko on kilpailtu laji Suomessa ja parhaissa joukkueissa on tunkua pelipaikoille. Jo SM-liigaan pääsy on kova saavutus, onhan se yksi kansainvälisesti kovimmista sarjoista. Kaikki on kuitenkin mahdollista, kun tekee töitä sinnikkäästi unelman eteen!
Jos kiinnostuit jääkiekosta, ei muuta kuin pelivälineet mukaan ja jäille! Kiekonkäsittelyn alkeet voi ottaa haltuun itsenäisesti treenaamalla, ja lisäksi varsinkin nuorille on tarjolla seurojen järjestämää jääkiekkoon tutustumista. Jos alkuun pääsemisessä kaipaa henkilökohtaisempaa otetta, on oman jääkiekkovalmentajan hankkiminen oiva keino oppia hyvää luistelua, laukomista ja mailankäsittelyä.
Kun etsinnässä on opas jääkiekon maailmaan, ota suunnaksi Superprof – se on alusta, joka yhdistää eri aihepiirien opettajat ja oppimisesta kiinnostuneet. Sieltä voit löytää myös henkilökohtaisen jääkiekkovalmentajan!
Lähteet
- Alliance of European Hockey Clubs. Euro Attendance - 2022/2023. <https://www.eurohockeyclubs.com/attendance?seasonId=23> (viitattu 27.10.2023)
- Kanerva, Juha. (2018). Päivälleen 90 vuotta sitten tehtiin suomalaista jääkiekkohistoriaa – näyttämönä Salakkalahden jää Viipurissa. Ilta-Sanomat. <https://www.is.fi/jaakiekko/art-2000005608687.html> (viitattu 27.10.2023)
- Liesmäki, Erkki ja Tala, Juhani. (1991). MM Jääkiekko 1991. Oy Turun Sanomat.
- Records.finhockey.fi. Jääkiekon SM-sarja ja SM-liiga vuosi vuodelta. <https://records.finhockey.fi/historia/sm-sarja-ja-liiga-vuosi-vuodelta> (viitattu 27.10.2023)
- Records.finhockey.fi. Suomen mestarit. <https://records.finhockey.fi/joukkueet/mestarijoukkueet> (viitattu 27.10.2023)
Haluaisitko antaa yksityisopetusta?
Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
